Kirjaston kulmilla

Kirjasto on palvellut rajoitetuilla palveluilla jo useamman kuukauden. Käytännössä kirjastosta saa lainata aineistoa etukäteen verkkokirjastosta tai puhelimitse varaamalla. Käytössä on myös pikalainat ja pieni aulavalikoima, jotka eivät toki korvaa kahta isoa salillista aineistoa.  Ennen lukemisensa pystyi valitsemaan hyllynväleissä vaeltelemalla, tarttumalla kiinnostavan näköisiin kirjoihin ja lukemalla takakansitekstin tai selailemalla kirjaa. Nyt sitten pitäisi kirjat valita näkemättä niitä. Omat lukemiset ehkä vielä löytyvät, mutta miten löytäisi lapselle lukemista? Tiesitkö, että verkkokirjastosta (kirkes.finna.fi) voi hakea myös hakusanoilla, eikä vain teoksen tai tekijän nimellä? Tästä voi olla apua, kun haussa on aineistoa tietyllä aiheella tai teemalla. Esimerkiksi koulutaipaleen ensimmäisiä vuosia käyvälle tai lukemaan opettelevalle voi hakea lukemista hakusanalla 'helppolukuiset'.  Kun sivusto on suorittanut haun, tulosten oikealla puolella on näkyvillä rajausvali...

Sonja aloitti meillä lasten ja nuorten kirjastopalveluissa huhtikuun alussa ja on nyt kerinnyt tutustua taloon ja ihmisiin lähes parin kuukauden ajan. Taitaa olla sopiva hetki haastatella Sonjaa ja kysellä hieman kuka hän on ja mistä löysi tänne tiensä.   1.      Hei Sonja, mistä tulit tänne Järvenpään kirjastoon? Heipä hei. Siirryin tänne Lappeenrannan kirjastosta. Ennen kirjastoalalle siirtymistä tein useamman vuoden töitä eri teattereissa, enimmäkseen Tampereella, mutta myös Helsingissä, Turussa ja Lontoossa. Valmistuin Tampereen yliopistosta 2017. 2. Miten ja miksi hakeuduit kirjastotyöhön? Rakkaus kirjoihin ja lukemiseen on ollut elämän kestävää, kirjastotyöhön syntyi kiinnostus opiskeluaikoina. Kirjastotyö sopii arvomaailmaani. Kirjasto tarjoaa kaikille avoimen tilan ja yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää kirjaston aineistoa ja laitteita, riippumatta henkilön tulotasosta tai asemasta. Lisäksi tämä työ antaa mahdollisuuden jutella kirjoista...

...mitä kannattaa lukea, kun kaikki neropatit on luettu? Aika monet koululaiset, varsinkin pojat, ovat tykänneet lukea Neropatin päiväkirjoja. Kun ne on luettu iskee tyhjyys: mitä lukea seuraavaksi? Neropateissahan kivaa on huumori ja se, että ne on kirjoitettu sarjakuvamaiseen muotoon. Olen tähän koonnut listaa, jossa on ehdotuksia muista hauskoista sarjakuvamaisista kirjoista. Lisäksi listasin myös muita kirjoja, jotka ovat olleet suosittuja noin viidesluokkalaisten mielestä - toivottavasti näistä löytyy kivaa luettavaa :) Sarjakuvamaisia helppoja kirjoja noin viidesluokkalaisille Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja Kinney: Neropatin päiväkirjat -sarja Luhtanen: Totuus Tarusta jatko-osineen (Taru on jo yläkoulussa)  Onkeli: Selityspakki Pantermuller: Lotta Levoton ja suuri kanikaaos (ja muut Lotta Levoton -kirjat) Pastis: Timi Möhläri -sarja Peirce: Iso Nipa -sarja Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma Rodkey: Tapperin kaksoset sotajalalla (keskenään) Ru...

