Linnea vinkkaa kuvakirjoja!
Olen Linnea, 1 v 10 kk, ja tykkään lukea yhdessä äidin ja isin kanssa. Tässä viisiosaisessa postaussarjassa on lempikirjojani.
Linnea vinkkaa, osa 1
Eva Erikssonin Julia-kirjat ovat parhaita. Erityisesti "Julia kaupungilla", koska siinä on jännittävä kohta, jossa äiti katoaa kenkäkaupasta ja Julia tarttuu vahingossa vieraan tädin käteen.
Myös "Julia leikkii piilosta" on kiva. Siinä Julia ja äiti leikkivät yhdessä piilosta, ja on aika jännää, kun Julia on piilossa verhon takana ja äiti peiton alla.
Tykkään myös "Julia hakee sukkiaan" -kirjasta, koska siinä Julia pukee päälleen erilaisia vaatteita ja pelleilee, vaikka hänen pitäisi pukea sukat päälleen!
"Julia auttaa" -kirjassa Julia taas pääsee käymään kaupassa, leipomaan ja tiskaamaan. Tykkään itsekin tehdä kaikkia noita asioita.
(Julia-kirjat on kustantanut Mäkelä ja suomentanut Raija Rintamäki.)
Linnea vinkkaa, osa 2
Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Miu ja tunteikas päivä on meillä omana, ja ollaan luettu sitä äidin kanssa tosi paljon. Miu herää aamulla iloisena, mutta ei ole koko päivää iloinen. Esimerkiksi kerran isoveli yrittää ottaa häneltä pallon pois kesken leikin, ja silloin Miu on tosi vihainen!
Tästä on myös olemassa jatko-osia. Tykkään varsinkin Mitä miu tarvitsee -kirjasta.
Linnea vinkkaa, osa 4 
Marion Billetin Potalla-kirjassa (Tammi 2024, suom. Anna Warras) on tosi mainiot äänet. Ne naurattavat minua ihan hirveästi! Potalle on kiva mennä istumaan, kun tietää, että saa lukea tätä kirjaa.
Linnea vinkkaa, osa 5
Varsinkin pienenä vuoden ikäisenä vauvana tykkäsin tosi paljon Leslie Patricellin kirjoista Kutitus, Paukku ja Hammas (Lasten keskus, suom. Rauna Sirola). Ne olivat ensimmäisiä kirjoja, joita jaksoin oikeasti kuunnella. Niissä on niin värikkäät kuvat ja kivan näköinen vauva.
Kutitus-kirjassa hyökkää jännittävä kutitushirviö. Paukku-kirjassa taas päästellään monenlaisia hassuja pieruja. Hammas-kirja vauvalle tulee hampaita, niin kuin minullekin tuli silloin kun tätä luettiin.
Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Miu ja tunteikas päivä on meillä omana, ja ollaan luettu sitä äidin kanssa tosi paljon. Miu herää aamulla iloisena, mutta ei ole koko päivää iloinen. Esimerkiksi kerran isoveli yrittää ottaa häneltä pallon pois kesken leikin, ja silloin Miu on tosi vihainen!
Tästä on myös olemassa jatko-osia. Tykkään varsinkin Mitä miu tarvitsee -kirjasta.
Linnea vinkkaa, osa 3
Mervi Lindmanin Peppe-kirjat (kustantanut Mäkelä, suomentanut Raija Rintamäki) ovat tosi ihania. Varsinkin "Peppe lotraa", jota olen lukenut paljon yhdessä tätini kanssa. Siinä kastellaan kastelukannulla.
"Peppe osaa" on myös kiva, koska osaan samoja juttuja kuin Peppe ja pääsen näyttämään ne.
"Peppe potalla" on ihan hassu, koska siinä pottaan aiotaan laittaa kaikkia tavaroita, jotka eivät oikeasti kuulu sinne!
"Peppe osaa" on myös kiva, koska osaan samoja juttuja kuin Peppe ja pääsen näyttämään ne.
"Peppe potalla" on ihan hassu, koska siinä pottaan aiotaan laittaa kaikkia tavaroita, jotka eivät oikeasti kuulu sinne!
Marion Billetin Potalla-kirjassa (Tammi 2024, suom. Anna Warras) on tosi mainiot äänet. Ne naurattavat minua ihan hirveästi! Potalle on kiva mennä istumaan, kun tietää, että saa lukea tätä kirjaa.
Varsinkin pienenä vuoden ikäisenä vauvana tykkäsin tosi paljon Leslie Patricellin kirjoista Kutitus, Paukku ja Hammas (Lasten keskus, suom. Rauna Sirola). Ne olivat ensimmäisiä kirjoja, joita jaksoin oikeasti kuunnella. Niissä on niin värikkäät kuvat ja kivan näköinen vauva.
Kutitus-kirjassa hyökkää jännittävä kutitushirviö. Paukku-kirjassa taas päästellään monenlaisia hassuja pieruja. Hammas-kirja vauvalle tulee hampaita, niin kuin minullekin tuli silloin kun tätä luettiin.
Kommentit
Lähetä kommentti