Kirjastossa muutoksia!

Verkkokirjasto vaihtui Finnaan!

Kirjaston aktiiviset käyttäjät ovat varmasti jo huomanneet muutaman viikon takaisen muutoksen verkkokirjastossa. Verkkokirjasto on siirtynyt osoitteeseen kirkes.finna.fi ja samalla olemme liittyneet Finna-kirjastojen laajenevaan joukkoon. Meidän Finna on toiminnoiltaan aika perus-verkkokirjasto, omat tiedot löytyy, suosikkilistoja voi kerätä, lainoja uusia ja maksujakin voi kätevästi maksaa verkossa.

Taustalla oleva ”iso-Finna” (finna.fi)  taas voi olla uusi tuttavuus, siellä voi hakea monen muotoista tietoa kymmenien arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokannoista. Tiedonhaluiselle siis todella mielenkiintoinen sivusto!

Jos Finnat tuottavat päänvaivaa, tule kirjastoon ja pyydä rohkeasti apua, me opastamme ja avaamme mielellämme finnan salaista maailmaa! 

  

Automaatteja, lisää automaatteja!

Torstaina 17.5. on haikea ja innostava päivä! Eteisaulan sydän ja musta aukko Pate-palautusautomaatti pääsee hyvin ansaituille eläkepäiville.

Lajitteleva ja ronksuttava palautusautomaatti vaihdetaan kahteen kevyempään automaattiin, joihin voi palauttaa aineistoa.

Uudet automaatit toimivat eri lähtökohdista kuin Pate, sillä nyt asiakkaat saavat itse palauttaa aineiston ja automaatin ohjeiden mukaan asettavat palautetut kirjat joko kärryyn tai koriin. Koriin päätyvät kirjat vaativat vielä hieman kirjastohenkilökunnan tarkempaa huomiota (ovat yleensä varauksia tms.) ja kärryjen sisällön henkilökunta vie palautushyllyihin.

Palautusautomaattien lisäksi saamme myös lisää lainausautomaatteja! Koska uudet automaatit vaativat hieman opettelua, opastamme asiakkaita käyttämään laitteita. Joten ei huolta!

Ei kannata myöskään huolehtia, että työt loppuisivat kirjastoammattilaisilta automaattien myötä. Koneet eivät vielä osaa vinkata personoituja lukuelämyksiä, järjestää tapahtumia, auttaa asiakkaita ongelmatilanteissa tai tarjota inhimillistä kontaktia arjen hetkissä. Myöskään kirjojen hankintaan, kokoelmien arviointiin ja hoitamiseen niistä ei tällä hetkellä (tai ainakaan meidän kukkarolla) ole.  

Tunnusluku tulee!

Tietosuojalakien tarkentumisen myötä otamme käyttöön lainausautomaateille tunnusluvun. Se on sama nelinumeroinen numerosarja, joka monella on jo kovassa käytössä verkkokirjastoon, e-aineistoihin ja kirjaston asiakaskoneille kirjauduttaessa. Tunnusluku näpytetään automaattiin ennen lainauksen aloittamista. Ja kannattaa muistaa, että tunnusluvun voi muuttaa verkkokirjastossa niin halutessaan. Jokin mukava tärkeä päivämäärä on aina parempi kuin muissa palveluissa käytössä oleva tunnus. Eli nyt hääpäivät, kissan synttärit ja ystävän talon ovikoodit hyötykäyttöön! Bonuksena vinkki verkkokirjastosta: Kirkes-Finnan omista tiedoista löytyy nykyään sähköinen kirjastokortti. Jos puhelin on mukana, niin silloin mukana on aina myös kirjastokortti! Sähköinen kortti toimii uusilla automaateilla, kannattaa kokeilla!

Aikuisten asiakaspalvelu yhden tiskin taakse!
Asiakaspalvelu yhdistetään uusien järjestelyiden myötä ja 18.5. alkaen aikuisten asiakaspalvelu keskittyy entisen neuvonnan paikalle. Nyt voi hoitaa kaikki kirjastoasiasi yhdellä tiskillä! Lasten osasto jatkaa kuten aiemminkin.
Tämä on meillä kirjastolaisille iso asia – aina on ollut kaksi tiskiä, joilla tehdään tärkeitä ja kovin erilaisia asioita. Nyt vain on käynyt niin, että maailma on muuttunut ja asiat ovat lähentyneet toisiaan. Kahden kaukana toisistaan olevan asiakaspalvelupisteen aika on ohi, ja nyt teemme työtä rinnakkain, työtoveriin tarvittaessa nojaten. Ja asiakkaan ei tarvitse juosta tiskiltä toiselle.

