Esittelyssä Suvi, uusi työntekijämme!


1. Hei Suvi, mistä olet kotoisin ja mitä teit työksesi ennen kuin tulit meidän kirjastoomme?
Pidän itseäni kellokoskelaisena, mutta olen syntynyt täällä Järvenpäässä. Asuin yhdeksän vuotiaaksi asti Wärtsilänkadulla ja aloitin koulutaipaleeni Saunakallion ala-asteella.
Tulin Järvenpään kirjastoon ”järven toisesta päästä” eli Tuusulan pääkirjastosta Hyrylästä. Olin siellä töissä kaikkiaan kahdeksan vuotta. Tuusulassa tein aika samankaltaisia hommia kuin täälläkin eli työskentelin aineistojen hankinnan ja luetteloinnin parissa sekä tein kirjastojärjestelmiin liittyviä töitä. Ja tietysti olin asiakaspalvelussa.



2. Miten ja miksi hakeuduit kirjastotyöhön ja kauan olet tehnyt kirjastoalan töitä?
Aloitin kirjastonhoitajan opinnot kymmenen vuotta sitten Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ennen opintoja ehdin valmistua metsätalousinsinööriksi ja työskennellä hotellitekstiilipesulassa. Metsäalan töitä ei kuitenkaan löytynyt ja pesulatyö oli raskasta ja kuluttavaa. Lopulta päätin, että ainoa järkevä vaihtoehto on opiskella itselleen uusi ammatti. Ala oli helppo valita, sillä olen aina pitänyt lukemisesta ja kirjastojen tunnelmasta. Jo opiskeluaikana minulle valkeni, että juuri aineistojen parissa tehtävä kokoelmatyö on minun juttuni. Pidän organisoinnista ja suunnittelusta. Ja tietysti itse kokoelmista! On hauskaa pyöritellä erilaisia kirjoja käsissään ja nähdä millainen tiedon ja tarinoiden kirjo kirjastossa on tarjolla.  


3. Mikä on sinun tehtäväsi täällä Järvenpään kirjastossa? Miten olet kotiutunut tänne meidän kirjastoomme?
Tehtävänäni on vastata kirjaston hankinnasta, luetteloinnista ja kokoelmien kehittämisestä. Työskentelen osana hankinta- ja luetteloititiimiä, joka valitsee, luetteloi ja saattaa lainauskuntoon kaiken kirjastoon hankittavan aineiston. Suunnittelen kokoelmanhoidon yleisiä linjauksia, perehdyn tilastotietoon, vastaan aineistobudjetista ja teen yhteistyötä kirjaston eri tiimien ja kimpan muiden kirjastojen kanssa. Tärkeä osa työtäni on varmistaa hankinta- ja luettelointityön sujuvuus ja pitää huolta siitä, että tiimin jäsenet saavat tehdä työnsä mahdollisimman ongelmitta.
Käytännön töinä hoidan konsolipelien, e-kirjojen ja liikuntavälineiden luettelointia. Järvenpään hankintavuorolla pääsen valitsemaan aikuisten e-kirjoja, mikä on hauska työ. Asiakaspalvelua teen pari vuoroa viikossa; työskentelen neuvonnassa tai tyhjennän palautuskärryjen sisältöä paikoilleen. Aamuisin pyrin hyllyttämään kirjoja, sillä se on oiva tapa tutustua kokoelmaan ja samalla rentouttavaa työtä.
Olen kotiutunut Järvenpäähän hyvin, täällä on mukava porukka, jonka kanssa on ilo tehdä töitä. Välillä en voi kuin ällistellä työkavereideni osaamista, ideointikykyä ja heittäytymistä. Kahvipöydässä on monesti hilpeä tunnelma ja kaikki ovat valmiita auttamaan ja neuvomaan. Hankinta- ja luettelointitiimi on todella asiantunteva ja taitava, heidän kanssaan on helppo saada asiat sujumaan. Mukavaa on myös se, että työmatkani lyheni puoleen. Nyt sen voi taittaa pyörälläkin.

4. Mikä on parasta kirjastossa työskentelemisessä?
Pidän alan monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Kirjastosta löytyy hämmästyttävä määrä erilaisia tehtäviä ja täällä tarvitaan monenlaisten asioiden osaajia, joiden erilaiset luonteet ja kyvyt täydentävät toisiaan. Meillä on niin someviestinnän, lasten kirjavinkkauksen, pedagogisen neuvonnan kuin it-asioidenkin taitajia.
Korkealentoisesti voisi todeta, että arvostan vilpittömästi yleistä kirjastoa instituutiona. Kirjaston ovet ovat auki ihan jokaiselle ja kohderyhmänä on koko kaupunkilaisten kirjo. Yleinen kirjasto on aidosti tasa-arvon ja sivistyksen tarjoaja. Arkisemmin voisi sanoa, että parasta työssäni on iloinen nauru kahvipöydässä; työkaverin apu kiireen ja kinkkisten kysymysten äärellä; uusien asioiden oppiminen ja itsensä voittaminen; asiakkaiden ilo ja kiitos. Ja moni muu asia!
5. Mitä harrastat?
Tänä syksynä harrastan lähinnä kävelyä, pyöräilyä ja lukemista. Pyrin liikkumaan joka päivä edes vähän, jos ei muuta, niin jätän auton kauemmaksi ja kävelen pienen pätkän työmatkastani. Viikonloppuisin nautin pidemmistä pyörä- tai kävelyretkistä. Kesäkaudella poljen usein lähiseudulle kahville, Lottamuseo ja Ainola sekä Sepänmäki Mäntsälän Hirvihaarassa ovat suosikkejani. Hartiani koitan pitää vetreinä päivittäisellä kevyellä keppi- ja kuminauhajumpalla. Jumpan tärkeimpiä kriteerejä on, että samalla pitää pystyä katsomaan Areenaa ja hiki ei saa tulla!
Olen myös opiskellut huvin ja harrastuksen vuoksi. Vuosien varrella olen opetellut kansalaisopistossa niin venäjää kuin naamarasvojen valmistustakin. Viime keväänä sain valmiiksi avoimessa yliopistossa suoritetut kulttuurihistorian opinnot. Ne olivat sen verta aikaa ja puhtia vievät, että uusin opiskeluinspiraatio odotuttaa vielä itseään.

