Riemastuttavaa pianokonserttomusiikkia

Kesän kunniaksi tekee mieli vinkata muidenkin kuunneltavaksi oma suosikkilevyni, nimittäin kahden cd:n kokonaislevytys Saint-Saënsin pianokonsertoista, joka sopii mitä parhaiten kesäisiin tunnelmiin. Kyseessä on englantilaisen huippupianistin Stephen Houghin, suomalaisen kapellimestarin Sakari Oramon ja hänen luotsaamansa Birminghamin sinfoniaorkesterin yhteisprojekti 2000-luvun alusta, jolla suurelle yleisölle vähemmän tunnettu säveltäjä tuotiin parrasvaloihin ja pianisteillekin tuntemattomammiksi jääneet teokset nostettiin arvoiseensa asemaan.

Saint-Saëns: The complete works for piano and orchestra (Hyperion 2001)
Stephen Hough [stiivn haf] lukeutuu epäilemättä nykypäivän parhaisiin pianisteihin maailmassa.  Perienglantilaisesta vaatimattomuudestako johtunee, että hän on saattanut jäädä monilta vähemmälle huomiolle kuin itsestään enemmän meteliä pitävät soittajat? Houghin Youtube-klippien kommenteissa ällistellään kilvan soiton korkeata tasoa ja miehen siihen nähden vähäistä tunnettuutta. Houghilla on muuten nettisivut ja blogi, jossa hän esittelee muitakin kiinnostuksen kohteitaan musiikin ja pianonsoiton lisäksi.

Camille Saint-Saëns [kamii sään saans], jonka musiikkia levyllä siis soitetaan, oli 1800-luvulla Ranskassa elänyt säveltäjäsuuruus, jota on lahjakkuudessa, monipuolisuudessa ja tuotteliaisuudessa verrattu Mozartiin. Saint-Saënsin musiikki on äärimmäisen kuulijaystävällistä: siinä on aina kauneutta ja luonnetta (nämä kaksi asiaa olivat säveltäjän itselleen asettamat ihanteet) sekä sopivassa suhteessa vakavuutta ja viihteellisyyttä. Aikalaiskollegan kerrotaan luonnehtineen Saint-Saënsia säveltäjänä sanomalla nasevasti, ettei häneltä puutu mitään muuta kuin kokemattomuutta!

Kohokohtia levyllä? Tietysti usein soitettu, kiihkeän intohimoinen Konsertto nro 2 g-molli, jonka loppuhuipennus on yksi mukaansatempaavimpia koko pianokonserttokirjallisuudessa. Mutta myös harvemmin kuultu, kerrassaan upea Konsertto nro 1 D-duuri, jossa valoisan optimistinen ensiosa saa jatkokseen tummaa metsämystiikkaa väreilevän hitaan osan ja nuorekasta elämäniloa uhkuvan finaalin. Sekä tietysti myös tuplalevyn loppuun säästetty tuttu, radiossakin usein soitettu, eksoottisen viihdyttävä Afrikka-fantasia, joka näiden soittajien käsittelyssä yltyy huimiin tempoihin ja estottomaan ilotteluun.

Varsinainen tajunnanräjäyttäjä itselleni oli kuitenkin ylimaallisen ihana Konsertto nro 4 c-molli, joka tekee elämää suuremman matkan alkukantaisista mollihämäristä riemuitsevaan kirkkauteen: tämän konserton merihenkisesti keinahtelevasta loppujaksosta ei voi olla riemastumatta joka kerta. Ilmeisesti muutkin ovat kokeneet tämän levyn parissa jotain vastaavaa, sillä levy sai vuonna 2008 Gramophone-lehden Gold Disc Award -palkinnon parhaasta klassisen musiikin levytyksestä 30 vuoden ajalta!

Järvenpään kirjaston kappale levystä on tällä hetkellä sijoitettu yllätyskassiin, jonka nimi on Säveltäjistä sykähdyttävin. Mikäli kassi on lainassa eikä malta odottaa sen palautumista, voi levyn varata toisesta Kirkes-kirjastosta: tällä hetkellä se on saatavissa myös Mäntsälän kokoelmista. Ääninäytteet tästä ja muistakin Stephen Houghin levytyksistä voi myös kuunnella ilmaiseksi levy-yhtiö Hyperionin nettisivuilta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kilpikonna lemmikiksi?

Tammikuun 2023 vinkatut kirjat

Kirjavinkit helmikuulta 2023