Tulevia kirjaelokuvia osa 3

Kolmas postaus kirjoista, jotka ainakin näillä näkymin päätyvät elokuviksi.

Jotkut lukevat mielellään ensin kirjan ja sitten jännittävät mennessään katsomaan elokuvaa, kun ei voi tietää onko rooleihin valitut hahmot sellaisia kuin kuvitteli. Ei myöskään voi tietää, kuinka hyvin elokuva seuraa kirjan tarinaa. Usein kirjan lukeminen leffan lisäksi syventää henkilöiden sisäistä maailmaa ja tapahtumia. Joka tapauksessa leffat ja kirjat täydentävät toisiaan ja parhautta onkin, kun sekä lukee että näkee!

Usein huomaa, että kun kirjasta on tehty leffa, se myös menee lainaan nopeasti hyllystä. Kirjoihin voi jopa muodostua varausjonoja. Jos tässä on jokin kiinnostava kirja, se kannattaakin napata lainaan nyt heti!

Huomaathan kuitenkin, että studioiden ja muiden elokuvantekijöiden suunnitelmat saattavat vaihtua, eikä elokuvaa välttämättä koskaan tehdäkään. Myös näyttelijät saattavat vaihtua. Kirja ei kuitenkaan vaihdu tai katoa mihinkään.

R.J. Palacio: Ihme

Wonder by R. J. Palacio

Hauska ja rohkaiseva tarina ennakkoluulojen kohtaamisesta

"En aio kuvailla, miltä näytän. Kuvittelitte te mitä hyvänsä, minä näytän todennäköisesti pahemmalta."

August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Kotikoulua tähän mennessä käynyt Auggie on nyt aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa. Se kiehtoo ja pelottaa. Hän on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojensa takana, mutta saako Auggie uudet koulukaverinsa uskomaan sen? R. J. Palacio on kirjoittanut modernin klassikon - Ihme on hauska, rohkaiseva ja koskettava romaani, jota on vaikea päästää käsistään. Sen haluaa jakaa muiden kanssa ja sen tarina tarttuu syvälle lukijan mieleen. Monen kertojan äänellä etenevässä tarinassa on useita haavoittuneita henkilöitä, joiden taakka ei ole niin näkyvä kuin Auggien, mutta yhtä vaikea käsitellä. Heidän rinnallaan Auggiesta tulee helposti samaistuttava henkilö.

Elokuvan arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.
Rooleissa: Jacob Tremblay esittää Auggieta ja Julia Roberts hänen äitiään.

Nicola Yoon: Kaikki kaikessa

Everything Everything by Nicola Yoon

Olly on riski, joka Maddyn on pakko ottaa. Maddy on tyttö, joka on allerginen koko maailmalle ja elää oman kotinsa suojissa, kuin kuplassa. Olly on poika, joka muuttaa naapuriin ja Maddyn sydämeen.Maddy sairastuu jo pelkästä henkäyksestä ulkoilmaa. Sairautensa vankina hän pysyy kotonaan ja tapaa vain äitiään ja sairaanhoitajaansa. Sitten naapuriin muuttaa Olly.

Ikkunasta Maddy näkee Ollyn ja Olly Maddyn. Olly on pitkä, laiha ja pukeutunut kokonaan mustaan - musta t-paita, mustat farkut, mustat tennarit ja musta pipo - kuin univormu.

Tulevaisuutta ei ehkä voi ennustaa, mutta jotain voimme arvata. Esimerkiksi sen, että Maddy rakastuu Ollyyn. Ja että siitä seuraa katastrofi.Kaikki kaikessa on Nicole Yoonin omaperäinen esikoisteos, joka etenee mm. vinjettien, päiväkirjamerkintöjen, piirroskuvitusten, diagrammien, listojen ja sairauskertomusten muodossa. Se kertoo rakkaudesta, joka sitoo, hallitsee ja vangitsee sekä rakkaudesta, joka valloittaa ja vapauttaa.

