Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2021.

Runokilpailusta vielä....

Kuva
      Kuvassa vasemmalta: Mirja Hämäläinen, Raija Jaakola, Juho Kuusi ja Matias Nopola Lämmin kiitos kaikille Järvenpään kaupungin 70-vuotisrunokilpailuun osallistuneille. Aihe oli tarkoituksellisen väljä – runoissa ei ollut pakko käsitellä 70-vuotiasta kaupunkia, vaan annettiin suhteellisen vapaat kädet miettiä ajankulkua ja vanhenemistakin erilaisista näkökulmista. Ja sen te todellakin teitte! Kilpailuun osallistui 60 runoilijaa eri puolilta Suomea, jotkut olivat kirjoittaneet useammankin runon. Juho Kuusi valitsi voittajan lisäksi kaksi kunniamaininnan saanutta runoa.     Kilpailun voittorunon kirjoitti Matias Nopola : Järvenpää 70 vee Pitsihilkka rimpsuhelma kartanoiden vahtihaukat vankkureiden kiitolaukat kasvukeskus itsenäistyi unohdukseen villat väistyi kuopankäyttösuunnitelma Sortolainen somistaja pihakiveen saumasuoja luotettava maahantuoja ränniin tuli ruostepilkku onneksi on peltotilkku tyytyväinen omistaja Puiset aidat pukee Loutin Vehkatietä sulittav

Heinin kirjavinkki: Ennen kuin olimme sinun

Kuva
Lisa Wingate: Ennen kuin olimme sinun suom. Hilla Hautajoki, 2020 (Before We Were Yours, 2017)  Kirjassa edetään kahdella aikakaudella Memphisissä, Tenneseessä 1930 - 40 luvulla ja nykyisyydessä. Vaikka asetelmassaan kirja on perinteinen: suvun menneisyyden traumat ja salaisuudet paljastetaan, se kantaa todella hyvin kirjan juonenkulkua ja jännitettä. Kirjan tarina on fiktiota mutta se pohjautuu todellisiin tapahtumiin eli laittomiin adoptioihin ja lasten kidnappauksiin   1930 - 50 luvun Amerikassa. Georgia Tann (1891 - 1950) kidnappasi, ryösti ja möi köyhien perheiden lapsia varakkaille perheille ympäri maata. Tann sai häärätä vuosikymmeniä ”orpokodissaan” ilman minkäänlaista valvontaa ja hänen toiminnalleen oli tukijoita korkeissa viroissa. Hänen teoissaan kuvastui karmaisevasti myös tietynlainen ”rodunjalostusoppi” ja sadismi. Tann ehti kuolla ennen kuin joutui vastaamaan teoistaan. Kirja siis pohjautuu laittomien adoptioiden ja kidnappauksien syihin ja seurauksiin. Siksi on

Heinäkuun kesänuoren tunnelmia kirjastotyöstä osa 2

Kuva
Kirjastossa työskentely on ollut mahtavaa. Heinäkuu alkaa hiipua loppuaan ja niin myös kesänuorten harjoittelujakso. Tässä blogipostauksessa tutustutaan kesänuoren arkeen Järvenpään kaupungin kirjastolla ja millaista on ollut työskennellä kirjastossa.   Ennen kuin astuin kirjastoon, odotin innolla pääsyä kirjastoon ja tutustumista työtehtäviin. Kirjasto sisältää paljon erilaisia työtehtäviä, joita ovat esimerkiksi hyllyttäminen, kirjakokoelman siistiminen, asiakaspalvelu, varastossa kirjojen käsittely ja logistiikkavuorot. Nykyään kirjastossa tarvitaan myös viestintäosaamista, blogin kirjoitustaitoja ja sosiaalisen median päivittämistä. Päivä alkaa kuitenkin usein kiireisesti edellisenä päivänä palautuneiden kirjojen hyllyttämisellä. Innostuin tekemään oman kirjanäyttelyn, johon keräsin ja lisäilin mennen tullen joitakin matkailuaiheisia kirjoja. Koen, että näyttelyni oli oikein onnistunut kokonaisuus.    Kirjastomme on hyvin avara, valoisa ja työtilat uudistetut. Vaikka aluksi t

Heinäkuun kesänuoren tunnelmia kirjastotyöstä

Kuva
Heippa! Olen Helmi, toinen heinäkuun kesänuorista ja neljän viikon jälkeen aikani kirjastolla lähestyy loppuaan! Aika on kulunut hurjan nopeasti, kun kesätyö on tehnyt päivistä aktiivisia ja mielenkiintoisia. Tahtoisin kerrata hieman omaa kokemustani ja kertoa asioita, jotka jäivät päällimmäisenä kirjastolta mieleen. Ensimmäinen viikko oli hujauksessa ohi uusien opittavien asioiden parissa. Etenkin alussa tuntui siltä, että on hirveästi muistettavaa ja työtehtävät vaativat paljon keskittymistä ja tarkkuutta. Tarkkuus rupesi kuitenkin tulemaan luonnollisesti ja rutiiniin pääsi yllättävän äkkiä. Jo seuraavalla viikolla kaikki alkoi löytää oikean paikkansa. Maanantaisin ja tiistaisin palautuksia tulee ylivoimaisesti eniten ja kävijämäärä on suuri. Tällöin muutaman tunnin pituisissa logistiikkavuoroissa - joiden aikana pääsääntöisesti käsiteltiin uusia palautuksia - oli useimmiten kiireistä. Loppuviikosta oli hiljaisempaa, jolloin työtä pystyi tekemään rauhallisemmin ja istahtamaan välillä