Ei kuulosta ihan huonolta minun korvaani, mitä mieltä sinä olet?

/Laura

Lainaa vain - kuvia kirjastotalosta vuosilta 1987-2017

Järvenpään kirjasto täytti äskettäin 85 vuotta ja Järvenpään kirjastotalo 30 vuotta. Kirjastotalon historiaan on mahtunut monenlaisia käänteitä ja uudistuksia. Tässä niistä pieni kooste.

Tähän on määrä nousta uusi kirjastotalo. Näkymä kaupungitalon portailta. Järvenpää-talon paikallakin on tässä vielä metsää.

Kirjaston ja Järvenpää-talon rakennustyöt alkavat.

Tulevan kirjaston perustuskaivanto. Takana mäellä näkymää vartioi Seuratalo.
Samalla rakennetaan myös rautatieaseman alikulkutunneli katosrakennelmineen.

Järvenpää-talon ja kirjaston rakennukset alkavat hahmottua.
Kirjaston kellaritiloihin rakennetaan tilat taidemuseolle.

Kirjaston, Järvenpää-talon ja kaupungintalon väliseen tilaan rakennetaan päällystetty aukio.

Talo on valmis keväällä 1987.

Kirjaston muutto Sibeliuksenkatu 19:sta uusiin tiloihin Kirjastokatu 8:aan alkaa. Kymmenien tuhansien kirjojen muuttaminen on vaativa logistinen operaatio.

Uuden kirjaston hyllyt odottavat täytettä.

Avajaiset 11.5.1987 klo 15. Kutsuvieraita ja yleisöä vastaanottamassa kirjastonjohtaja Elina Halonen, kaupunginjohtaja Kaarle Salmivuori, kirjailija Arja Eriksson ja kirjaston henkilökuntaa.

Lainauspisteessä kaikki valmiina asiakkaita varten. Lainauspisteessä alkaa heti kova kuhina.

Aikuistenosaston neuvontapiste.

Musiikinkuuntelijoita musiikkiosastolla.

Lasten- ja nuortenosaston neuvontapiste.

Talon arkkitehtuurissa tärkeä osa on valolla.

Nuortenosaston käsikirjasto.

Uuden kirjaston alkutaipaleella käytettiin kirjojen etsimisessä apuna vielä arkistokortteja.

Tietokoneet otettiin käyttöön 1989. Niiden avulla etsityn teoksen löytäminen oli kortteja helpompaa.

Kirkes-yhteistyö alkoi 1995. Kirjastoyhteistyön aloittivat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula. Samalla otettiin käyttöön yhteinen Pallas-kirjastojärjestelmä.

Kortistot kärrätään tarpeettomina pois ja tilalle tulevat yleisölle tarkoitetut internet-työasemat.

Kirjasto muuttuu kaiken aikaa. Lainauspistettä muokataan uusia vaatimuksia vastaavaksi. Alla vanha lainauspiste.

Uusittu lainauspiste viimeistelyvaiheessa tiskin takaa nähtynä. Myös palautus- ja lainausautomaatit otetaan käyttöön.

Kirjasto hakeutuu myös sinne, missä ihmiset liikkuvat. Kirjasto esittäytyy kävelykadulla Järvenpää-päivänä 10.5.2008.

Kirjasto on myös värejä.

The Tädit – kirjaston henkilökunnan perustama performanssiryhmä valloittaa maata 2005.

Palautusautomaatin kapasiteettia on lisättävä 2015.

Kirjasto on sinunkin avoin olohuoneesi. Onnellisia vuosia sinulle ja yhteiselle kirjastollemme!

            

TJ

Celian äänikirjoja Järvenpään kirjaston kautta

 

Parin vuoden ajan lukemisesteiset asiakkaat ovat voineet liittyä Celian maksuttomien palveluiden käyttäjiksi omassa kirjastossaan. Myös lapset ja nuoret voivat käyttää Celian palveluita.

 
Celia on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos, jonka päätehtävänä on tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa eli äänikirjoina ja pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian valikoimassa on n. 40 000 äänikirjaa, joita voi kuunnella suoraan verkosta.

