Huhtikuun hyvät kirjat 2025

Huhtikuussa vinkattiin taas monipuolisesti kirjoja kirjaston Facessa ja Instassa. Tässäpä huhtikuussa henkilökuntamme vinkkaamat kirjat kätevästi samassa nipussa jotta löytäisit itsellesi hyvää uutta luettavaa! Toivottavasti joku näistä nappaa. 

Vinkatut kirjat: 
Meltio: Hiekka
Rubin ja Strauss: Luovuus ja olemisen taito
Helminen: Kunnes kuolen
Joona Keskitalo : Suo joka upposi, 2024
Lastenkirjoja pääsiäiseen

Eeva Meltio: Hiekka, Kraft Ink, 2024

Huhtikuun kuukauden sarjakuva on vastikään ansaitusti Sarjakuva-Finlandialla palkittu Eeva Meltion Hiekka (Kraft Ink, 2024)

Yhdysvaltain Keskilännen tasangot kärsivät äärimmäisestä kuivuudesta 1930-luvulla. Asukkaat ovat hylänneet seudun ja muuttaneet joko rannikolle aurinkoisemman elämän ja työmahdollisuuksien perässä tai uurastavat öljykentillä mustan kullan parissa. Nuori Olive työskentelee öljykentillä poraajan apulaisena, mutta tapaaminen vanhan sateentekijän kanssa muuttaa hänen elämänsä. Olivella on yksi päämäärä: palauttaa tasanko sellaiseksi, kuin se hänen lapsuudessaan oli. Paluu kotiseuduille tuo mukanaan tuskallisia muistoja, mutta auttaa Olivea myös tulevaisuuden suhteen.

Vaikka Hiekka sijoittuu lähes sadan vuoden takaiseen aikaan, on se teemojensa puolesta ajankohtainen myös nyt. Meltion Hiekassa kuvaama Dust Bowl oli oikea ympäristökatastrofi, jonka mukanaan tuomat pölymyrskyt vaikuttivat miljoonien ihmisten elämään. Sarjakuva onnistuu kertomaan historiallisista tapahtumista niin, ettei lukijalla tarvitse olla aiempaa tietämystä aiheesta – Oliven ja hänen perheensä tarinan kautta lukija ymmärtää tapahtumien laajuuden ja vaikutukset ihmisten ja yhteisöjen elämään.

Sarjakuva herää henkiin upeasti hiekansävyisissä kuvissa. Tuulet ja sateen puutteen aistii kuvista, samoin ihmisten kasvavan epätoivon. Kuivuus ja hampaissa asti narskuva hiekka lähes hyppäävät lukijan syliin sarjakuvan sivuilta. Meltion tyyli on melkoisen pelkistetty, mutta silti kuvissa on kaikki oleellinen. Hiekkaa voi suositella kaikille, joita kiinnostaa lukea historiallisista tapahtumista tai jotka haluavat syventyä erinomaisesti tehtyyn sarjakuvaan. - Jenni

Rick Rubin ja Neil Strauss: Luovuus ja olemisen taito, Like 2024, suom. Kosti Salminen

Hyvää maailman luovuuden ja innovaatioiden päivää! Mikäpä olisikaan parempi tapa juhlistaa tätä päivää kuin tarttua kuukauden tietokirjavinkkiimme, joka on tällä kertaa Rick Rubin ja Neil Strauss: Luovuus ja olemisen taito (Like 2024, suom. Kosti Salminen)

Mitä luovuus on ja miten sitä voi toteuttaa jokapäiväisessä elämässä? Tähän kysymykseen yrittää Luovuus ja olemisen taito tarjota vastauksen antamalla lukijalle 78 ajattelun aihetta.

Yhdysvaltalainen Rick Rubin tunnetaan parhaiten muun muassa sellaisten yhtyeiden ja artistien kuten Beastie Boys, Red Hot Chili Peppers, Johnny Cash ja Ed Sheeran tuottajana. Kirjassaan Rubin ei kuitenkaan keskity ruotimaan musiikkimaailman kulissien takaisia asioita, ellei luovan prosessin tarkastelua yleisesti sitten sellaisena pidä. Kirjassa puhutaan luomisesta, projekteista ja teoksista niin, että sen ajatuksia ja ideoita voi soveltaa mihin tahansa luovaan tekemiseen, ei pelkästään musiikkiin kuten helposti tekijän perusteella voisi ajatella.