Monelle varmaan on tuttu Zdeněk Milerin piirroshahmo Myyrä, joka seikkailee sekä animaatioissa että kirjoissa. Myyrä on kuulunut jo monen sukupolven lapsuuteen ja Myyrästä ja sen kavereista on tehty myös leluja, erikokoisia. Mutta oletko vielä nähnyt näin SUURTA Myyrää kuin tämä, joka muutti juuri kirjaston lastenosastolle? Myyrän meille lahjoittivat syksyllä 3. luokalle menevä Martta ja pian 5-vuotias Kerttu Kananen. Myyrä ei ole enää ihan uudenkarhea, vaan elämää nähnyt jo ja lasten halauksista ja painiotteista ryhtikin lysähtänyt. On joutunut myös pari kertaa kirurgin veitsen (lue: neulan ja langan) alle korjaukseenkin joutunut, mutta kelpo Myyränen vielä ja jaksaa olla halattavana ja rapsuteltavana.  JättiläisMyyrä! Jos halipula vaivaa, niin Myyrä mielellään on halittavana täällä kirjastossa. Sille voi lukea myös satuja tai sen kylkeen voi nojailla kun lueskelee kivoja kirjoja.  Heinäkuun loppuun asti voi myös kirjaston aulassa käydä ihastelemassa hienoja k...

Elämme maailmassa joka tietokoneistuu koko ajan enemmän ja vapaa-ajan vietto muuttuu. Moni ihminen on ollut huolissaan kirjastojen kohtalosta ja kirjan kohtalosta. Alkavatko kirjastot ja kirjat olemaan vanhanaikaisia ja aikansa eläneitä? Itse kirjastontätinä ja bibliofiilinä olen vahvasti ollut sitä mieltä, että kirjoilla ja kirjastoilla on oma, pysyvä paikkansa ihmisten elämässä. Mikään ei voita kirjavaraston tuoksua tai sitä fiilistä kun voi mukaansa temmanneessa kirjassa malttamattomana kääntää uuden sivun... Meidän kirjaston tilastotkin puhuvat omaa, selkeää kieltään. Kirjaston lastenosaston lainat ovat nousussa! Eivät laskussa. Kun lapset oppivat käyttämään kirjaston palveluita pienestä pitäen ja oppivat rakastamaan lukemista, he osaavat arvostaa näitä asioita myös vanhempana. Myös lapsille lukeminen tekee monella tapaa hyvää lapsen kehitykselle, se on ihan tutkittu juttu. Maaliskuu oli lastenosaston lainoissa ennätysmäisen vilkas! Viimeksi ehkä viime vuosituhannella on päästy...

Viime lauantaina, aurinkoisena alkukevään päivänä, kirjastomme lastenosasto sai erikoisia vieraita. Taiwanilainen TV-toimittajaryhmä TVBS-kanavalta tuli haastattelemaan Järvenpäässä asuvaa Tsui-Shan Tua. Hän on Taiwanista kotoisin oleva kirjailija ja freelance-toimittaja ja on julkaissut kolme kirjaa Suomesta sekä Taiwanissa että Kiinassa. Aiheina kirjoissa ovat suomalainen muotoilu, kulttuuri, yhteiskunta ja kasvatus. Tällä hetkellä hänellä on kolumneja taiwanilaisessa mediassa suomalaisista luovista toiminnoista, muotoilusta ja kasvatuksesta. TV-ryhmä oli tekemässä uutiskanavalle reportaasia suomalaisten lukeneisuudesta ja kiinnostukseta kirjoihin. Suomi on maailman kärkimaita lukeneisuudessa ja kirjastojen tiheydessä. Eritoten heitä kiinnosti lasten lukeminen ja kuinka lapset saadaan lukemaan kirjoja ja kiinnostumaan kirjallisuudesta. He kuvasivat lastenosastolla näyttääkseen, millaista täällä on. Kuvausryhmä haastatteli Tsui-Shania ja tämän lasta ja kuvasivat näitä lastenosa...