Käyttöoikeus on henkilöillä, joilla on lukemiseste. Lukemiseste todetaan haastattelussa, johon on syytä sopia aika. Voit jättää yhteydenottopyynnön kirjaston asiakaspalvelupisteisiin tai ottaa yhteyttä esim. sähköpostitse anja.kahonen@jarvenpaa.fi. Oma suullinen ilmoitus lukemisesteestä riittää, erillistä todistusta ei tarvitse kirjastoon toimittaa.

 

 Lukemisesteen syy voi olla:

heikentynyt näkö tai näkövamma
lukivaikeus tai muu oppimiseen liittyvä vaikeus
afasia tai muu kielellinen erityisvaikeus
kehitysvamma tai cp-vamma
ms-tauti, lihassairaudet tai muuten heikentynyt lihaskunto
reuma
keskittymis- tai muistivaikeudet
mielenterveysongelmat
Parkinsonin tauti
toipilasaika

 

Celian äänikirjoja voi kuunnella tietokoneella tai älypuhelimella. Lisäksi äänikirjoja voi ladata esim. muistitikulle ja kuunnella nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kuunteluun tarvitaan kirjastosta saatavat tunnukset, jotka lähetetään asiakkaan sähköpostiosoitteeseen.

 

 

Jos tietokoneen ja älypuhelimen käyttäminen tuntuvat vaikeilta,  kirjasto voi liittää asiakkaan Celian äänikirjakerhoihin, joiden kautta voi saada enintään viisi äänikirjaa kuukaudessa suoraan kotiin.

CD-äänikirjat ovat mp3-muodossa, joten niiden kuunteluun tarvitaan cd-soitin, joka toistaa myös tähän muotoon tallennetut äänitteet. Tällainen soitin on esimerkiksi Sonylla.

Celian äänikirjoja kuuntelevilla henkilöillä on mahdollisuus myös lainata maksutta Näkövammaisten keskusliitosta Daisy-soitinta.  Liitteeksi tarvitaan selvitys hakijan vammasta tai sairaudesta.

 

 

 

Kesätyöläisen viimeinen työpäivä Järvenpään kirjastossa

Kirjastossa alkukesästä kesätöissä ollut Ada kuvasi viimeisen työpäivänsä. Toivotamme vielä näin blogin kautta Adalle hauskaa kesälomaa!

"Päiväni alkoi kuten melkein poikkeuksetta kaikki työpäivät: eilisten palautusten hyllyttämisellä. Kirjastossa on aamuisin jännittävä fiilis. Asiakkaita ei juuri vielä ole ja tunnelma on hiljaistakin hiljaisempi.

Hyllyttäessä tulee tehtyä mielenkiintoisia löytöjä ja joskus joku kirja lipsahtaa omaan laukkuun lainattavaksi. Tänään törmäsin tähän mahdottoman samaistuttavaan kirjannimeen.

Noin puolenpäivän tienoilla on päivän huippukohta; lounastauko eli se tuokio, kun saa istua alas, rentoutua ja luvan kanssa syödä muiden karkit. Kahvihuoneen ikkunasta on myös lokoisaa tutkailla kirjaston tapahtumia.

Loppupäivä kuluu mukavasti ns. logistiikassa eli palautusautomaattiin palautuneita kirjoja lajitellessa. Loppuviikosta asiakkaita ei juuri ole ja iltapäivästä suurin hälinä on jo hälventynyt. Työpäivä on ohi ja kesätyöläisen on aika lähteä kesäloman viettoon."

Kirjoista elokuvia, osa 4

Neljäs postaus kirjoista, joita ainakin näillä näkymin ovat päätymässä elokuviksi

Jotkut kirjat ovat niin hyviä, että niitä lukiessa on kuin elokuva pyörisi jo päässä. Parasta siinä on, että saa itse päättää miltä henkilöt ja paikat näyttävät. Kun kirjasta tulee elokuva, onkin aina jännittävää nähdä millaiset henkilöt on valittu esittämään kirjan hahmoja ja millaiset paikat ja lavasteet on valittu.

Usein kirjastossa huomaa, että kun kirjasta on tehty leffa, myös kirjat menevät menevät hyvin lainaan hyllyistä. Kirjoihin voi jopa muodostua varausjonoa. Jos tässä listauksessa on jokin kiinnostava elokuva tulossa, kannattaa kirja napata itselleen jo nyt!