Arvioitu valmistuvan keväällä 2017.
Rooleissa: Amandla Stenberg ja Nick Robinson.

Trailerin voi katsoa seuraavasta linkistä: trailer for Everything Everything.

Stephen King: Musta torni

Dark Tower by Stephen King

Kauhukirjallisuudesta tunnetun Stephen Kingin Musta torni -sarjan elokuvatoteutus on alkanut.

Musta torni on kahdeksanosainen kirjasarja, jonka ensimmäinen osa Revolverimies ilmestyi vuonna 1982 ja viimeinen, Tuulen avain, 2012. Sarja on saanut innoituksensa Robert Browningin runosta Childe Roland to the Dark Tower Came. 

Elokuva tulee alkamaan kirjasarjan alkulauseella, King kertoo Entertainment Weeklylle antamassaan haastattelussa. Lause kuuluu: ”Mustiin puettu mies pakeni aavikon halki ja revolverimies seurasi häntä”.Tästä huolimatta elokuvan tapahtumat eivät ala kirjasarjan alusta vaan sen keskeltä. Tekijät eivät kuitenkaan suostu vielä paljastamaan, mihin osaan elokuva tarkalleen ottaen perustuu.

John Green, Lauren Myracle, Maureen Johnson: Let it snow

Let it snow by John Green, Lauren Myracle and Maureen Johnson

Kolme talvista rakkaustarinaa: koe joulun taikaa toisiinsa lomittuvissa riemukkaissa ja romanttisissa tarinoissa täynnä lunta ja unohtumattomia suudelmia.

Valtava lumimyräkkä toimii Amorina kolmelle epätodennäköiselle parille Gracetownin pikkukaupungissa. Kinoksiin juuttuneesta junasta lähtee sisukas tyttö etsimään kahvilaa ja päätyy riskialttiille oikopolulle suloisen tuntemattoman kanssa. Kolme kaverusta yrittää voittaa kilpajuoksun samaan kahvilaan eikä heitä pysäytä auton päätyminen lumipenkkaan - eikä se estä yllättävää tunnustustakaan. 

Rakkaudenkipeä barista pelkää menettäneensä sielunkumppaninsa, mutta yllättäen omaan napaan tuijottelu ei tuo poikaa takaisin.John Green, Maureen Johnson ja Lauren Myracle ovat kirjoittaneet yksiin kansiin kolme romanttista komediaa. Kirja siirtyy myös valkokankaalle.


Arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2017.

Rooleja ei ole vielä jaettu, mutta käsikirjoittaja Kay Cannon työskentelee käsikirjoituksen parissa ja Luke Snellin ohjaa.

Myöhemmin lisää kirjoista tehtäviä leffoja, pysy kuulolla!

MR

Tarinoiden taikaa ja oivalluksia aikuisten satutunnilla

Viime vuoden puolella, pimeän marraskuun lopussa Järvenpään kirjastossa järjestettiin ensimmäinen aikuisille suunnattu satutunti. Valkoisen kissan maailmasta tuli satutunteja pitämään Marjo-Kaisu Niinikoski. Ensimmäisellä kerralla jännitti, millaista on kuunnella aikuisille suunnattuja satuja, kun kirjastotädin elämä on täynnä tarinoita ja kohtaamisia muutenkin. 
Satutuntien alussa on pieni meditaatiohetki, joka johdattelee mukavasti tarinaan ja auttaa keskittymään ja virittäytymään kuuntelutaajuudelle. Marjo-Kaisun tarinat ovat monitasoisia; vaikka ne ovat satuja, ne sisältävät paljon symboliikkaa ja mietittävää. Pari kertaa, kun satu on osunut oikein hyvin kaltaiseni elämänihmettelijän tunteisiin, on käynyt mielessä, että tämä pitäisi alleviivata tai kirjoittaa itselleen muistiin. Viisaat tarinat ovat täynnä elämänoivalluksia, joihin on itse omilla poluillaan törmännyt tai joskus jopa kompastunut. Tunnin lopuksi on keskusteltu sadusta ja sen  herättämistä ajatuksista ja tehty parikeskusteluharjoituksia, jotka ovat olleet valaisevia ja mielenkiintoisia. Satutunnit saivat valtakunnallista julkisuutta, kun Radio Novan Sari Seppälä haastatteli Marjo-Kaisua tammikuussa. Keski-Uusimaa -lehtikin teki jutun.