6. Luetko paljon ja millaista kirjallisuutta luet mieluiten? Kerro viisi lempikirjaasi?
Luen toki, mutta en enää niin paljon kuin nuorempana. Lukeminen on minulle nykyään tapa rentoutua ja tykkään etenkin dekkareista. En halua lukemisestani suoritusta, mutta myönnän, että välillä olisi hyvä laajentaa kirjallista reviiriä, sillä juutun helposti samoihin kirjailijoihin ja kirjasarjoihin. Pidän realismista enkä ole koskaan intoutunut esimerkiksi scifistä. Tykkään myös tietokirjoista, kuten paikallis- ja kulttuurihistoriasta. Ruokakirjat ovat houkuttelevia ja kannan niitä usein kotiin. Yleensä kokkailut kuitenkin rajoittuvat korkeintaan yhteen uuteen reseptiin. 
      - Vaahteramäen Eemeli on lapsuuteni rakkain kirja. Meillä luettiin paljon ja pidin monista kirjoista, mutta Eemelin voittanutta ei ollut. Sain Eemelin kootut metkut kierrätettynä kummitädiltäni ja lopulta kirja hädin tuskin pysyi kasassa. Pienempänä sitä luettiin minulle ääneen ja myöhemmin luin itse. Kissankulma punaisine seinineen ja valkoisine nurkkineen muistutti kovasti kesämökkiä ja muutenkin Eemelin maailma tuntui kotaisalta ja turvalliselta. Nykyään tartun kirjaan enää harvoin, mutta muistan edelleen kaikki Eemelin metkut.
     - Torbjörn Flygtin Alakynnessä on hieno tarina Johanista ja hänen kasvustaan alakoululaisesta aikuiseksi malmölaisessa lähiössä. Yhdessä isosiskonsa ja maailman parhaan mutsinsa kanssa Johan muodostaa tiiviin perheen, mutta kavereiden ja koulun myötä maailmaa laajenee ja saa erilaisia sävyjä. Löysin kirjan reilu parikymppisenä työskennellessäni pesulassa. Jollakin tapaa tarina oli samaistuttava, sillä lapsuus Malmön lähiössä tuntui hämmästyttävän tutulta ja tehtaassa työskentelevän yksinhuoltajaäidin ponnistelu eteen päin kasvatti omaa tahtoa ammatin vaihtoon.  
     - Lars Sundin Erikin kirja on Pohjanmaa-trilogian loistelias päätös. Pidän historiallisista romaaneista ja kirja on hieno kurkistus Suomen lähihistoriaan ja kylmän sodan kulisseihin. Romaanin kertoja johdattaa lukijan läpi sukulaistensa tarinan ruotsinkielisen Pohjanmaan savisilla pelloilla ja Amerikan ihmemaassa. Ja Sixlaxin kummitukset auttavat! Kirja on kerronnallisesti hieno ja suomennos on myös vakuuttava.
     - Viime vuosina on ilmestynyt paljon uusia jännityskirjailijoita, joiden taso tosin vaihtelee laidasta laitaan. Miellyttävä uusi tuttavuus on toimittaja Eva Frantz, jonka perinteiset poliisidekkarit sijoittuvat suomenruotsalaiseen pikkukaupunkiin. Komisario Anna Glad on inhimillinen hahmo, jonka työ- ja siviilielämää käsitellään sopivassa suhteessa. Tarinat pysyvät kasassa loppuun saakka eikä edes kökkö loppuratkaisu pilaa lukunautintoa. Olen cozy crime -tyylisen jännityskirjallisuuden ystävä ja nämä kirjat sopivat genreen täydellisesti.

     - Pidän myös historiallisista dekkareista ja viime vuosina niitäkin on ilmestynyt mukavasti. Yksi suosikeistani on kuitenkin vanhempaa perua ja tarjoaa sekä kepeää viihdettä että historiallisia faktoja. Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion kirjoittama sarja kertoo itsellisestä opettajattaresta ja hänen hieman hulttiomaisesta, mutta lämminsydämisestä serkustaan. Yhdessä parivaljakko selvittää rikoksia 1800-luvun Suomessa. Kirjoissa liikutaan eniten Helsingissä, mutta myös muualla maassa. Kirjasarjan päättää Stenvallin tapaus, jonka tapahtumat saavat alkunsa Tuusulan järven rannalla Aleksis Kiven hautajaisissa. Sarjan parasta antia on aidontuntuinen historiallinen tausta ja kotoisa tunnelma. 












MR/SK

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kilpikonna lemmikiksi?

Tammikuun 2023 vinkatut kirjat

Kirjavinkit helmikuulta 2023