Toukokuun kirjavinkit

Toukokuu oli hieman hiljaisempi kirjavinkkien saralla, kevään kiireet painoivat päälle ja henkilökunta valmistautuu kesän lomakauteen ja kirjaston kesäaukioloaikoihin. Seuraavat vinkit blogiin koottuna tulee sitten kesän jälkeen, mutta kesällä voi hyvin selailla blogin vanhojakin postauksia hyvien lukuvinkkien saalistuksessa. Oikein kirjarikasta ja lukuisaa kesää kaikille lukijoille! 

Toukokuussa vinkattiin seuraavat kirjat:

Jacobsen: Valkoinen meri
Benjamin Stevenson: Jokainen perheestäni on tappanut jonkun
Kuvakirjoja pottatreeneihin

 Roy Jacobsen: Valkoinen meri, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen

Heinin uusi kirjavinkki!

Roy Jacobsen: Valkoinen meri, (suom. Pirkko Talvio-Jaatinen)

Barrøin saarella ”Helmikuussa meri on turkoosinsininen ja saaret valkoisia kuin tunturit”. Ingrid kasvaa tällä Norjan saarella, jonka Roy Jacobsen upea maaginen kieli ja tarinankerronta maalaa lukijan eteen sekä kauniina että riipaisevana kasvutarinana. Norjassa Barrøin saaressa asuvan perheen ja Ingridin elämää seurataan Valkoinen meri kirjassa nyt toista kertaa. Ensimmäinen osa Näkymättömät kertoo Ingridin lapsuudesta 1900-luvun alkupuolella ja nyt seurataan nuoruusvuosia ja aikuistumista. Kirjat voi toki lukea järjestyksessä, mutta ne ovat aivan itsenäisiä teoksia ja näin ei ollenkaan haittaa mistä osasta aloittaa.

Kaunis ja ankara luonto määrittää elämää, elanto riippuu siitä. Jatkuvasti etsitään ja kerätään mm. haahkanmunia, untuvia ja ajopuita. Elämä on työtä ja aherrusta. Meri antaa ja ottaa. Kalastus, juomaveden saanti, eläinten huolto ja hoitaminen, koko taloudenpito on jatkuvaa työtä ja käsillä tekemistä. Sota-aika näkyy saaressa viiveellä, kun meri kantaa mukanaan jotain, mitä se ei ennen ole kantanut. Mantereella Norjaa miehittävät saksalaiset johtavat nyt asioita, mutta saaressa Ingrid kerää rannalta ensin vaate ryysyjä ja pian ruumiita. Lopulta saareen eksyy myös mies, joka on täysin tiedoton ja juuri ja juuri hengissä. Ingrid pelastaa ja piilottaa venäjää puhuvan miehen. Vaikka heillä ei ole yhteistä kieltä heidän välilleen syntyy yhteys ja side; tunne, joka saa heidät molemmat valtaansa. Lukija koittaa hahmotella tätä suhdetta: onko se rakkautta, himoa, yksinäisyyttä, kaipuuta vai läheisyyttä?

Kirjassa monenlaiset asiat ja tunteet saavat herkistymään. Miehittäjiä tai rannikolla asuvia saarelaisia ei kuvata mustavalkoisesti. Saksalaisupseeri, sotilas, vanki, saarelainen – kaikki ovat ihmisiä. Ihmisten joukkoon mahtuu hyvyyttä ja pahuutta, ymmärtämättömyyttä ja tilanteen pakottamaa toimintaa. Ingrid on myös paljon saaressaan yksin toisin kuin ensimmäisessä kirjassa. Tämä on välillä pelottavaa ja kylmäävää, ei siksi että luonto tai meri eristäisi hänet muista vaan koska muut ihmiset voivat olla pahoja ja ennakkoluuloisia yksin asuvaa naista kohtaan.