Kevään viimeiselle satutunnille kokoontuneilta ihmisiltä pyydettiin palautetta ja kyllähän seuraavat palautteet antavat uskoa siihen, että syksyllä on hyvä jatkaa:

”Jatkan kyllä syksyllä.”


”Kiva idea, rentouttava hetki.”


”Tulin ensimmäisen kerran tänään 24.4. aikuisten satutunnille, jäi mukava fiilis tästä syvällisestä, henkevästä ja rentouttavasta tuokiosta. Alun meditaatiohetki oli ihana orientaatio satumaailmaan.”


”Olin ensimmäistä kertaa satutunnilla kevään viimeisellä (24.4.). Viihdyin kyllä hyvin, tuolit saisivat olla vähän mukavammat istua (vaarana tosin, että silloin nukahtaa, kun ilmapiiri on rauhallinen ja turvallinen ja lukijan ääni houkuttaa unen maailmaan). Yritän kyllä tulla mukaan syksyllä. Yhtenä mahdollisuutena ehdotan, että voisi olla lukijana välillä mies, välillä nainen.” 

Aikuisten satutunteja on syksyllä luvassa kolme – syyskuussa aloitetaan. Päivä on vielä avoin, mutta ilmoittelemme mm. kirjaston nettisivuilla ja Facebookissa tarkemmin syksyllä.

Iloisin mielin saattelen Valkoisen Kissan lentoon. /Anja

”Onnesi suurin este on se, että pienennät itsesi”, kuulin sanat jostakin pääni yläpuolelta. Samassa ilmasta lennähti valkopäinen lintu, joka istahti siivet suhahtaen viereeni. Se oli pullea satamalokki, joka jatkoi: ”Etkö sinä tiedä ystäväni, että sinä olet juuri niin suuri tai pieni, mitä kuvittelet olevasi?”

”Tiedä se, kuomaseni”, lintu jatkoi ja kaarteli ylläni jopa hieman uhmakkaasti. ”Rohkea ei ole se, joka ei pelkää, vaan se, joka nousee siivilleen pelosta huolimatta.”

(Maustelaivalla, Valkoisen kissan kirja, Kuvitus: Sirkka Shayan)

Jos Neropatin päiväkirjat-kirjat kolahtivat...

...mitä kannattaa lukea, kun kaikki neropatit on luettu?

Aika monet koululaiset, varsinkin pojat, ovat tykänneet lukea Neropatin päiväkirjoja. Kun ne on luettu iskee tyhjyys: mitä lukea seuraavaksi?

Neropateissahan kivaa on huumori ja se, että ne on kirjoitettu sarjakuvamaiseen muotoon.

Olen tähän koonnut listaa, jossa on ehdotuksia muista hauskoista sarjakuvamaisista kirjoista. Lisäksi listasin myös muita kirjoja, jotka ovat olleet suosittuja noin viidesluokkalaisten mielestä - toivottavasti näistä löytyy kivaa luettavaa :)

Sarjakuvamaisia helppoja kirjoja noin viidesluokkalaisille

Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja
Kinney: Neropatin päiväkirjat -sarja
Luhtanen: Totuus Tarusta jatko-osineen (Taru on jo yläkoulussa) 
Onkeli: Selityspakki
Pantermuller: Lotta Levoton ja suuri kanikaaos (ja muut Lotta Levoton -kirjat)
Pastis: Timi Möhläri -sarja
Peirce: Iso Nipa -sarja
Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma
Rodkey: Tapperin kaksoset sotajalalla (keskenään)
Russel: Nolo elämäni -sarja (päähenkilönä tyttö)