Alkuun teoksen lyhyet luvut saattavat tuntua korkealentoisilta tai turhauttavilta itsestäänselvyyksiltä, joita toistellaan useaan otteeseen. Toisteisuudessa on kuitenkin kirjan juju: samaa asiaa tarkastellaan moneen kertaan eri näkökulmista näin lukijan perspektiiviä avartaen. Lukija pannaan pohtimaan virheiden tekemistä, työn jakamista muiden kanssa, irti päästämistä ja lopulta sitä, miksi ylipäätään tehdä taidetta – se, mitä taiteena pitää on jokaisen itsensä määriteltävissä.

Luovuus ja olemisen taito ei ole vain taidetta työkseen tekeville, vaan jokaiselle, joka pohtii luovuuden roolia omassa elämässään. Kaikki kirjan tarjoamat ajattelun aiheet eivät välttämättä resonoi, mutta teoksen hienous onkin siinä, että sitä voi lukea sieltä täältä ja paneutua enemmän niihin ajatuksiin ja ideoihin, jotka tuntuvat omilta ja herättelevät sisimmässä jotakin.

Kirjaa voi suositella kaikille, mutta etenkin heille, jotka kokevat, etteivät ole luovia. Kirjan luettuasi saatatkin huomata, ettet vain aiemmin ole tunnistanut omaa luovuuttasi. -Jenni

Sini Helminen: Kunnes kuolen, Myllylahti 2024

Kuukaden nuortenkirjana vinkataan Kunnes kuolen, kaunis säeromaani Sini Helmiseltä. 

Säeromaanit ovat siitä jänniä, että niissä on paljon vähemmän sanoja kuin perinteisessä proosassa, mutta taitava kirjoittaja kykenee ilmaisemaan kirjan verran asiaa hyvin valituilla sanoilla. Säeromaanit voivat olla nopealukuisia, mutta toisaalta niissä on tilaa jäädä maistelemaan ilmaisuja ja tapahtumia.

Tämä kirja herättää paljon ajatuksia ja kysymyksiä, miten sinä eläisit jos tietäisit kuolinpäiväsi? Jos tietäisit kuolevasi jo 17-vuotiaana? Mihin panostaisit ja miten viettäisit aikaasi? Pelottaisiko tuleva?

Tässä dystoopisessa tarinassa nuori Aani on aina tiennyt kuolevansa nuorena. Se on tatuoitu hänen otsaansa, kuten kaikkien ihmisten kuolinpäivä. Nuorena kuoleviin suhtaudutaan eri tavalla kuin muihin. Ei ole mitään järkeä panostaa sellaiseen ihmiseen, josta tietää että he poistuvat jo varhain. Aami kuitenkin haluaa elää kuten muutkin ja keskittyä kouluun, tanssiin ja ystäväänsä Outaan. Onneksi on edes Outa.

Kirja ei aiheestaan huolimatta ole synkkä tai ahdistava, pikemminkin toiveikas ja kaunis. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, niin nuorisolle kuin aikuisillekin! - Mintti 

Joona Keskitalo : Suo joka upposi, 2024

Heinin kirjavinkki!

Sattumalta tämä kirja osui kohdalleni ja ajattelin tutustua siihen, vaikka en oikeastaan ollut hirveän innostunut. En pettynyt. Kirja oli loistava ja mikäli kuulut mustan huumorin ystäviin se varmasti, sopii sinulle. Kirja kuuluu ”Takamailla” -trillerisarjaan mutta sen osat ovat täysin itsenäisiä ja henkilöt aina uusia eli sarjaksi sen ehkä tekee juuri pienen poliisipiirin ja takapajuisen takamaan meininki.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Revonlahdella on hetteinen suo ja tie ja tienvarrella muutama talo, Lehtosten ja Kaskien talot ainakin. Merkkipaaluna ja riitojen kohteena on Seo-huoltoasema, jonka Lehtoset omistavat ja uutta huoltoasemaa tai osuutta Seosta halajavat myös Kasket. Sukuriidat ja naapuruston eripura ja kateus johtavat katastrofista toiseen, 1980-luvun nousukauden ja 1990-luvun lamavuosien kainalossa. Siinä tämän kirjan näyttämö ja tästä Joona Keskitalo luo aivan huikean rikostrillerin
Paikalliset yhteisöt toimivat lain molemmin puolin ja sukujen ja ihmisten väliset sotkut johtavat ruumiisiin ja arvoituksiin, jotka aukeavat kiduttavan hitaasti. Kokenutkaan dekkarin lukija ei ainakaan tässä tapauksessa ymmärtänyt, ketä epäillä ja epäili usein aivan väärin, niin kuin kuuluukin.'

