Kilpikonna lemmikiksi?

 

Harkitsetko kilpikonnaa lemmikiksi? Asiaa kannattaa miettiä moneen kertaan. Kilpikonnat ovat vaativia lemmikkejä. Ensinnä kannattaa miettiä, oletko valmis sitoutumaan konnaan (lajista riippuen) joka voi hyvässä tapauksessa elää yli sata vuotta, eli pidempään kuin moni ihminen. Kilpparit eivät sovi perheeseen, jossa on esim. koiria. Vaikka koira olisi kilttikin, olen monesti saanut lukea koirista, jotka ovat purreet konnan hengiltä tai muuten vahingoittaneet sitä. Konnat eivät ole myöskään paras ratkaisu lapsiperheisiin, konna ei näytä tunteitaan samalla tavalla kuin nisäkkäät, eivätkä juuri ääntele, joten lapsi voi helposti satuttaa konnaa tietämättään.

Kilpikonnat ovat vanha laji, niitä on elänyt jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoina kilpparit ovat vaihtolämpöisiä. Karkeasti jaoteltuna maakilpikonnat ovat kasvissyöjiä ja vesikilpikonnat sekasyöjiä. Kilppareita ei meidän luonnossa ole, mutta eläinkaupoissa voi olla saatavilla mm. kreikankilpikonnia, nelivarvaskilpikonnia, Reevesin kilpikonnia, vaippakilpikonnia ja muitakin lajeja löytyy. Vastuulliset eläinkaupat eivät enää myy punakorvakilpikonnia, koska ne on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Jo lemmikkeinä olevat punakorvakilpikonnat saa pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Lajia ei saa päästää leviämään tai lisääntymään.

Jos päädyt kilpikonnan hankintaan, hanki ensiksi mahdollisimman paljon tietoa kilppareista ja varsinkin kyseisen lajin hoidosta, mihin olet päätynyt. Myös vastuullisista eläinkaupoista saa yleensä hyvin tietoa. Kilpparia hankkiessa kannattaa selvittää vaatiiko/onko kyseisellä konnalla CITES todistus. (esim. espanjankilpikonna).

Kilpikonnat vaativat yleisesti paljon tilaa. Hanki lajin tarvitsemat tarvikkeet ensin ennen konnaa. Tarvitset konnalle ison akvaarion/terraarion (lajista riippuen), sopivan pohjamateriaalin, vesikilpparille suodattimen, lämpölampun, UVB-lampun (tämä on erityisen tärkeä konnan kilven ja luiden oikeanlaisen kasvamisen kannalta ja riippuu lajista millainen UVB-lamppu on sopiva. Lisäksi tarvitset sopivat vitamiinit ja lajille sopivaa monipuolista ruokaa. Riippuen lajista tarvitset konnalle suojapaikan terraarioon tai kantoja tms. akvaarioon, johon konna pääsee halutessaan kuivattelemaan. Nämä vain esimerkkinä, muutakin voit tarvita!

Oleellista on myös selvittää mistä saat apua, jos konnasi sairastuu. Konnan poikkeava käytös voi jo olla syy käyttää sitä lääkärillä. Kaikki eläinlääkärit eivät hoida konnia, joten sopiva lääkäri kannattaa selvittää etukäteen, vaikka konna olisikin terve.

Lämpiminä kesäpäivinä konnia voi ulkoiluttaa, mutta myös maan on oltava lämmin. Ethän jätä konnaa yksin, on surullista lukea kadonneista konnista! Kilpparit ovat halutessaan nopeita ja monet lajit voivat myös kaivautua tosi syvälle maahan tai kiivetä yllättävän hyvin. Konnat eivät käyttäydy kuin esim. nisäkkäät. Anna konnalle vapaus tutustua sinuun. Vähitellen konna yleensä kesyyntyy ja tottuu käsittelyyn. Ajan kuluessa konna oppii tunnistamaan sinut ja myös sinä opit ”lukemaan” konnaa. Huomaan itse olevani hyvin suosittu, kun ruoka-aika koittaa!

Peppi, kilpikonnaharrastaja vuodesta 1992.

Konnat: nelivarvaskilpikonnat Humppa-Jussi (naaras), Impi (naaras) asuvat terraariossa.

punakorvakilpikonnat Tyyne (naaras), Poika (uros) asuvat omissa akvaarioissaan.

Kirjoja kilpikonnista:

· Vesikilpikonna

· Maakilpikonna

· O’Shea: Matelijat ja kilpikonnat

· Girling: Maakilpikonnan hoidon ABC

· Holland: Matelijat

· Wilke: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen

· Bruins: The complete encyclopedia of terrariums

· Perälä: Punakorvakilpikonna: Trachemys scripta elegans

· Perälä: Maakilpikonnat: ravinto, nelivarvaskilpikonnan hoito, yleisimmät lajit

Muuta hyödyllistä tietoa kilpikonnista ja muista matelijoista: ·
Herpetomania lehti, herpetomania.fi, 
https://herppi.net, https://seel.fi/wordpress/