Huomaathan kuitenkin, että studioiden ja muiden elokuvantekijöiden suunnitelmat saattavat muuttua, eikä elokuvaa välttämättä koskaan tehdäkään. Myös näyttelijät saattavat vaihtua. Kirja ei kuitenkaan vaihdu tai katoa minnekään.


Stephen King: Se (It)

Rooleissa: Bill Skarsgard esittää Pennywise-klovnia. Ohjaajana toimii Andres Muschietti, joka ohjasi kauhuelokuva Maman. 

Ensi-ilta: 8.9. (USA)

Katso traileri: Se.

Derry on pieni kaupunki Mainessa. Kaupungin uumenissa asuu paha, joka vainoaa lapsia tarkoituksenaan raadella ja tappaa heidät. Pahalle ei ole muuta nimeä kuin Se.

Häviäjät on seitsemän lapsen jengi, jota isommat lapset kiusaavat. Häviäjät kuitenkin uskovat pystyvänsä voittamaan Sen jollain konstilla. Paha katoaa ja pakenee lapsia, ja hetken aikaa kaikki on hyvin.

27 vuotta myöhemmin Häviäjät saavat puhelinsoiton. Derryyn jäänyt jengin jäsenkertoo onnettomuuksista ja väkivallanteoista, joita siellä on alkanut tapahtua. Häviäjät vannoivat verivalan siltä varalta että Se taas näyttäytyisi. Nyt heidän on lunastettava vala.

Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express)

Rooleissa: Kenneth Branagh ohjaa ja näyttelee Poirotia. Muissa rooleissa mm. Johnny Depp, Daisy Ridley, Michelle Pfeiffer ja Leslie Odom Jr.

Ensi-ilta: 22.11. (USA)

Idän pikajunan arvoitus kuuluu Agatha Christien tunnetuimpiin tarinoihin ja se on nähty myös valkokankaalla. Klassinen salapoliisikertomus säilyttää jännityksensä aina yllättävään ratkaisuun saakka.

Juna lähtee kello viisi eräänä talviaamuna Syyriasta. Siinä matkustaa myös belgialainen salapoliisi Hercule Poirot. Hän saa jo alkumatkasta kummallisen tarjouksen herra Ratchettilta, amerikkalaiselta miljonääriltä. Poirot kieltäytyy. Seuraavana aamuna herra Rathchett löydetään hytistään murhattuna. Kuka on syyllinen? Nerokas Poirot alkaa selvittää johtolankoja ja haastattelee kaikkia epäiltyjä.

Jeff VanderMeer: Hävitys (Annihilation) / Eteläraja-trilogia

Rooleissa: Natalie Portman, Gina Rodriguez, Tessa Thompson ja Oscar Isaac, ohjaaja on Alex Garland.

Tuntemattoman voiman eristämälle, vihamieliseksi ja vieraaksi muuttuneelle ”Alue-X:lle” on tehty vuosikymmenten aikana 11 tutkimusretkeä. Neljä naista muodostaa 12:nnen retkikunnan, joka lähtee vaarojen täyttämälle matkalle – ja törmää Alueella sekä ulkopuolisiin kauhuihin että sisäisiin jännitteisiin. Käy ilmi, että osalla ryhmän jäsenistä on täysin omat syynsä saapua alueelle.

Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogia on ollut sekä arvostelu- että myyntimenestys. Kauhua, trilleriä ja scifiä yhdistelevä kokonaisuus vie lukijansa uudenlaisiin maisemiin, jotka ovat kuitenkin oudolla tavalla tuttuja. Näissä kirjoissa Lost kohtaa Lovecraftin ja le Carrén.

Jeannette Walls: Lasilinna (The Glass Castle)

Rooleissa: Jeannetten roolissa Brie Larson, Naomi Watts ja Woody Harrelson hänen vanhempinaan.

Ensi-ilta: 11.8. (USA)

Lasilinna on uskomaton ja epätavallinen elämäntarina. Se on myös koskettava kuvaus ehdottomasta rakkaudesta perheessä, joka kaikista virheistään huolimatta antoi eväät toteuttaa rohkeasti omaa elämäntietä.

