Tekstit

Lisää henkilökunnan vinkkejä huhtikuulta

Kuva
Tässä postauksessa viimeiset huhtikuun aikana kirjaston somekanavissa vinkatut kirjat. Meillähän ilmestyy kirjavinkkejä sekä Facebookissa että Instagramissa, eivätkä ne välttämättä ole samoja, siksi keräämme niitä tänne yhteen paikkaan niin niitä on kätevää vaikka jälkikäteenkin selailla!  Sivar, Ahlrud: Etsiväkaksoset - sarja, Karisto, Gummerus  Ovatko punatukkaiset kaksoset Klas ja Göran sekä heidän Hubert-serkkunsa tuttuja? Tämänkertainen Vanhat Helmet -kirja on Sivar Ahlrud taiteilijanimellä kirjoitettu, lapsille ja nuorille suunnattu Etsiväkaksoset -sarja. Sarja ilmestyi Suomessa -70 ja -80 -luvuilla, ja löytyy yhä lainattavana Järvenpään kirjaston varastosta. Kuten moni muukin lastenkirjallisuuden etsivä, Klas ja Göran Bergendahl tuntuvat suorastaan vetävän erilaisia mysteerejä ja rikoksia puoleensa. Onneksi he ovat myös ilmiömäisen hyviä yhdistelemään johtolankoja, muistamaan tärkeitä pieniä yksityiskohtia ja varjostamaan epäiltyjä huomaamatta. Apuna kaksosilla on muun muassa h

Henkilökunnan vinkit huhtikuulta

Kuva
  Tervetuloa huhtikuun kirjavinkkeihin! Tässä kuussa vinkattiin laajasti erilaista kirjallisuutta joten toivottavasti löydät täältä itsellesi mielenkiintoisia uusia lukukokemuksia! Ole hyvä.  Alba de Céspedes: Kielletty päiväkirja , Otava 2022,  suomentanut Anna Louhivuori. Huhtikuun alun kirjavinkkinä italialainen romaani 1950-luvulta. Alba de Céspedes (1911-1997) oli italialainen kirjailija, toimittaja ja feministi. Otava on juuri julkaissut uuden painoksen de Céspedesin teoksesta Kielletty päiväkirja. Kielletty päiväkirja sijoittuu 1950-luvun Roomaan ja on nimensä mukaisesti päiväkirjamuotoinen: 43-vuotias perheenäiti Valeria on ostanut itselleen torilta mustan vihon ja kirjoittaa nyt siihen ensimmäiset haparoivat sanat. Se, mikä tekee päiväkirjasta kielletyn, onkin kiinnostavaa – toki päiväkirjat ovat aina lähtökohtaisesti salaisia, mutta että kiellettyjä? Luulisi, ettei päiväkirjan pitämisessä voisi olla mitään väärää, jos asuu sodanjälkeisessä vapaassa Euroopassa, jossa kenenkään

Henkilökunnan loput vinkit maaliskuulta

Kuva
Tässäpä yhdessä paikassa maaliskuussa Instagramissa vinkkaamamme kirjat! Ole hyvä.  Siiri Enoranta: Kesämyrsky , WSOY, 2020 Kesä tuntuu vielä olevan liian kaukana, joten kesätunnelmiin voi yrittää edes kirjallisuuden kautta. Kuukauden nuortenkirjana Siiri Enorannan Kesämyrsky. Kesämyrsky sukeltaa englantilaiseen rikkaiden ja etuoikeutettujen maailmaan, jonka erikoisia kiemuroita tarkkaillaan sisarusten Joshin ja Penelopen, sekä ulkopuolisen Andrewn kautta. Sisarukset, erityisesti Josh, vetävät Andrewta puoleensa vastustamattomasti, vaikka Andrew tietää, ettei hän kuulu samaan huviloiden ja rikkauksien maailmaan, johon sisarukset ovat tottuneet. Eletään viimeistä lapsuuden kesää, aikaa jolloin leikki ja valtapelit sekoittuvat. Andrewn yritys Joshin maailmaan kulkee Nokisiipien, Joshin johtaman eliittijengin kautta. Andrewn täytyy päästä mukaan, vaikka se olisi vaikeaa, melkein mahdotonta. Entä miten selviää kaikkia järkyttänyt murha, jonka ainoa silminnäkijä on ailahteleva Penelope? Sii