Kirjan alussa eletään 1980-luvun nousukautta ja Lehtosen Maria ja Kasken Teemu muhinoivat sattumalta Teemun auton takapenkillä. Tämä Romeo ja Julia -tarina kuitenkin saa käänteen, kun Marian isä tulee paikalle ja hakkaa Teemu-paran henkihieveriin. Maria päättää lohduttautua juomalla ja herää aamulla isänsä omistaman huoltoaseman sohvalta yltä päältä veressä. Pihalla on isä, joka on kuollut. Kaikki merkit viittaavat Mariaan ja näin hän päätyy lukkojen taa isänsä murhasta.
Kymmenen vuoden päästä vankilasta palaava Maria saapuu tyystin toisenlaiseen maailmaan. Lama on syöksynyt Suomeen ja töitä ei saa mistään. Maria haluaa pois Revonlahdelta ja alkaa suunnitella kuinka toteuttaa unelmiaan, mutta vaikeaa se on varsinkin, kun ruumiita alkaa taas karttua. Epäilyt ja lukijan pohdinnat kohdistuvat milloin keneenkin ja arvoitus ratkeaa vasta lopussa. Suosta nousee ruumiita kuin lakkoja ikään…

Joona Keskitalo luo arvoituksellisen ja hiukan koomistraagisen rikostrillerin, joka koukuttaa ja pitää arvoitukset ominaan aina loppuun asti. Nyrjähtänyt makea meininki. Upeaa miten nuori kirjailija on perehtynyt ajankuvaan, en olisi uskonut kirjailijan ikää. ellen olisi siitä lukenut. Nostalgiaa; älypuhelimia tai muuta turhaa yhteydenpitovälinettä ei noin vain löydäkään mistään. Hykerryttävä on kuvaus työvoimatoimistosta, josta liukuhihnalta ei haetakaan töitä vaan tukia. Myös kielikuvat ja ihmisten pään sisäinen tarina on upea. Hätkähdyttävä löytö tämä kirja! Vahva suositus jännityksen, lähihistorian ja mustan huumorin ystäville. - Heini

P.S. Kuvan saappaat ovat oleellinen osa tarinaa, mutta koira kuvassa vain rekvisiittana

Lastenkirjoja pääsiäiseen 

Kirjaston pehmopresidentti vinkkaa pääsiäiseen sopivia kirjoja:

Lotta-Sofia Saahkon ja Christen Rönnsin kirja Virvon, varvon -kuvakirja (Tammi) jatkaa Lotta ja pappa-kirjasarjaa:
- pappa muistelee lapsuutensa pääsiäisiä
- menneisyys ja nykyisyys kohtaavat papan ja Lotan yhteisissä hetkissä

Vuokko Hurmeen Pikku noidan päiväkirja : Kamomillan kirous (WSOY) aloittaa uuden hulvattoman helppolukuisen sarjan:
- noitapoika Pii kirjoittaa päiväkirjaansa noituuksia ja muita juttuja
- Kamomilla yrittää omia itselleen Piin parhaan kaverin ja Piin taikavoimat eivät toimi. Onko kaikki Kamomillan syytä?

Ursula Mursun ja Apila Pepitan Myrtti ja Noitatukka-kirjassa (Kumma-kustannus)
8-vuotias Myrtti löytää synttäriretkellään itsensä noitien asuttamasta Kuuilmasta:
- taikaa ja jännitystä
- kirja käsittelee myös sukupuolen moninaisuutta

Raili Mikkasen ja Sirkku Linnean kirjassa Prättäkitti ja muita noitia (Minerva Kustannus) on tietokirja,
jossa on kahdeksan tositarinaa noitina pidetyistä ihmisistä:
- Olivatko noidat vanhoja naisia luutineen vai jotain ihan muuta?
- tarinoiden lopussa selvitellään syitä noituudesta syyttämiseen ja mitä syytöksistä seurasi - Anne