Harkitsetko kilpikonnaa lemmikiksi? Asiaa kannattaa miettiä moneen kertaan. Kilpikonnat ovat vaativia lemmikkejä. Ensinnä kannattaa miettiä, oletko valmis sitoutumaan konnaan (lajista riippuen) joka voi hyvässä tapauksessa elää yli sata vuotta, eli pidempään kuin moni ihminen. Kilpparit eivät sovi perheeseen, jossa on esim. koiria. Vaikka koira olisi kilttikin, olen monesti saanut lukea koirista, jotka ovat purreet konnan hengiltä tai muuten vahingoittaneet sitä. Konnat eivät ole myöskään paras ratkaisu lapsiperheisiin, konna ei näytä tunteitaan samalla tavalla kuin nisäkkäät, eivätkä juuri ääntele, joten lapsi voi helposti satuttaa konnaa tietämättään. Kilpikonnat ovat vanha laji, niitä on elänyt jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoina kilpparit ovat vaihtolämpöisiä. Karkeasti jaoteltuna maakilpikonnat ovat kasvissyöjiä ja vesikilpikonnat sekasyöjiä. Kilppareita ei meidän luonnossa ole, mutta eläinkaupoissa voi olla saatavilla mm. kreikankilpikonnia, nelivarvaskilpikonni...
Moni ihminen joutuu elämässään kokemaan masennuksen, jos ei itse, niin joku lähipiiristä voi joutua sen kouriin. Joillain masennus saattaa olla ohimenevä tila, josta saa toipua ja joillain toisilla se saattaa toistua usein tai jäädä päälle niin että sen kanssa pitää opetella elämään. Hienoa on se, että nykyään masennuksesta puhutaan avoimemmin, eikä se ole enää tabu. Aiheesta on myös kirjoitettu useita kirjoja monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla. Masennuksesta löytyy kaunokirjallisuutta, tietokirjoja, psykologiselta kannalta kirjoitettuja kirjoja sekä omaelämäkertoja. Olen tähän koonnut kolme kirjaa jotka itse olen kokenut hienoiksi lukukokemuksiksi. Ja nämä voi lukea vaikka masennus olisi itselle vieras, lukeminen tunnetusti lisää empatiakykyä ja aina tekee hyvää lukemalla kokea sellaista mikä muuten jäisi kokematta ja ainakin lukemalla voi lisätä omaa ymmärrystään. Miia Moisio: Toivon kirja masennuksesta, Otava 2018. Kohti rakkautta, iloa ja vapautt...
Harmittaako joskus kun haluaisi vaikka junaan työmatkalle ottaa jotain luettavaa, mutta laukkuun ei mahdu? Kirja painaa liikaa ja vie tilaa? Nyt siihen on tullut loistava ratkaisu! Kustannusosakeyhtiö Otava toi Suomeen uuden kirjaformaatin - taskukokoisten Miki-kirjojen sarjan (Miki = MiniKirja). Kun kirjamarkkinoilla on viimeiset ajat puhuttu oikeastaan vain sähkökirjoista ja niiden mahdollisesta uhasta painetuille kirjoille niin nyt on sentään tulossa jotakin oikeasti uutta. Formaatti on hollantilaisen Jongbloed-painon kehittämä. Ensimmäiset minikokoiset kirjat julkaistiin Hollannissa syyskuussa 2009, ja yleisö on ottanut ne innokkaasti vastaan. Hollannissa on tähän mennessä julkaistu minikirjoina jo yli 200 nimikettä. Formaatin oikeudet on lisensoitu tähän mennessä muun muassa Espanjaan, Ranskaan, Iso Britanniaan, Ruotsiin, Venäjälle, Tanskaan, Portugaliin. Formaattia kutsutaan englanniksi flipback -kirjaksi, suomalaista termiä ei vielä ole keksitty. Miki-kirja on O...
Kommentit
Lähetä kommentti