Kirjaston kulmilla

Aiemmin otettiin katsaus kevään 2022 tapahtumiin, tässä kirjoituksessa muistellaan mitä kaikkea ihanaa syksyn 2022 aikana kirjastossa tapahtuikaan.  Kesä- ja heinäkuun ajan kirjaston tapahtumat olivat tauolla kesälomien sekä kirjaston lattiaremontin vuoksi. Juhannuksen tienoilla kirjastossa kuitenkin ilahdutti Poistoblues, aineiston poistomyynti, josta moni teki erinomaisia löytöjä. Elokuussa tapahtumat alkoivat hiljalleen palata kalenteriin ja kausi käynnistyikin upeasti Yökirjastolla. Yökirjastossa villejä yökukkujia saapui Pehmojen yöhön niin paljon, etteivät kaikki henkilökunnan suureksi suruksi mahtuneet mukaan. Pehmot viettivät yötä muun muassa lukien, syöden, hippaa leikkien ja yrittipä osa karata uloskin muun tapahtumahumun sekaan. Lisäksi Yökirjastossa kuultiin pop-up-kirjavinkkejä sekä rauhoituttiin lukemiseen satuhuone Onnelissa. Lavaohjelmassa puolestaan kuultiin neljän nuoren lauluntekijän uutta musiikkia sekä Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen johtajan Aino J...

Kirjastossa järjestetään joka vuosi lukuisia tapahtumia kirjailijavierailuista musiikkiesityksiin, satutunneista digiopastuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Tässä blogitekstissä kurkistamme kirjaston tapahtumiin keväällä 2022. Mikä kirjaston tapahtuma on jäänyt erityisesti sinun mieleesi? Mitä toivoisit kirjastolta ensi vuonna, millainen tapahtuma kiinnostaisi erityisesti sinua? Tammikuussa kirjaston lähitapahtumat olivat vielä tauolla koronarajoitusten vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö tapahtumaryhmässä kovasti suunniteltu tulevaa toivoen, että rajoitukset hellittävät ja kirjastossa voitaisiin taas tavata kasvokkain myös tapahtumien merkeissä. Kirjastossa tosiaan on useamman hengen tapahtumaryhmä, joka yhdessä suunnittelee ja järjestää tapahtumia. Ryhmän sisällä vastuut jakautuvat kiinnostuksen ja muiden töiden mukaan. Helmikuu alkoi paikallisten kirjailijoiden teemapäivällä, joka järjestettiin verkkotapahtumana, vaikka koronarajoitukset olivat jo löysentyneet....

Ensimmäinen maratonini ikinä! Turvallista oli aloittaa lukumaratonista: vähemmän fyysistä ja vähemmän riskiä vammautua kuin juosten tehdyssä. Eli Nörttityttöjen 24 h lukumaraton! Valmistauduin maratoniin hyvin, kuten asiaan kuuluu. Hommasin mieleistä lukemista jo hyvissä ajoin edellisessä kuussa. (Luulin innoissani, että maratoni on jo helmikuussa, kun en tajunnut katsoa tapahtuman kuukautta. Kirjapino oli siis jo viime kuun alussa odottamassa lukemista). Valitsin kirjoja, joita olin ajatellut lukea Helmet-lukuhaasteeseen . Sain siis kätevästi kaksi kärpästä yhdellä kirjalla. Valitsin kirjoja  myös monipuolisesti, ettei lukeminen olisi liian yksitoikkoista. Mukana oli sarjakuvia, nuortenkirjoja, tietokirjoja ja romaaneja sekä englanninkielistä, suomenkielistä ja monenpaksuista kirjaa. Lukumaratonin lähtötilanne, valitut kirjat ja vegaanille sopivaa hiukopalaa salmiakkisipsejä, ruistummasuklaapalleroita ja vettä Maratonilla tärkeää on tietenkin myös tankkaus. Et...