Suosittelen kaikille, jotka pitävät kauniista kielestä, luonnosta, historiasta, draamasta, upeasta kerronnasta. Kirja ei ole tiiliskivi vaan pieni kapea paketti täynnä kaikkea tätä. Oletko jo lukenut? Norjan arvostetuimpiin kirjailijoihin kuuluvaan Roy Jacobseniin kannattaa tutustua! - Heini

Benjamin Stevenson: Jokainen perheestäni on tappanut jonkun, Aula & Co 2024, suom. Kaisa Haatanen

Kuukauden kaunokirjan, Benjamin Stevensonin jännärin Jokainen perheestäni on tappanut jonkun (Aula & Co 2024, suom. Kaisa Haatanen), matkassa päästään tällä kertaa Australiaan.

Ernest Cunninghamin perheessä jokainen todellakin on tappanut jonkun. Osa perheestä on hyviä tyyppejä, osa pahoja, osalla on vain käynyt huono tuuri. Nyt on Ernestin vuoro kertoa perheestään. Cunninghamit kokoontuvat koko suvun voimin lumimyrskyn saartamaan hiihtokeskukseen ja pian ruumiita alkaa ilmestyä enemmänkin. Kuka on tappanut ja kenet? Ja ennen kaikkea, miksi?

Jokainen perheestäni on tappanut jonkun on metatason jännäri, jossa toki selvitetään sitä, kuka on erinäisten kuolemien takana, mutta jossa enemmän merkitystä on Cunninghamien perheen historialla. Heti alkuun Ernest kertoo lukijalle, millä sivuilla joku kuolee ja muita juonen kannalta enemmän tai vähemmän oleellisia faktoja – joihin muuten kannattaa kiinnittää huomiota, sillä niihin palataan tarinan edetessä. Kirjan juoni ei ehkä ole kaikkein uskottavin, sen verran tiheään tahtiin joku pääsee hengestään, ja varsinkin loppua kohti tarina ottaa sellaisia kierroksia, että heikompaa hirvittää oikein kunnolla. Tästä huolimatta, tai juuri siksi, Jokainen perheestäni on tappanut jonkun on viihdyttävää ja koukuttavaa luettavaa, jonka parissa ”vielä yksi luku” muuttuu useammaksi aivan huomaamatta.

Hahmoja kirjassa on paljon ja varsinkin alkuun vaatii lukijalta tarkkaavaisuutta pysyä kärryillä siitä, kuka kukin on. Onneksi Ernest matkan varrella muistuttelee lukijaa siitä, kuka on perhettä mitäkin kautta ja miksi juuri kyseinen henkilö on päätynyt australialaiseen hiihtokeskukseen, josta elossa pois pääseminen on yllättävän hankalaa.

Jos pidit elokuvasta Knives Out – Veitset esiin, kannattaa napata tämä kirja lukulistalle. Molemmissa on samanlaista huumoria, juonikkaita perhesuhteita ja yllättäviä käänteitä, jotka pitävät mielenkiinnon yllä ja saavat lukijan ja katsojan kyseenalaistamaan kaikkea aiemmin kerrottua. - Jenni

Kuvakirjoja pottatreeneihin

Kaikki kakkii!

Pehmopressamme N. Apina vinkkaa kirjoja pottaharjoitteluun!

Kesähän on kuivaksi opettelun aikaa ja tässäpä kuvakirjavinkkejä tähän teemaan. Virpi Pennan Sintti ja kakkapökäle (Lasten Keskus) jatkaa taatusti taaperoiden makuun, ja tällä kertaa myös erityisesti hajuun, sopivaa Sintti- sarjaa. Sintti-sarjan arjen ihmeiden parissa sanavarasto kehittyy ja tarinat tukevat uusien taitojen oppimista.

Muita mainioita kuvakirjoja pottatreeniin:

- Peppe potalla, Mervi Lindman (Kustannus-Mäkelä)

- Potalla, Leslie Patricelli (Lasten Keskus)

- Tutki! Pottaa,  Katie Daynes (Oppi & ilo)

- Titta-tädin pottakoulu, Tracey Corderoy (Kustannus-Mäkelä) - Anne