Stanton: Olet ilkimys, herra Gummi! (ja muut herra Gummi -kirjat)

Muita sopivia kirjoja noin vitosille, tytöille ja pojille

Byng: Molly Moon -sarja

Carter: Mysteeritytöt-sarja

Delikouras: Nörtti jatko-osineen

Gahrton: Eva ja Adam, Rosan elämää - sarja

Gaiman: Coraline (kauhu)
Kuronen: Vili Voipio -kirjat
Larry: Zac Power (helppolukuiset)
Noronen: Supermarsu-kirjat

Parvela: Kepler 62 -sarja (scifi) 
Scarrow: Time Riders - sarja

Stine: Goosebumpsit (kauhu)
Walliams: Herra Lemu, Poika ja mekko

Veirto: Kivimutka-sarja (jännitys)

Aki Ollikaisen kirjailijavierailu

Pimeää marraskuun iltaa piristi Aki Ollikaisen kirjailijavierailu, joka järjestettiin Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio –salissa 22.11.

Ollikainen on tunnettu etenkin esikoisromaanistaan Nälkävuosi (Helsinki: Siltala, 2012), joka sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Esikoisteos oli ehdolla myös Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon saajaksi ja se on herättänyt kiinnostusta ulkomailla.

Ollikainen kertoi tilaisuudessa, että hän on jo nuoresta asti kirjoitellut paljon, mutta tekstit ovat jääneet lähinnä pöytälaatikkoon. Ennen Nälkävuosi-kirjan kirjoittamista hän lähetti aineistoa kustantajalle, mutta vaikka hän toteuttikin kustantajan parannus- ja korjausehdotuksia, hän ei saanut julkaistua teostaan.

Ajatus Nälkävuosi-kirjaan syntyi Ollikaisen mielessä, kun aihe alkoi puhutella häntä siitä syystä, että hän koki että kerjäläiset on usein sivuutettu historiankirjoissa. Ollikainen halusi pitää tekstin intensiivisenä, siksi kirjasta ei tullut paksua vaikka aiheesta olisikin riittänyt kirjoitettavaa. Tuomas Kyrö luki tekstin työvaiheessa, ja Ollikainen sai häneltä tukea ja vinkkejä. Kyrö kannusti myös tekstin lähettämistä kustantajalle, ja tällä kertaa kustantaja innostuikin saman tien kirjasta ja se julkaistiin vuonna 2012.  

Ollikainen kertoi vierailunsa aikana, että kirjoittamiselle on ajoittain hankala löytää tarpeeksi aikaa ja usein hän kirjoittaakin myöhään yöllä, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Hänen vaimonsa, Milla Ollikainen, on myöskin kirjailija, tosin hän kirjoittaa dekkareita. Pariskunta joutuukin usein sopimaan kirjoittamisvuoroista, jotta kummallakin olisi aikaa keskittyä omiin teoksiinsa.

Vuonna 2015 Aki Ollikainen julkaisi toisen romaaninsa Musta satu (Helsinki: Siltala, 2015). Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt lasten runokirja Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen (Helsinki: Otava, 2016)

ML

Novellikoukkuilua

Tänä syksynä meidän kirjastoomme rantautui Novellikoukku. Novellikoukku on lähtöisin Helsingin Viikin kirjastosta, jossa se alkoi muutama vuosi sitten. Sieltä novellikoukku on konseptina levinnyt ensin Helsingin muihin kirjastoihin ja sieltä sitten yhä edemmäs ja edemmäs Suomen eri kolkkiin.

Novellikoukun idea on, että ennalta sovittu henkilö lukee ääneen novelleja ja niitä voi tulla kuuntelemaan kuka tahansa. Samalla voi neuloa tai virkata omaa työtään tai tehdä hyväntekeväisyysneulontaa lahjoituslangoista. Tapahtuma on maksuton ja mukaan voi liittyä vaikka kesken novellien luvunkin, jos sattuu osumaan paikalle vaikka vahingossa.