Jeannette Wallsin vanhempien epäsovinnaisuus oli perheen kirous ja pelastus. Aluksi nelilapsinen perhe eli kuin kiertolaiset. He siirtyivät Yhdysvaltain lounaisosan pienestä kaupungista toiseen ja leiriytyivät vuorilla. Rex oli karismaattinen ja kekseliäs mies, joka selvin päin ollessaan kertoi lapsilleen lumoavia tarinoita fysiikasta ja geologiasta ja siitä, miten elämää eletään täysillä ja pelotta. Rose Mary oli innokas taidemaalari ja kirjoittaja. Hänen innostuksensa taiteen tekemiseen oli niin palavaa, että ruoanlaitto ja lapsista huolehtiminen jäi toiselle sijalle.

Myöhemmin rahat loppuivat ja kulkurin elämäntavasta karisi romantiikka. Wallsit asettuivat asumaan Länsi-Virginian osavaltioon pieneen kaivoskaupunkiin. Rex pakeni todellisuutta. Hän joi, varasti perheen ruokarahat ja hävisi päiväkausiksi. Jeannette joutui veljensä ja siskojensa kanssa huolehtimaan toisistaan. 

Kun muutosta ei tullut eivätkä vanhemmat pystyneet kantamaan vastuutaan, lapset löysivät lopulta tarpeeksi tahdonvoimaa lähteä kotoa.

Lauren Oliver: Kuin viimeistä päivää (Before I Fall)

Ohjaajana Ry Russo-Young, rooleissa mm. Zoey Deutch, Halston Sage ja Cynthy Wu.

Ensi-ilta: 3.3. (USA)

Samantha Kingstonilla on elämä edessään ja maailma jalkojensa juuressa: nätti naama, syötävän makea poikaystävä ja paikka lukion parhaissa piireissä. Helmikuisena perjantaina kaikki kuitenkin muuttuu silmänräpäyksessä. Lupaavasti alkaneesta päivästä tulee Samin viimeinen. Kirjaimellisesti.

Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, haastaa tai kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen. 

MR

Tulevia kirjaelokuvia osa 3

Kolmas postaus kirjoista, jotka ainakin näillä näkymin päätyvät elokuviksi.

Jotkut lukevat mielellään ensin kirjan ja sitten jännittävät mennessään katsomaan elokuvaa, kun ei voi tietää onko rooleihin valitut hahmot sellaisia kuin kuvitteli. Ei myöskään voi tietää, kuinka hyvin elokuva seuraa kirjan tarinaa. Usein kirjan lukeminen leffan lisäksi syventää henkilöiden sisäistä maailmaa ja tapahtumia. Joka tapauksessa leffat ja kirjat täydentävät toisiaan ja parhautta onkin, kun sekä lukee että näkee!

Usein huomaa, että kun kirjasta on tehty leffa, se myös menee lainaan nopeasti hyllystä. Kirjoihin voi jopa muodostua varausjonoja. Jos tässä on jokin kiinnostava kirja, se kannattaakin napata lainaan nyt heti!

Huomaathan kuitenkin, että studioiden ja muiden elokuvantekijöiden suunnitelmat saattavat vaihtua, eikä elokuvaa välttämättä koskaan tehdäkään. Myös näyttelijät saattavat vaihtua. Kirja ei kuitenkaan vaihdu tai katoa mihinkään.

R.J. Palacio: Ihme

Wonder by R. J. Palacio

Hauska ja rohkaiseva tarina ennakkoluulojen kohtaamisesta

"En aio kuvailla, miltä näytän. Kuvittelitte te mitä hyvänsä, minä näytän todennäköisesti pahemmalta."

August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Kotikoulua tähän mennessä käynyt Auggie on nyt aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa. Se kiehtoo ja pelottaa. Hän on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojensa takana, mutta saako Auggie uudet koulukaverinsa uskomaan sen? R. J. Palacio on kirjoittanut modernin klassikon - Ihme on hauska, rohkaiseva ja koskettava romaani, jota on vaikea päästää käsistään. Sen haluaa jakaa muiden kanssa ja sen tarina tarttuu syvälle lukijan mieleen. Monen kertojan äänellä etenevässä tarinassa on useita haavoittuneita henkilöitä, joiden taakka ei ole niin näkyvä kuin Auggien, mutta yhtä vaikea käsitellä. Heidän rinnallaan Auggiesta tulee helposti samaistuttava henkilö.

