Anna Kortelainen valaisi kaamosta 19.11.

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -

Kortelaisen Anna (tietokirjailija, taidehistorioitsija) saapui pimeänä, marraskuisena iltana Järvenpään kirjastoon kertomaan uusimmasta kirjastaan "Ei kenenkään maassa". Sen lähtökohta oli omenalaatikollinen valokuvia ja satunnaisia papereita, sillä juuri muuta Kortelaisella ei aluksi äidinpuoleisesta isoisästään - viipurilaisäidin ja venäläisvälskärin aviottomasta lapsesta Reinosta - ollutkaan.

Reino kuoli ennen kuin Kortelainen syntyi, mutta Reinon tarina ei jättänyt historioitsijaa ja kirjailijaa rauhaan. Kortelainen kertoi, miten hän matkusti isoisänsä ja tämän äidin jalanjäljissä Viipuriin, katseli taloja ja katuja, tonki arkistoja, yritti ymmärtää, kuka isoisä oli. Reinosta kasvoi muusikko, hän pääsi Pariisiinkin, minkä kirjan kansikuvakin todistaa. Mutta kaikkea tietoa ei löytynyt. Silloin Kortelainen oivalsi, että lopun tarinasta voikin kuvitella. Tietokirjan sijasta syntyikin romaani, joka on mukaansatempaava matka Suomen 1900-luvun alun historiaan.



Sympaattinen Anna esitteli eloisasti, hauskasti ja liikuttavasti isoisänsä tarinan ja yleisö eli täysillä mukana. Kiitos Anna - toit valoa kaamoksen keskelle.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kilpikonna lemmikiksi?

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -
Kuva
  Harkitsetko kilpikonnaa lemmikiksi? Asiaa kannattaa miettiä moneen kertaan. Kilpikonnat ovat vaativia lemmikkejä. Ensinnä kannattaa miettiä, oletko valmis sitoutumaan konnaan (lajista riippuen) joka voi hyvässä tapauksessa elää yli sata vuotta, eli pidempään kuin moni ihminen. Kilpparit eivät sovi perheeseen, jossa on esim. koiria. Vaikka koira olisi kilttikin, olen monesti saanut lukea koirista, jotka ovat purreet konnan hengiltä tai muuten vahingoittaneet sitä. Konnat eivät ole myöskään paras ratkaisu lapsiperheisiin, konna ei näytä tunteitaan samalla tavalla kuin nisäkkäät, eivätkä juuri ääntele, joten lapsi voi helposti satuttaa konnaa tietämättään. Kilpikonnat ovat vanha laji, niitä on elänyt jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoina kilpparit ovat vaihtolämpöisiä. Karkeasti jaoteltuna maakilpikonnat ovat kasvissyöjiä ja vesikilpikonnat sekasyöjiä. Kilppareita ei meidän luonnossa ole, mutta eläinkaupoissa voi olla saatavilla mm. kreikankilpikonnia, nelivarvaskilpikonni...
Lue lisää

Sattuiko vahinko?

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -
Kuva
Usein kirjaston tiskillä törmää eri tavalla turmeltuneisiin kirjoihin. Olen nähnyt mm. koiran syömiä, lasten repimiä, akvaarioon pudonneita, laiturille kesäsateeseen unohtuneita, punaviinikasteen saaneita ja kahvilla valeltuja kirjoja. Kirjat ovat mukana ihmisten elämässä kaikkialla, vahinkojakin siis sattuu. Paljon.    Jotkut tulevat reippaasti (ja joskus vähän ehkä noloina) kirjaston tiskille selvittämään, miten tärveltyneen kirjan voisi korvata. Kaikkein mieluiten kirjasto ottaisi vastaan saman kirjan vaikka käytettynä – korvaavan kirjan hankkiminen voi tulla asiakkaallekin huomattavan paljon halvemmaksi, jos sattuu löytämään kirjan esim. kirpputorilta tai divarista muutamalla eurolla. Nettikirjakaupoista voi joskus tehdä löytöjä. Rahallakin toki selviää. Onneksi kirjat eivät kuitenkaan yleensä ole hirvittävän kalliita ja joskus voidaan kirjan korvaushinnassa huomioida kirjan ikä ja kunto, jossa kirja oli ennen vahingon sattumista. Jotkut vahingot ovat niin pieniä, että...
Lue lisää

Miki-kirja, mikä se on?

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -
Kuva
Harmittaako joskus kun haluaisi vaikka junaan työmatkalle ottaa jotain luettavaa, mutta laukkuun ei mahdu? Kirja painaa liikaa ja vie tilaa? Nyt siihen on tullut loistava ratkaisu!  Kustannusosakeyhtiö Otava toi Suomeen uuden kirjaformaatin - taskukokoisten Miki-kirjojen sarjan (Miki = MiniKirja). Kun kirjamarkkinoilla on viimeiset ajat puhuttu oikeastaan vain sähkökirjoista ja niiden mahdollisesta uhasta painetuille kirjoille niin nyt on sentään tulossa jotakin oikeasti uutta. Formaatti on hollantilaisen Jongbloed-painon kehittämä. Ensimmäiset minikokoiset kirjat julkaistiin Hollannissa syyskuussa 2009, ja yleisö on ottanut ne innokkaasti vastaan. Hollannissa on tähän mennessä julkaistu minikirjoina jo yli 200 nimikettä. Formaatin oikeudet on lisensoitu tähän mennessä muun muassa Espanjaan, Ranskaan, Iso Britanniaan, Ruotsiin, Venäjälle, Tanskaan, Portugaliin. Formaattia kutsutaan englanniksi flipback -kirjaksi, suomalaista termiä ei vielä ole keksitty. Miki-kirja on O...
Lue lisää