Novellikoukku valmiina

Meillä Novellikoukkuja järjestetaan kerran kuussa ja ajankohdaksi on valikoitunut torstai-ilta. Novelleja luetaan keskellä kirjastoa, jolloin niitä voi istahtaa kuuntelemaan vaikka vain vähäksikin aikaa. Neulekahvila Lentävä lapanen on mukana touhussa lahjoittamalla meille lankoja ja puikkoja ja ohjeet, kuinka tehdään junasukka. Nämä junasukat sitten lahjoitetaan ensi vuonna syntyville vauvoille osana Suomen juhlavuoden tempausta. Siksi lahjoituslangat ovat sinivalkoisia.

Tässä syntyy junasukka

Mukaan voi ottaa myös oman käsityön ja tehdä sitä samalla kun kuuntelee novelleja. Tai sitten voi istua vaikka silmät  kiinni ja uppoutua tarinoiden maailmaan. Novellikoukussa on myös kahvi- ja teetarjoilu, joten voit siemailla lämmintä juomaa samalla kun kuuntelee.

Osallistujan hieno oma neuletyö

Ääneen luetut tarinat ovat oiva keino rentouta hetkeksi ja irtautua arjesta. Kun joku muu valitsee luettavat tarinat, saattaa kuulla jotain sellaista, jota ei välttämättä itse tulisi valinneeksi. Näin voi kokea jotain uutta ja erilaista. Tähän mennessä olemme kuulleet kertomuksia miesten mielenliikkeistä, Tove Janssonin tarinoita ja uusia satuja aikuisille. Kaikki keskenään hyvin erilaisia, mutta yleisö piti näistä kaikista.

Ihmisiä kertomuksien äärellä

Tule sinäkin kuuntelemaan, mitä seuraavalla kerralla luetaan! Tämän vuoden viimeisen kerran kokoonnumme torstaina 15.12.2016. Ensi vuoden tapaamiset ovat alustavalla aikataululla seuraavat:

to 12.1.2017
to  9.2.2017
to  9.3.2017
to  6.4.2017 ja
to  4.5.2017

Kellonaika on aina 18.- 19.30.

Laita päivät jo ylös kalenteriin tai nouda kirjastosta kirjanmerkki, johon on merkitty päivämäärät aina muutaman kuukauden eteenpäin.

MR

Kirjaston tietokantaan mahtuu paljon tietoa

Ennen vanhaan kirjastossa oli kortistot, nyt on tietokanta. Tietokantaan kuvaillaan aineiston ulkoiset ominaisuudet sekä sisältö käyttäen mahdollisimman täsmällisesti ja monipuolisesti asiasanastojen termejä. 

Tarkoituksena on, että teosta tai asiasisältöä etsivä löytää sen mahdollisimman kätevästi.

Jokaisella niteellä on oma nidenumeronsa ja –tarransa. Kappalekohtaisesti pystytään seuraamaan aineiston liikkeitä eli tietokannasta selviävät myös aineiston sijainti ja saatavuus.

Kirjastojärjestelmä vaihdetaan PallasPro:sta Axiell Auroraan. Tämä aiheuttaa aineistotietokannassa suuren myllerryksen – ja harmillisen pitkän sulkuajan. Ei osata ihan varmasti sanoa, mitkä tiedot asettuvat kohdilleen, mitkä taas pitää ”siivota” jälkeenpäin. 

KIRKES-tietokanta on neljän kirjaston (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula) yhteinen, ja sitä myös ylläpidetään yhteisin voimin. Järjestelmän vaihto on suuri ponnistus. Henkilökunnan on lyhyessä ajassa omaksuttava todella paljon uutta. Jännittää, osaammeko, kun kirjasto 14. 11. avataan taas asiakkaille. 

