Kirjaston kulmilla

Tiedätkö mikä on kirjatraileri? Se on kirjasta tehty makupala, vähän elokuvien trailereiden tyyliin tehty eli mielestäni sama kuin kirjavinkkaus, mutta visuaalinen sellainen. Niitä löytyy mm. You Tubesta kun kirjoittaa hakukenttään kirjatraileri tai englanniksi book trailer. Kannattaa tutustua! Ihan uudenlainen tapa saada hyviä lukuvinkkejä. Enimmäkseen näitä kirjatrailereita on tehty nuorten kirjoista ja se onkin loistava tapa saada vaikka vähemmänkin lukeva nuori kiinnostumaan jostain kirjasta - vai mitä sanotte tästä Annukka Salaman kirjan trailerista?: Itselleni tuli heti mieleen että tuo kirja pitää lukea! Traileri on tyylikäs, houkuttava, mutta ei paljasta liikaa kirjasta tai sen juonesta. Trailereita voi tehdä myös itse tai vaikka porukalla, netistä löytyy vinkkejä niiden tekemiseen ja useassa kirja-aiheisessa blogissa on kirjatraileriaihetta käsitelty kattavasti, kuten esim. täällä ja täällä . Kirjavinkkariblogista  löytyy myös lisää postauksia nimellä videovinkkaus .

Järvenpään kirjasto siirtyi ensimmäisten joukossa Suomessa tulevaisuuteen, automatiikan ihmeelliseen maailmaan. Meille tuli ensimmäiset lainausautomaatit heinäkuussa vuonna 2000, yksi aikuisten puolelle ja toinen lasten lainauspisteeseen. Pari vuotta myöhemmin perässä seurasi palautusautomaatti tammikuussa vuonna 2002. Kummankin automaatin käyttöaste on ollut alusta asti suuri ja ne saivatkin positiivista palautetta. Jotkut ihmiset tykkäävät asioida koneitse ja toiset haluavat ihmisen kanssa naamatusten hoitaa asiansa. Kumpikin tapa käy meillä. Lastenosaston uusi lainausautomaatti   Tilastoja jos katsoo, niin esimerkiksi tämän vuoden huhtikuussa aikuisten lainausautomaatista lainattiin 11.928 nidettä ja lasten automaatista 9.962 nidettä. Palautusautomaattiin palautettiin huhtikuussa 20.031 nidettä, siinähän on sekä aikuisten että lasten materiaalia. Eli aika paljon kirjoja yhdessä kuukaudessa ja näiden lisäksi tietysti meidän ihmisten, eli kirjastovirkailijoiden käsien kautta men

Kortelaisen Anna (tietokirjailija, taidehistorioitsija) saapui pimeänä, marraskuisena iltana Järvenpään kirjastoon kertomaan uusimmasta kirjastaan " Ei kenenkään maassa" . Sen l ähtökohta oli omenalaatikollinen valokuvia ja satunnaisia papereita, sillä j uuri muuta Kortelaisella ei aluksi äidinpuoleisesta isoisästään - viipurilaisäidin ja venäläisvälskärin aviottomasta lapsesta Reinosta - ollutkaan. Reino kuoli ennen kuin Kortelainen syntyi, mutta Reinon tarina ei jättänyt historioitsijaa ja kirjailijaa rauhaan. Kortelainen kertoi, miten hän matkusti isoisänsä ja tämän äidin jalanjäljissä Viipuriin, katseli taloja ja katuja, tonki arkistoja, yritti ymmärtää, kuka isoisä oli. Reinosta kasvoi muusikko, hän pääsi Pariisiinkin, minkä kirjan kansikuvakin todistaa. Mutta kaikkea tietoa ei löytynyt. Silloin Kortelainen oivalsi, että lopun tarinasta voikin kuvitella. Tietokirjan sijasta syntyikin romaani, joka on mukaansatempaava matka Suomen 1900-luvun alun historiaan.