Elokuvan arvioidaan valmistuvan vuonna 2017.
Rooleissa: Jacob Tremblay esittää Auggieta ja Julia Roberts hänen äitiään.

Nicola Yoon: Kaikki kaikessa

Everything Everything by Nicola Yoon

Olly on riski, joka Maddyn on pakko ottaa. Maddy on tyttö, joka on allerginen koko maailmalle ja elää oman kotinsa suojissa, kuin kuplassa. Olly on poika, joka muuttaa naapuriin ja Maddyn sydämeen.Maddy sairastuu jo pelkästä henkäyksestä ulkoilmaa. Sairautensa vankina hän pysyy kotonaan ja tapaa vain äitiään ja sairaanhoitajaansa. Sitten naapuriin muuttaa Olly.

Ikkunasta Maddy näkee Ollyn ja Olly Maddyn. Olly on pitkä, laiha ja pukeutunut kokonaan mustaan - musta t-paita, mustat farkut, mustat tennarit ja musta pipo - kuin univormu.

Tulevaisuutta ei ehkä voi ennustaa, mutta jotain voimme arvata. Esimerkiksi sen, että Maddy rakastuu Ollyyn. Ja että siitä seuraa katastrofi.Kaikki kaikessa on Nicole Yoonin omaperäinen esikoisteos, joka etenee mm. vinjettien, päiväkirjamerkintöjen, piirroskuvitusten, diagrammien, listojen ja sairauskertomusten muodossa. Se kertoo rakkaudesta, joka sitoo, hallitsee ja vangitsee sekä rakkaudesta, joka valloittaa ja vapauttaa.

Arvioitu valmistuvan keväällä 2017.
Rooleissa: Amandla Stenberg ja Nick Robinson.

Trailerin voi katsoa seuraavasta linkistä: trailer for Everything Everything.

Stephen King: Musta torni

Dark Tower by Stephen King

Kauhukirjallisuudesta tunnetun Stephen Kingin Musta torni -sarjan elokuvatoteutus on alkanut.

Musta torni on kahdeksanosainen kirjasarja, jonka ensimmäinen osa Revolverimies ilmestyi vuonna 1982 ja viimeinen, Tuulen avain, 2012. Sarja on saanut innoituksensa Robert Browningin runosta Childe Roland to the Dark Tower Came. 

Elokuva tulee alkamaan kirjasarjan alkulauseella, King kertoo Entertainment Weeklylle antamassaan haastattelussa. Lause kuuluu: ”Mustiin puettu mies pakeni aavikon halki ja revolverimies seurasi häntä”.Tästä huolimatta elokuvan tapahtumat eivät ala kirjasarjan alusta vaan sen keskeltä. Tekijät eivät kuitenkaan suostu vielä paljastamaan, mihin osaan elokuva tarkalleen ottaen perustuu.

John Green, Lauren Myracle, Maureen Johnson: Let it snow

Let it snow by John Green, Lauren Myracle and Maureen Johnson

Kolme talvista rakkaustarinaa: koe joulun taikaa toisiinsa lomittuvissa riemukkaissa ja romanttisissa tarinoissa täynnä lunta ja unohtumattomia suudelmia.

Valtava lumimyräkkä toimii Amorina kolmelle epätodennäköiselle parille Gracetownin pikkukaupungissa. Kinoksiin juuttuneesta junasta lähtee sisukas tyttö etsimään kahvilaa ja päätyy riskialttiille oikopolulle suloisen tuntemattoman kanssa. Kolme kaverusta yrittää voittaa kilpajuoksun samaan kahvilaan eikä heitä pysäytä auton päätyminen lumipenkkaan - eikä se estä yllättävää tunnustustakaan. 

Rakkaudenkipeä barista pelkää menettäneensä sielunkumppaninsa, mutta yllättäen omaan napaan tuijottelu ei tuo poikaa takaisin.John Green, Maureen Johnson ja Lauren Myracle ovat kirjoittaneet yksiin kansiin kolme romanttista komediaa. Kirja siirtyy myös valkokankaalle.


Arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2017.

Rooleja ei ole vielä jaettu, mutta käsikirjoittaja Kay Cannon työskentelee käsikirjoituksen parissa ja Luke Snellin ohjaa.

Myöhemmin lisää kirjoista tehtäviä leffoja, pysy kuulolla!

MR