Kirjaston kulmilla

Kirjastossa järjestetään joka vuosi lukuisia tapahtumia kirjailijavierailuista musiikkiesityksiin, satutunneista digiopastuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Tässä blogitekstissä kurkistamme kirjaston tapahtumiin keväällä 2022. Mikä kirjaston tapahtuma on jäänyt erityisesti sinun mieleesi? Mitä toivoisit kirjastolta ensi vuonna, millainen tapahtuma kiinnostaisi erityisesti sinua? Tammikuussa kirjaston lähitapahtumat olivat vielä tauolla koronarajoitusten vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö tapahtumaryhmässä kovasti suunniteltu tulevaa toivoen, että rajoitukset hellittävät ja kirjastossa voitaisiin taas tavata kasvokkain myös tapahtumien merkeissä. Kirjastossa tosiaan on useamman hengen tapahtumaryhmä, joka yhdessä suunnittelee ja järjestää tapahtumia. Ryhmän sisällä vastuut jakautuvat kiinnostuksen ja muiden töiden mukaan. Helmikuu alkoi paikallisten kirjailijoiden teemapäivällä, joka järjestettiin verkkotapahtumana, vaikka koronarajoitukset olivat jo löysentyneet....

Ihana ja sanavalmis Anna-Leena Härkönen tulee  tänä syksynä  vihdoin   Järvenpään kirjaston vieraaksi. Innolla odotamme tätä vierailua. Härkösen kirjoja aina odotellaan ilmestyväksi ja ne luetaan innolla heti, kun kirjat on laatikoista purettu. Varausjonot uusiin kirjoihin ovat ilahduttavan pitkiä.  Keski-ikäinen nainen, kuten allekirjoittanut, on aina löytänyt paljon samaistumiskohteita Anna-Leenan kirjoituksista. Hän osaa kuvata osuvasti ja todella tarkkasilmäisesti ilmiöitä ja asioista joihin ihminen elämässään törmää. Härkösen tekstistä löytyy monta sellaistakin asiaa, joista itse kuvittelee, että on ainoa, joka niin tekee tai ajattelee. On virkistävää lukea suoraa tekstiä ja mielipiteitä, joilla ei mielistellä ketään. Monesti olen pyrskähdellyt ääneen hänen kirjoituksilleen ja joskus posket punehtuvat, kun löydän taas kerran itseni tekstistä. Se myös kasvattaa kun huomaa, että voinkin reippaasti olla sellainen kuin omine mielipiteineni olen, anteeksi pyyte...

Pimeää marraskuun iltaa piristi Aki Ollikaisen kirjailijavierailu, joka järjestettiin Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio –salissa 22.11. Ollikainen on tunnettu etenkin esikoisromaanistaan Nälkävuosi (Helsinki: Siltala, 2012), joka sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Esikoisteos oli ehdolla myös Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon saajaksi ja se on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Ollikainen kertoi tilaisuudessa, että hän on jo nuoresta asti kirjoitellut paljon, mutta tekstit ovat jääneet lähinnä pöytälaatikkoon. Ennen Nälkävuosi -kirjan kirjoittamista hän lähetti aineistoa kustantajalle, mutta vaikka hän toteuttikin kustantajan parannus- ja korjausehdotuksia, hän ei saanut julkaistua teostaan. Ajatus Nälkävuosi -kirjaan syntyi Ollikaisen mielessä, kun aihe alkoi puhutella häntä siitä syystä, että hän koki että kerjäläiset on usein sivuutettu historiankirjoissa. Ollikainen halusi pitää tekstin intensiivisenä, siksi kirjasta ei tullut paksua vaikka aih...

Viime vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan ”Oneiron” voittanut kirjailija, kirjallisuudentutkija Laura Lindstedt vieraili Järvenpään kirjastossa 11. lokakuuta. Kirjailijan ammatti oli Lauralla haaveena jo lapsena. Hän oppi lukemaan 4-vuotiaana maitopurkin kyljestä. Leikkikirjoja hän teki jo ennen kuin osasi kirjoittaa. Laura kirjoitti ensimmäisen kirjansa, avaruusseikkailun, 12-vuotiaana. Hän opiskeli pääaineena yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineina teoreettista filosofiaa, ranskan kieltä, taidehistoriaa ja semiotiikkaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi. Hän on työskennellyt kirjailijan työn lisäksi mm. kustannustoimittajana. Lindstedt luetteli kirjailijaillassa mielikirjailijoitaan: Jean-Paul Sartre, Albert Camus, Milan Kundera, Italo Calvino, Samuel Beckett ja Natalie Sarraute. Paras suomenkielinen kirja on hänen mielestään Marja-Liisa Vartion ”Hänen olivat linnut”. ”Kirjailija Nathalie Sarrauten olen kokenut erityisen tärkeä...

