Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2014.

Kirjavaa työtä kirjastossa, osa 5

Kuva
Osa 5 - Lainaus- ja palautuspiste - mitä siellä tapahtuu. Kun kirjat on saatu lainauskuntoon, pääosaan astuu lainaus- ja palautuspiste eli tiski, jossa lainaus ja palautus tapahtuu - ja paljon muuta . Lainaus- ja palautuspisteessä voi myös maksaa sakkomaksuja, uusia lainoja, noutaa varattuja kirjoja, selvittää laskutusasioita, korvata hävinneitä tai tuhoutuneita kirjoja, noutaa kaukolainoja, tehdä osoitteenmuutos, pyytää kortilleen salasanaa jolla pääsee Introssa omiin tietoihinsa ja kirjaston tietokoneille, rekisteröityä asiakkaaksi tai teettää uuden kirjastokortin, jos vanha on kadonnut. Lainaus- ja palautuspisteen toisessa päässä on palautusautomaatti ja toisessa päässä lainausautomaatti, jota voi käyttää kun omistaa Kirkes-kirjastojen kirjastokortin. Kumpaakin saa käyttää itsenäisesti ja niihin saa opastusta tarvittaessa henkilökunnalta. Myös virkailijan kanssa saa mieluusti asioida. Automaatit eivät korvaa kirjastovirkailijoita, vaan vapauttavat virkailijat tekemään enemmän

Kirjavaa työtä kirjastossa, osa 4

Kuva
Osa 4 - Aineiston ryhmittely ja esillepano Aineiston kuvailun jälkeen, kun kirja on saanut oman nidetarransa (viivakoodin), sille tulostetaan oma infotarra, jossa näkyy kirjan nidetunnus, kirjan tekijä, nimi, luokka ja osasto. Infotarra tulee kirjan takakanteen (joissakin kirjastoissa kirjan takakannen sisälle) Pieni signumtarra kiinnitetään kirjan selkämykseen. Nämä tarrat kertovat kirjaston kirjan konkreettisen sijainnin kirjastossa. Kuvassa kirjan signumtarrat, niistä saa jopa kauniita lauseita :) Ylimpänä näkyy minkä kirjaston ja osaston kirja, sitten luokka ja alimpana kirjan tekijän kolme ensimmäistä kirjainta Kirjan infotarra ja nidetarra- infotarrassa tietoja ja nidetarrassa viivakoodi Tarra-arkille tulostettuja infotarroja ja reunassa niihin sopivat signumtarrat Samalla kirjoihin laitetaan opastavia tarroja joilla jokin kirjaryhmä eli genre erotetaan muusta kirjallisuudesta, kuten romantiikka, kauhu ja muutama muu erityisalue .  Lastenosasto tulostaa o

Tietoa ja säveliä nostalgian ystäville

Kuva
Eräänä pimeänä marraskuun iltana saatiin Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -salissa kuulla jänniä tarinoita, painavia faktoja ja mukaansatempaavia musiikkinäytteitä, kun näinä päivinä eläkkeelle jäävä musiikkiopiston lehtori Seppo Tuominen piti yleisöluennon suomalaisen viihdemusiikin Isosta Geestä.  Seppo Tuominen  Kyseessä ei siis ole Pikku Geen isoveli, vaan pianisti-säveltäjä-kapellimestari George de Godzinsky [sorsdegotsinski], jonka syntymästä on tullut kuluneeksi pyöreät sata vuotta. Godzinskyn sauhuavasta kynästä ja ehtymättömästä luovuudenlähteestä ovat saaneet alkunsa monet suosikkilaulut ja kotimaisten elokuvien taustamusiikit. Kulkurin valssi ... Sulle salaisuuden kertoa mä voisin ...  George de Godzinsky  Tilaisuuden missanneille voi vinkata, että kirjastomme musiikkipalveluista on tälläkin hetkellä lainattavissa Goden muistelmateos Hymyillen sekä nuottikirja Sulle kauneimmat lauluni laulan . Helpoin tapa saada nämä aarteet määrä