Tänä syksynä meidän kirjastoomme rantautui Novellikoukku. Novellikoukku on lähtöisin Helsingin Viikin kirjastosta, jossa se alkoi muutama vuosi sitten. Sieltä novellikoukku on konseptina levinnyt ensin Helsingin muihin kirjastoihin ja sieltä sitten yhä edemmäs ja edemmäs Suomen eri kolkkiin. Novellikoukun idea on, että ennalta sovittu henkilö lukee ääneen novelleja ja niitä voi tulla kuuntelemaan kuka tahansa. Samalla voi neuloa tai virkata omaa työtään tai tehdä hyväntekeväisyysneulontaa lahjoituslangoista. Tapahtuma on maksuton ja mukaan voi liittyä vaikka kesken novellien luvunkin, jos sattuu osumaan paikalle vaikka vahingossa. Novellikoukku valmiina Meillä Novellikoukkuja järjestetaan kerran kuussa ja ajankohdaksi on valikoitunut torstai-ilta. Novelleja luetaan keskellä kirjastoa, jolloin niitä voi istahtaa kuuntelemaan vaikka vain vähäksikin aikaa. Neulekahvila Lentävä lapanen on mukana touhussa lahjoittamalla meille lankoja ja puikkoja ja ohjeet, kuinka tehdään junasukka...

Pelaaminen kirjastoissa lienee ainakin Suomessa vielä uusi juttu, mutta kuten jo aikaisemmassa tekstissä kerrottiin, on Järvenpään kirjastokin päässyt mukaan pelimaailmaan. Nyt kirjaston pelimaailman valloitus jatkuu, Järvenpään kirjasto osallistuu nimittäin lauantaina 21.11. kansalliseen pelipäivään järjestämällä täällä kirjastossa peliturnauksen! Kyseessä on kaikkien pohjoismaisten kirjastojen välinen turnaus, ja pelinä on Housemarquen kehittämä Resogun: Pelin tavoitteena on ampua vihollisaluksia, väistellä ammuksia ja pelastaa 10 ihmistä kentästä. Yksi peli kestää tyypillisesti 5-15 minuuttia. Nordisk Film on lahjoittanut turnauksen päävoitoksi Sony PlayStation 4 -pelikonsolin. Maakohtaiset voittajat saavat Housemarquelta palkinnoksi peliaiheisia yllätyksiä sisältävän Mysteerilaatikon! Myös jokaisen kirjaston parasta pelaajaa muistetaan pienellä lahjalla! Pelin ikäraja on 7 vuotta, joten sitä nuoremmat pelaajat eivät peliä pääse pelaamaan, mutta yläikärajaa osal...

Tiistaina 28.4. Tyyni Tuulio-salissa vieraili lähes 200 oppilasta kolmessa erässä kuuntelemassa radiojuontaja, televisioesiintyjä, käsikirjoittaja ja kirjailija Paula Norosta joka kertoi millaista on olla kirjailija ja kuinka tarinat syntyvät. Tyyni Tuulio-sali täyttyi kolme kertaa oppilaista Paula kertoi kirjoistaan Ensin hän kertoi hieman omista Supermarsu-kirjoistaan joista viimeisin ilmestyi vain pari päivää sitten. Se onkin jännittävä kirja, sillä se sijoittuu Järvenpäähän ja siinä esiintyy mm. nuori Jean Sibelius ja Aleksis Kivi. Sen nimi on Emilian päiväkirja – Supermarsu ja Jääräpää Janne. Paula on alunperin kotoisin Järvenpäästä joten hänelle nämä maisemat ovat tuttuja ja siksikin oli ajankohtaista niistä kirjoittaa, lisäksi vielä Sibeliuksen juhlavuosi joten siinä pystyi yhdistämään kaksi aihetta samaan Supermarsukirjaan. Myös Sibelius esiintyy uusimmassa Supermarsukirjassa Tässä Paula kertoo kuinka kuka vain voi keksiä ja kirjoittaa tarinan...