Kirjaston vieraaksi saapui 19.4. varsinainen moniosaaja, Tommi Liimatta. Liimatta on suurelle yleisölle tullut tutuksi Absoluuttinen nollapiste –yhtyeen laulajana ja kitaristina, mutta hänen uransa kattaa paljon muutakin kuin pelkän musiikin. Hän on julkaissut mm. sarjakuvakokoelmia, kirjoja ja on ollut mukana toimittamassa teoksia, kuten Sound Tracker -sarja. Liimatta kertoi tilaisuudessa, jossa häntä haastatteli Järvenpään opiston Mia Pätsi , että hänen musiikillinen harrastuneisuutensa syttyi vähän sattumalta kun hän yllättäen päätti alakoulussa haluta musiikkiluokalle. Tutuksi tulivat aluksi mm. nokkahuilu, jota hän myöhemmissä sävellyksissään halusi käyttää. Liimatalla on oman kuvauksensa mukaan aina ollut valtava tarve luoda erilaista taidetta, kuten musiikkia, sarjakuvia ja tekstiä. Hän hieman humoristisesti sanoikin, että määrä on ollut useimmiten laatua tärkeämpää; kunhan on vain saanut äänittää kasetteja, piirtää sarjakuvia ja kirjoittaa. Liimatta kertoi vi...

  Kirjailija, ohjaaja Heidi Köngäs toi raikkaan tuulahduksen kirjallisuuden ja ohjauksen maailmasta, kun hän vieraili Järvenpään kirjastossa tiistaina 15.3. ”Minun on välillä pakko nauraa, välillä olla lapsellinen ja välillä vakava ja nämä elementit näkyvät myös töissäni sekä kirjallisuudessa että ohjauksen parissa”, kertoi kirjailija vierailun alussa. Köngäs on työskennellyt vuodesta 1984 lähtien Yleisradion TV1:n toimittajana, tuottajana ja ohjaajana. Hänen ohjaustöitään ovat mm. Liian paksu perhoseksi, Viimeiset mitalit, jotka perustuvat Sisko Istanmäen teoksiin sekä Tauno Tukevan sota. Hän on saanut ohjaustöistään lukuisia palkintoja.  Köngäs on kirjoittanut kirjansa virkavapaalla. Häntä on kiitetty erityisesti suomalaisen sielunelämän kuvauksesta. Aiheita hän on ammentanut omasta elämästään. Heidillä oli hyvät välit ompelija-äitiinsä, jonka naisasiakkaiden mukana tuli jutut, jotka kiinnostivat pientä tyttöä.   Hänen isänsä, joka ei ollut traumatisoitu...

Katja Kettu, joka on tällä hetkellä yksi arvostetuimmista nykykirjailijoistamme, toi raikkaan tuulahduksen kirjallisuuden maailmasta vieraillessaan Järvenpään kirjastossa tiistaina 19. tammikuuta. Rovaniemeltä kotoisin oleva Kettu on valmistunut Turun Taideakatemiasta animaatio-ohjaajaksi ja opiskellut Tampereen yliopistossa kotimaista kirjallisuutta. Katja Kettu on yhteiskunnallisten ja historiallisten romaanien kirjoittaja. Katjan mukaan tarinankerronta on kulkenut perinteenä heidän suvussaan. Häntä kiinnostavat menneisyys ja aiempien sukupolvien tarinat. Hän on aina halunnut kirjoittaa. Sihteeriä hänestä ei tullut, vaikka opinto-ohjaaja kirjoittamista rakastavalle Katjalle ammattia suosittelikin. Animaatio-ohjaajaksi valmistuttuaan hän teki animaatioelokuvia, mutta suuntasi sitten lahjansa ja taipumuksensa kirjoittamiseen. Esikoisteos Surujenkerääjä (2005) on kirjailijalle rakas kirja, vaikkei se hänen mukaansa universumia räjäyttänytkään. Se on nuoren naisen kasv...