Kirjavaa työtä kirjastossa, osa 3

Kuva
Osa 3 - Saapuneen aineiston kuvailu Tässä vaiheessa kirjaseikkailua on päästy siihen, että seuraava vaihe on luettelointi eli aineiston kuvailu. Pääosin aineistotietueet eli yksityiskohtaiset tiedot aineistosta tulevat ostopalveluna, mutta kaikkeen aineistoon ei saa valmista dataa, vaan tietue "rakennetaan" kirjastossa alusta asti. Marita tarkistaa koneelta juuri saapunut kirja kerrallaan, josko valmis tietue olisi valmiina; jos se on, kirja menee hyllylle odottelemaan aineistotietueen viimeistelyä. Jos tietuetta ei vielä koneella näy, kirja menee toiseen hyllyyn odottelemaan sitä, että se koneelle ilmestyy. Kirjat tarkistetaan uudelleen viikoittain ja jos muutaman viikon jälkeen tietuetta ei näy, se kirjoitetaan koneelle alusta asti itse, jotta materiaali pääsee eteenpäin.  Tietokoneilla on nykyään kaikki tämä tieto Tietue koneella vastaa vanhanajan kortistokorttia, siitä näkee kirjan kustantajan, sivumäärän, suomentajan, julkaisuajan, osakohteet (eli esim. cd-

Kirjailijavieraana Teemu Keskisarja

Kuva
    Historioitsija, Helsingin yliopiston suomen ja pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja vieraili tiistaina 4. marraskuuta Järvenpään kirjastossa. Keskisarjaa pidetään tällä hetkellä Suomen kiinnostavimpana kirjailevana historiantutkijana, sillä hän kirjoittaa sujuvalla ja mukaansatempaavalla tavalla vaikeistakin asioista.    Keskisarja puhui tilaisuudessa uusimmasta kirjastaan " Tolvajärven jälkeen: suurtaistelun ihmisten historia", joka ilmestyi syyskuussa. Tolvajärvi on jäänyt nimenä muistiin historiallisten taistelujen sarjaan. Tolvajärven jälkeen  -teos seurailee Mäntän, Vilppulan, Längelmäen, Tampereen ja muutaman muun pitäjän poikia heti sodan ensi hetkistä historialliseen taisteluun ja sen jälkeen talvisodan kovia päiviä aina musertavaan rauhaan asti. Osin kerronta ulottuu myös jatko- ja Lapin sotaan ja tuleviin rauhan vuosiin asti.    Keskisarja tutkailee tarkasti rivimiesten ja rintamaupseerien sotaretkeä. Erityisen mielenkiintoista o

Böö! Kummitteleeko kirjastoissa?

Kuva
Itsestään syttyviä ja sammuvia valoja. Hyllystä tippuvia kirjoja. Hissi, joka kulkee omia aikojaan kerrosten väliä. Tummia hahmoja, kummia kuiskauksia.  Ilkivaltaa, mielikuvitusta vai kummitteleeko kirjastossamme? Järvenpään kirjastolla on pitkä historia. Kirjastotoiminta alkoi Järvenpäässä jo 1930-luvulla, pienessä punaisessa mökissä. Siinä oli kolme huonetta, suurin maantienpuoleinen oli osuuskassan toimistohuoneena. Sen jälkeen oli pieni kamari, tuleva kirjasto, josta ovi keittiön kautta ulos. Siitä kulkivat lainaajat kirjastohuoneeseen, jonka seiniä kiersivät kirjahyllyt. ( lähde ) Vuonna 1936 kirjasto joutui muuttamaan, ja pysyikin liikkeessä aina lähes 80-luvun loppuun asti, jolloin se sai vihdoin oman rakennuksen. Järvenpään kirjasto sijainnut vuodesta 1987 alkaen nykyisessä rakennuksessaan, joten valtavan paljoa historiaa rakennukselle ei ole ehtinyt kertyä. Mikäänhän ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon kirjastomme kirjat ovat nähneet. Ehkä jonkun ki

Uutta musiikkiosastolla!

