Usein kirjaston tiskillä törmää eri tavalla turmeltuneisiin kirjoihin. Olen nähnyt mm. koiran syömiä, lasten repimiä, akvaarioon pudonneita, laiturille kesäsateeseen unohtuneita, punaviinikasteen saaneita ja kahvilla valeltuja kirjoja. Kirjat ovat mukana ihmisten elämässä kaikkialla, vahinkojakin siis sattuu. Paljon. Jotkut tulevat reippaasti (ja joskus vähän ehkä noloina) kirjaston tiskille selvittämään, miten tärveltyneen kirjan voisi korvata. Kaikkein mieluiten kirjasto ottaisi vastaan saman kirjan vaikka käytettynä – korvaavan kirjan hankkiminen voi tulla asiakkaallekin huomattavan paljon halvemmaksi, jos sattuu löytämään kirjan esim. kirpputorilta tai divarista muutamalla eurolla. Nettikirjakaupoista voi joskus tehdä löytöjä. Rahallakin toki selviää. Onneksi kirjat eivät kuitenkaan yleensä ole hirvittävän kalliita ja joskus voidaan kirjan korvaushinnassa huomioida kirjan ikä ja kunto, jossa kirja oli ennen vahingon sattumista. Jotkut vahingot ovat niin pieniä, että kirjasto
Lasten- ja nuortenosastomme sai uuden tiiminvetäjän helmikuussa, kun Annu saapui vahvuuteemme. Tässä tiedustelimme Annulta vähän taustatietoja ja utelimme mm hänen kirjamakuaan. Tervetuloa Annu! Annu lukemassa lempikirjaansa kuvakirjaosastolla 1. Hei Annu, mistä olet kotoisin ja mitä teit työksesi ennen kuin tulit meidän kirjastoomme? Moi! Olen kotoisin mm. Klaukkalasta, Tampereelta ja Helsingistä. Mitään yhtä ja tiettyä paikkaa en osaa nimetä, jokaisesta olen poiminut mukaan jotain tärkeää. Ennen Järvenpäähän saapumista olin töissä Helsingissä, jossa tein lasten ja nuorten kirjastotyötä niin kuin nytkin. 2. Miten ja miksi hakeuduit kirjastotyöhön ja kauanko olet tehnyt kirjastoalan töitä? Oletko tehnyt jonkun muun alan töitä? Olin yliopistossa vähän pihalla siitä, mitä oikeastaan halusin pääaineeni lisäksi opiskella. Kun minua sitten kehotettiin kokeilemaan kirjastoalan opintoja, tajusin löytäneeni oman alani. Sen lisäksi, että tässä työssä päsee lähikontaktiin kirjallisuuden kanssa
Harmittaako joskus kun haluaisi vaikka junaan työmatkalle ottaa jotain luettavaa, mutta laukkuun ei mahdu? Kirja painaa liikaa ja vie tilaa? Nyt siihen on tullut loistava ratkaisu! Kustannusosakeyhtiö Otava toi Suomeen uuden kirjaformaatin - taskukokoisten Miki-kirjojen sarjan (Miki = MiniKirja). Kun kirjamarkkinoilla on viimeiset ajat puhuttu oikeastaan vain sähkökirjoista ja niiden mahdollisesta uhasta painetuille kirjoille niin nyt on sentään tulossa jotakin oikeasti uutta. Formaatti on hollantilaisen Jongbloed-painon kehittämä. Ensimmäiset minikokoiset kirjat julkaistiin Hollannissa syyskuussa 2009, ja yleisö on ottanut ne innokkaasti vastaan. Hollannissa on tähän mennessä julkaistu minikirjoina jo yli 200 nimikettä. Formaatin oikeudet on lisensoitu tähän mennessä muun muassa Espanjaan, Ranskaan, Iso Britanniaan, Ruotsiin, Venäjälle, Tanskaan, Portugaliin. Formaattia kutsutaan englanniksi flipback -kirjaksi, suomalaista termiä ei vielä ole keksitty. Miki-kirja on Otava