Psykoanalyytikko Harri Virtanen vieraili Järvenpään kirjastossa tiistaina 14.4. klo 18 luennoiden aiheesta Kirjallisuusterapia ja C. G. Jung : kohtaamisia tiedostamattoman kanssa.   Sanan parantava voima on tunnettu ihmiskunnan historiassa kaikissa kulttuureissa. Kirjallisuusterapia sai alkunsa Yhdysvalloissa ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Suomessa kirjallisuusterapiatoiminta alkoi 1970-luvulla. Vuonna 1981 perustettiin ensimmäisenä alan eurooppalaisena yhdistyksenä Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry. Kirjallisuusterapia on itseilmaisuun perustuva terapiamuoto. Kirjallisuusterapiaa harjoitetaan yleensä ohjatuissa ryhmissä, mutta myös yksityisterapiassa, jossa sitä käytetään psykoterapian lisänä. Palaute ja vuorovaikutussuhde erottavat kirjallisuusterapian päiväkirjan kirjoittamisesta. Kirjallisuusterapiassa tärkeintä on prosessi, työskentely sanojen parissa ja tunteiden käsittely erilaisten luovan toiminnan keinoin. Kirjallisuusterapiassa ei kiinnitetä huomi...

Kirjailija, toimittaja Minna Lindgren vieraili Järvenpään kirjastossa tiistaina 3. helmikuuta täpötäydelle salille kuulijoita. Järvenpäässä, kun oltiin, Minna kertoi aluksi lyhyesti suhteestaan Jean Sibeliukseen. Hänen isoäitinsä rakasti Sibeliuksen musiikkia yli kaiken ja soitatti sitä kotonaan niin paljon, että Minnan äiti ei voinut sitä enää sietää. Kun Minna kuuli ensimmäisen kerran elämässään Sibeliuksen viulukonserton, se veti puolestaan hänet oitis mukaansa. Hän ryhtyi opiskelemaan musiikkitiedettä ja teki pro gradun Jean Sibeliuksen viulukonsertosta. Siitä urkeni musiikkitoimittajan ura. Kirjailijan ura sai alkunsa, kun Minna tutustui vanhusten palvelutalojen arkeen ja etenkin niiden epäkohtiin omien vanhempiensa ikääntymisen myötä. Hän koki, että jos haluaa kertoa totuuden vanhustenhoidosta, hänen on kirjoitettava fiktiota uskottavalla tavalla ja mieluiten huumorin keinoin. Minna Lindgrenin ensimmäinen romaani Kuolema Ehtoolehdossa ilmestyi vuonna 2013 ja sai riemastuneen...

Tiistaina 7.10. meillä oli kirjastossamme hyvinkin tapahtumarikas päivä. Maanantai-iltana oli ollut lukuteatteria, ja tiistaiaamu avattiin kirjailija Tapani Bagge n kirjailijavierailulla koululaisille. Bagge kertoi omista kirjoistaan, joita hän onkin kirjoittanut kunnioitettavan määrän, jopa noin 90 kappaletta. Lapset saivat esittää myös kysymyksiä, ja moni käsi nousikin useaan otteeseen. Lapset kyselivät muunmuassa Tapanin lemmikkieläimistä, miten voi jaksaa kirjoittaa kokonaisia kirjoja, ja kirjoittaako Tapani kaiken kaunokirjoituksella.  Tapani Bagge luki myös pätkiä omista kirjoistaan, kuulijoille selvisi esimerkiksi miksi opettaja seisoi piirtoheittimen päällä ja miksi alligaattori oli luokassa vapaana (Vastaukset löytää kirjasta Tapani Bagge: Urho ja kammottava lumimies). Heti kirjaston avauduttua käynnistyikin sitten toisenlainen tapahtuma. Koska vietämme tällä viikolla kansainvälistä vanhusten viikkoa, osallistui kirjastomme järjestämällä seniorsur...