Kuva
Musiikkiosaston yllätyskassivalikoima on kesän ja syksyn aikana vaihdettu. Kyselimme asiakkailta ideoita ja toiveita yllätyskassien aiheiksi, ja ehdotusten pohjalta on nyt suunniteltu uusi valikoima. Uusien yllätyskassien aiheina mm. Mielihyvää musiikista, Kaikki elämäni aamut ja Siivekkät. Tervetuloa lainaamaan yllättävää luettavaa ja kuunneltavaa!     Toinen uudistus musiikkiosastolla on se, että populaarimusiikin henkilöhistoria löytyy nyt hyllystä kohteena olevan henkilön tai yhtyeen mukaan. Hyllypaikan kertoo kirjan selässä oleva keltainen tarra. Jos esimerkiksi etsit kirjoja Queen-yhtyeestä, löydät kaikki aihetta käsittelevät elämäkerrat samasta kohdasta.

Kirjavaa työtä kirjastossa, osa 2

Kuva
Osa 2 - Saapuvan aineiston käsittely Tilattu aineisto saapuu kirjastoon viikoittain postin kuljettamissa laatikoissa tiistaisin tai keskiviikkoisin. Yksittäisen kirjan tarkkaa toimitusajankohtaa ei pysty kertomaan. Joskus pystyy tilausajankohdasta arvioimaan saapumisajan. Jos kirja jo näkyy tietokannan mukaan saapuneen muihin kirjastoihin, voi päätellä, että se pian saapuu myös Järvenpäähän. Ellei sitä ala kuulua, sitä kysellään aineiston toimittajalta. Kirjalaatikoita odottamassa purkajaansa Kirjalaatikot puretaan ja tarkistetaan lähetyslistoista, että kaikki tilattu on tullut. Kirjat laitetaan kärryihin, aikuisten materiaali omaan kärryynsä ja lasten- ja nuorten materiaali omaan kärryynsä. Tämän yleensä tekee meillä Marita,mutta myös erilaiset harjoittelijat voivat tehdä tätä hommaa opastuksen jälkeen. Musiikkiosaston aineisto toimitetaan suoraan musiikkiosastolle myös viikottain ja siellä musiikkiosaston työntekijä purkaa laatikot ja tarkistaa lähetyslistat. Kirjan väl

Tapahtumarikas tiistai kirjastossa

Kuva
Tiistaina 7.10. meillä oli kirjastossamme hyvinkin tapahtumarikas päivä. Maanantai-iltana oli ollut lukuteatteria, ja tiistaiaamu avattiin kirjailija Tapani Bagge n kirjailijavierailulla koululaisille. Bagge kertoi omista kirjoistaan, joita hän onkin kirjoittanut kunnioitettavan määrän, jopa noin 90 kappaletta. Lapset saivat esittää myös kysymyksiä, ja moni käsi nousikin useaan otteeseen. Lapset kyselivät muunmuassa Tapanin lemmikkieläimistä, miten voi jaksaa kirjoittaa kokonaisia kirjoja, ja kirjoittaako Tapani kaiken kaunokirjoituksella.  Tapani Bagge luki myös pätkiä omista kirjoistaan, kuulijoille selvisi esimerkiksi miksi opettaja seisoi piirtoheittimen päällä ja miksi alligaattori oli luokassa vapaana (Vastaukset löytää kirjasta Tapani Bagge: Urho ja kammottava lumimies). Heti kirjaston avauduttua käynnistyikin sitten toisenlainen tapahtuma. Koska vietämme tällä viikolla kansainvälistä vanhusten viikkoa, osallistui kirjastomme järjestämällä seniorsurffin