Usein kirjaston tiskillä törmää eri tavalla turmeltuneisiin kirjoihin. Olen nähnyt mm. koiran syömiä, lasten repimiä, akvaarioon pudonneita, laiturille kesäsateeseen unohtuneita, punaviinikasteen saaneita ja kahvilla valeltuja kirjoja. Kirjat ovat mukana ihmisten elämässä kaikkialla, vahinkojakin siis sattuu. Paljon. Jotkut tulevat reippaasti (ja joskus vähän ehkä noloina) kirjaston tiskille selvittämään, miten tärveltyneen kirjan voisi korvata. Kaikkein mieluiten kirjasto ottaisi vastaan saman kirjan vaikka käytettynä – korvaavan kirjan hankkiminen voi tulla asiakkaallekin huomattavan paljon halvemmaksi, jos sattuu löytämään kirjan esim. kirpputorilta tai divarista muutamalla eurolla. Nettikirjakaupoista voi joskus tehdä löytöjä. Rahallakin toki selviää. Onneksi kirjat eivät kuitenkaan yleensä ole hirvittävän kalliita ja joskus voidaan kirjan korvaushinnassa huomioida kirjan ikä ja kunto, jossa kirja oli ennen vahingon sattumista. Jotkut vahingot ovat niin pieniä, että kirjasto
Harmittaako joskus kun haluaisi vaikka junaan työmatkalle ottaa jotain luettavaa, mutta laukkuun ei mahdu? Kirja painaa liikaa ja vie tilaa? Nyt siihen on tullut loistava ratkaisu! Kustannusosakeyhtiö Otava toi Suomeen uuden kirjaformaatin - taskukokoisten Miki-kirjojen sarjan (Miki = MiniKirja). Kun kirjamarkkinoilla on viimeiset ajat puhuttu oikeastaan vain sähkökirjoista ja niiden mahdollisesta uhasta painetuille kirjoille niin nyt on sentään tulossa jotakin oikeasti uutta. Formaatti on hollantilaisen Jongbloed-painon kehittämä. Ensimmäiset minikokoiset kirjat julkaistiin Hollannissa syyskuussa 2009, ja yleisö on ottanut ne innokkaasti vastaan. Hollannissa on tähän mennessä julkaistu minikirjoina jo yli 200 nimikettä. Formaatin oikeudet on lisensoitu tähän mennessä muun muassa Espanjaan, Ranskaan, Iso Britanniaan, Ruotsiin, Venäjälle, Tanskaan, Portugaliin. Formaattia kutsutaan englanniksi flipback -kirjaksi, suomalaista termiä ei vielä ole keksitty. Miki-kirja on Otava
Harkitsetko kilpikonnaa lemmikiksi? Asiaa kannattaa miettiä moneen kertaan. Kilpikonnat ovat vaativia lemmikkejä. Ensinnä kannattaa miettiä, oletko valmis sitoutumaan konnaan (lajista riippuen) joka voi hyvässä tapauksessa elää yli sata vuotta, eli pidempään kuin moni ihminen. Kilpparit eivät sovi perheeseen, jossa on esim. koiria. Vaikka koira olisi kilttikin, olen monesti saanut lukea koirista, jotka ovat purreet konnan hengiltä tai muuten vahingoittaneet sitä. Konnat eivät ole myöskään paras ratkaisu lapsiperheisiin, konna ei näytä tunteitaan samalla tavalla kuin nisäkkäät, eivätkä juuri ääntele, joten lapsi voi helposti satuttaa konnaa tietämättään. Kilpikonnat ovat vanha laji, niitä on elänyt jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoina kilpparit ovat vaihtolämpöisiä. Karkeasti jaoteltuna maakilpikonnat ovat kasvissyöjiä ja vesikilpikonnat sekasyöjiä. Kilppareita ei meidän luonnossa ole, mutta eläinkaupoissa voi olla saatavilla mm. kreikankilpikonnia, nelivarvaskilpikonnia, R