Kirjaston kulmilla

Kalevalan päivää vietetään 28.2. suomalaisen kansalliseepoksen Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin kunniaksi. Kalevala on varmasti teoksena kaikille tuttu, mutta kuinka moni on oikeasti lukenut kirjan? Tarvitseeko sitä edes lukea? Ehkäpä alkuun voisi kastaa varpaansa kevyesti Kalevala -adaptaatioihin, nykyversioihin ja muihin tulkintoihin. Kalevalaan tutustuessaan on hyvä pitää mielessä, että se ei ole historialtaan ja taustoiltaan ongelmaton ja Lönnrot on ottanut monia vapauksia yhdistellessään ja muokatessaan kerättyjä runoja. Salla Simukka (toim.) & Siri Kolu (toim.): Satalatva - Kalevala uusin silmin Ihanan tuoreita ja erilaisia kerrontoja Kalevalan tarinoista! Satalatva on kokoelma tyyleiltään ja aiheiltaan hyvin erilaisia tekstejä, jotka yhdessä muodostavat miellyttävän yhtenäisen lukukokemuksen. Kokoelmassa kuusitoista kirjoittajaa tarkastelee Kalevalan hahmoja ja tapahtumia novellien, runojen, uutisotsikoiden ja muiden tekstilajien kautta monenlaisista tulokulmista.

 Hei taas! Tästä postauksesta löytyy loput tammikuussa somekanavilla näkyneistä kirjavinkkauksista. Kirjavinkkejä löytyy meidän kirjaston Facebook-sivuilta sekä kirjastomme Instagram-sivuilta, molemmissa ei aina ole samoja ja usein uutisvirrassa monet postaukset saattavat mennä ohi, siksi kokoamme näitä kätevästi tänne blogiin josta voi käydä nappaamassa itselleen sopivat vinkit.  Anna-Lena Laurén: Samettidiktatuuri , Teos & Förlaget 2021, suom. Kaisa Sivenius On jälleen kuukauden tietokirjan aika! Tällä kertaa esittelyssä on Anna-Lena Laurénin Samettidiktatuuri – vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä ( Samettidiktatuurissa pehmeys yhdistyy kovuuteen. Venäjällä pehmeyttä edustavat esimerkiksi vapaus ilmaista mielipiteensä ja äänioikeus. Se, että eri mielipiteillä kuitenkin harvoin on käytännön merkitystä tai että valinnat on oikeastaan tehty jo ennen vaaleja, on silti useimmille venäläisille ihan vain vallitseva asiaintila. Osa kuitenkin vastustaa ja muun muassa näistä ihmisi

Kuva: Roosa Hepomäki / mediataitoviikko.fi Perinteinen lukutaito, niin tärkeää kuin onkin, ei enää sellaisenaan riitä. Kirjojen ja lehtien lisäksi kulutamme melkoisen määrän muuta mediaa, ja törmäämme tahtomattammekin niin radion, television, internetin, äänikirjojen, pelien, YouTuben tai TikTokin välityksellä tuotettuun sisältöön. Kaikki tämä vaatii osaamista ja ymmärrystä - medialukutaitoa. Vaikka ajatus TikTokin meemeistä tuntuisi vastenmieliseltä, erilaiset mediakanavat ja niiden sisällöt ovat arkipäivää ja niiden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaamme. Mediasisältöjen monipuolisuus tuo sekä valinnanvapauden että -vaikeuden; jokainen voi itse löytää sopivan tavan kuluttaa kertomuksia. Lasten ja nuorten kuluttamat tekstit eivät ole enää vain paperilla, vaan videoilla, Whatsapp-viesteinä ja musiikkilyriikoissa. Tätä moninaista mediataitokenttää voi olla haastavaa hahmottaa vaikka olisi syntynyt sen keskelle ja toisaalta perinteisen kirjan valikoiminen on vaikeaa, kun

 Tästä postauksesta löydät tammikuun 2022 aikana somekanavillamme vinkattuja kirjoja kätevästi yhdestä paikasta. Hyviä lukuhetkiä :)  Tove Jansson: Viesti : valitut novellit 1971-1997 , WSOY 2008, suom. Kyllikki Härkäpää Vuoden ensimmäiset  #VanhatHelmet  löytyvät Tove Janssonin kaulalta: esittelyssä on hänen teoksensa Viesti – valitut novellit 1971–1997. Kun haluan lukea hieman muumeja kyynisempää Janssonia, tartun hänen novelleihinsa. Tai eivät ne ehkä suorastaan kyynisiä ole, mutta jonkinlaisen ironisen partaansa naureskelijan olen tunnistavinani niiden takaa. Välillä partaan naureskellaan lempeämmin, välillä terävämmin. Viesti-kokoelma sisältää Tove Janssonin eri teoksistaan valitsemia sekä aiemmin julkaisemattomia novelleja kolmelta eri vuosikymmeneltä. Kokoelmassa minuun kolahtavat eniten tekstit, joihin on ammennettu selkeästi omaelämäkerrallista ainesta. Nautin sanoilla ja rivien väleillä esiin maalatuista tuokiokuvista, joissa 12-vuotias Tove lähtee ilman lupaa kiertämään sout