PM

Kirjastojärjestelmästä toiseen, eli miksi kirjasto on kiinni kaksi viikkoa?

Kaikki Kirkes-kirjastot ovat järjestelmävaihdon vuoksi suljettuina 31.10.-13.11.2016. Moni asiakas on ihmetellyt, mitä kirjastossa oikein sulkuaikana tapahtuu. Kerromme tässä, miten järjestelmävaihto vaikuttaa kirjaston toimintaan ja mitä henkilökunta tekee, kun kirjasto on kaksi viikkoa kiinni.

Kirjastojärjestelmä on kirjaston asiakaspalvelun sydän ja aivot. Ilman toimivaa järjestelmää henkilökunta ja asiakkaat eivät tiedä, mitkä kirjat ovat hyllyssä ja mitkä lainassa, kenellä on kirjastokortti ja ovatko asiakkaan varaukset vielä matkalla vai jo varaushyllyssä odottamassa noutoa. Emme myöskään tietäisi, mistä aiheista kokoelman kirjat kertovat.

Kirjastojärjestelmän vaihtuessa koko kirjasto toiminta pysähtyy hetkeksi. Emme voi ottaa vastaan yhtään palautusta, emme voi lainata tai uusia niteitä, emme voi rekisteröidä lehtiä saapuneiksi, emme tarkastaa, onko kirjaan varaus. Kirjastoon toimitettuja uusia kirjoja ei voida käsitellä lainattavaan kuntoon eikä rikki menneitä kirjoja voida poistaa.

Kirjasto ilman kirjastojärjestelmää ja hyllyjä.

“Pile of vintage Ladybird books” copyright (c) 2009 H is for Home. Käytetty Creative Commons Attribution-NonCommercial 2.0 Generic (CC BY-NC 2.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/).

Kun tavallinen toimisto-ohjelma päivitetään, käyttökatkos kestää joitain minuutteja tai korkeintaan muutaman tunnin. Kirjastojärjestelmän vaihto on paljon monimutkaisempi operaatio. Pelkkä ohjelmistopäivitys olisi helppo tehdä: suljetaan vanha ohjelma, asennetaan uusi ohjelma ja otetaan se käyttöön. Monimutkaiseksi asian tekevät kirjaston tietokantaan tallennetut tiedot: kaikki vanhan järjestelmän tallentamat tiedot pitää siirtää uuteen järjestelmään.

Vanha ja uusi kirjastojärjestelmä eivät ole identtisiä. Siksi vanhan järjestelmän tietokanta konvertoidaan eli muunnetaan sellaiseen muotoon, että uusi järjestelmä voi käyttää sitä. Kirjastossa on itse asiassa jo tehty esikonversio eli eräänlainen harjoitustietokanta, jonka avulla olemme voineet tarkastaa, miten tiedot siirtyvät. Tätä esikonversiota tarkastetaan monen hengen voimin parasta aikaa ja valmistaudumme sen avulla varsinaiseen tietokannan siirtoon järjestelmästä toiseen.


Järjestelmien yhteensovittaminen vie aikaa ja vaatii hermoja.


“Puzzle Krypt” copyright (c) 2009 Muns. Käytetty Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0 Generic -lisenssillä(https://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0).

Varsinainen konversio eli tietokannan muuntaminen ja siirto tehdään heti sulkuajan alettua. Sen valmistuttua alamme kuumeisesti tarkastaa, että tiedot ovat siirtyneet oikein. Mikäli virheitä löytyy, ne korjataan mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi varausten ja lainojen tulee näkyä oikein asiakkaan tiedoissa asiakaspalvelun auetessa. Emme myöskään voi käyttää järjestelmää, jossa kirjojen ja muun aineiston tiedot ovat jollain tapaa pielessä, koska se tekisi asiakaspalvelun mahdottomaksi. Jos kirjan tila järjestelmässä on "hyllyssä", sen pitäisi myös löytyä hyllystä eikä todellisuudessa olla lainassa jollain toisella asiakkaalla.