Maaliskuun vinkkejä kirjaston henkilökunnalta

Kuva
Nappaa tästä maaliskuun luku- ja katseluvinkit! Olga Tokarczuk: Päivän talo, yön talo , Otava 2004, suomentanut Tapani Kärkkäinen Kirjasto vinkkaa vanhoja helmiä! Hyllyt ovat täynnä vanhempia aarteita, joita haluamme nostaa teidänkin iloksenne esiin. Nobel-voittaja Olga Tokarczukin Päivän talo, yön talo (Otava 2004, suomentanut Tapani Kärkkäinen) on toden totta varsinainen helmi. Pyhimystarinat, kollektiiviset unet ja toinen toistaan erikoisemmat henkilöhahmot Sleesian maaseudulta Puolasta on sekoitettu hurmaavaksi keitokseksi, jonka jokainen lukija tulkitsee varmasti aivan omalla tavallaan omista kokemuksistaan ja henkilöhistoriastaan käsin. Teoksen lukeminen vaatii ehkä hieman kärsivällisyyttä, mutta teos palkitsee kyllä lukijansa. Kirja koostuu erillisistä katkelmista, joista läheskään kaikki eivät ainakaan päällisin puolin tunnu liittyvän toisiinsa. Eräänlaisena minäkertojana toimii Sleesiassa asuva nimettömäksi jäävä henkilö, joka tarkkailee vanhan naapurinsa ja ystävänsä Martan p

Lisää helmikuun kirjahelmiä

Kuva
Tässä vielä tämän vuoden helmikuun kirjahelmistä joita olemme teille vinkanneet! Kirjoja taas vähän joka lähtöön - olkaa hyvät! :)  Sakari Silvola: Nukkumatin kylmä sota , SKS Kirjat 2021 Tätä tietokirjaa ei nimestään huolimatta kannata ottaa sänkyyn unilukemistoksi, sillä se on niin mielenkiintoinen ja hyvin ja hauskasti kirjoitettu, että uni kyllä häipyy silmistä, kun sitä ei malta laskea käsistään! Monelle suomalaiselle nukkumatin hahmo on tutuin Pikku Kakkosen iltasatuohjelmasta ja se johdatteli muutaman sukupolvellisen lapsia turvallisesti unien maahan milloin milläkin kulkuneuvolla. Toimittaja Sakari Silvola halusi perehtyä tuon pienen sininuttuisen hahmon historiaan ja olemukseen pintaa syvemmälti ja näistä tutkimuksista ja haastatteluista syntyi tämä kiehtova kirja. Kirjassa käydään läpi television alkuaikoja Itä-Saksassa, jossa ja jolloin nukkumatti sai alkunsa. Haastattelujen ja muiden tietolähteiden pohjalta rakennetaan kuvaa maailman- poliittisesta tilanteesta ja asenneilma

Helmikuun kirjahelmet

Kuva
 Sarjassamme kirjastolaiset vinkkaavat kirjoja, julkaisemme tässä postauksessa helmikuussa somekanavillamme vinkatut lukuhelmet kaikkien kätevästi löydettäväksi tästä yhdestä paikasta. Meillä on monta vinkkaajaa, joten kirjoja on laidasta laitaan kuten aina - jokaiselle jotakin.  L. M. Montgomery: Pieni Runotyttö , WSOY, suom. I. K. Inha, Runotyttö maineen polulla , WSOY, suom. I. K. Inha ja Runotyttö etsii tähteään , WSOY, suom. Laine Järventaus-Aav Kirjasto vinkkaa vanhoja helmiä! Tällä kertaa vinkattavana ovat L. M. Montgomeryn Pieni Runotyttö - sarja. Minulle Runotyttö-kirjat ovat merkinneet aina paljon. Mieluummin puhuisin Emilia-kirjoista, sillä jo sanalla ”runotyttö” on meidän koti-Suomessammekin vinoiltu aloitteleville jopa loistaville kirjailijoille. Kirjat askarruttivat ajatuksiani jopa niin paljon, että tein kauan sitten niistä opinnäytetyöni yliopistossa. Silloinen seminaariohjaajani ote asiaan ei varsinaisesti ollut kannustava: ”Tyttökirjoja? Ajattelitko tällä tutkimusaihe