Monimutkaisuutta projektiin tuo se, että samalla kun kirjastojärjestelmä vaihtuu, vaihtuu myös aineiston luettelointiformaatti. Luettelointiformaatti on ikään kuin resepti, jonka mukaan aineiston tiedot tallennetaan kirjaston tietokantaan. Kun tiedot on tallennettu oikein, asiakkaat ja henkilökunta löytävät tarvitsemansa aineiston helposti. Formaatit on sovittu kansainvälisesti ja niitä päivitetään säännöllisesti, että ne vastaavat asiakkaiden tiedonhaun tarpeita. Yksi tällainen päivitys on tehty jo joitain vuosia sitten ja kirjasto ottaa nyt käyttöön tämän päivitetyn formaatin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen kirja siirretään vanhasta formaatista (FINMARC) uuteen (Marc21). Henkilökunnan tehtävä on tarkastaa, että siirto on sujunut suunnitellusti ja tiedot ovat siirtyneet oikein.

Henkilökunta ei ehdi muutenkaan lomailla sulkuaikana. Heti kirjastojen sulkeuduttua Kirkes-kirjastojen sadan hengen henkilökuntaa aletaan kouluttaa. Koulutuksia on kirjaston sulkuaikana joka päivä, sillä kirjastojärjestelmä on hyvin laaja kokonaisuus. Henkilökunta koulutetaan käyttämään muun muassa järjestelmän asiakaspalvelua (lainaus, palautus, varausten käsittely), tiedonhakua, aineiston hankintaa ja luettelointia, asiakastietojen ja maksujen hallinnointia sekä kauko- ja kotipalvelua. Lisäksi opetamme henkilökunnan käyttämään uutta asiakaskoneiden ajanvarausjärjestelmää ja uutta verkkokirjastoa. Perehdymme myös uusiin asiakaspalvelukäytäntöihin.

Pate Kattimaatti vartioi kirjaston palautusautomaattia.

Järjestelmävaihdon, tietokannan tarkastamisen ja koulutusten lisäksi kirjaston asiakas-wc:t on tarkoitus remontoida sulkuaikana. Piikkaamisesta aiheutuva melu yritetään ajoittaa näille kahdelle viikolle, ettei se häiritsisi asiakkaita. Päivitämme myös asiakastietokoneiden ajanvarausjärjestelmän ja teemme koneille myös muita päivityksiä. Kirsikkana kakussa on kirjaston lainaus- ja palautusautomaattien toiminnan testaaminen, sillä kun kirjastojärjestelmä vaihtuu, automaatit tulee ohjelmoida uudelleen. Jos automaatit ja kirjastojärjestelmä eivät juttele toisilleen, lainat ja palautukset eivät kirjaudu oikein asiakkaiden tietoihin.

Järjestelmän vaihtoa on alettu valmistella yli vuosi sitten. Henkilökunta on muun työn ohessa siivonnut tietokannasta kadonneita kirjoja, korjannut väärin kirjattuja tietoja ja varmistanut, että kaikkien kirjojen tiedot ovat järjestelmässä sellaisessa muodossa, että ne saa siirrettyä uuteen järjestelmään. Lisäksi olemme itseopiskelleet uuden järjestelmän käyttöä harjoitustietokannan avulla. Ensimmäinen järjestelmävaihtoon liittyvä koulutus on ollut keväällä 2015 ja koulutustahti kiihtyy loppua kohden.

Olemme saaneet suurimman osan töistä tehtyä niin, ettei kirjaston asiakaspalvelua ole jouduttu sulkemaan. Varsinaisen järjestelmävaihdon ja järjestelmän opettelun ajaksi meidän on kuitenkin suljettava kirjasto. Loppujen lopuksi tämä on kuitenkin hyvä asia, sillä uusi järjestelmä tuo mukanaan monia uudistuksia, joista on iloa asiakkaille! Tiedotamme niistä tarkemmin, kun saamme järjestelmän pyörimään.