Pientä Säätöä -yhtyeen konsertti kirjastossa

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -

Oli synkkä ja syksyinen keskiviikkoilta 18.11.2015 kun Pientä Säätöä -yhtye saapui kirjastoon ilahduttamaan pimeydessä vaeltavaa kansaa. Yhtyeen laulajien Anja Veckin ja Terhi Ylikosken reippaasta keskusradiokuulutuksesta lähtien oli selvää, että nyt pimeys saa hetkeksi väistyä ja kauaksi.

Terhi Ylikoski (laulu) ja Anja Veck (laulu)
Yhtyeen valovoima täytti hetkessä kirjastosalin ja kirkasti runsaslukuisen yleisön ajatukset. Maukkaasti valitut kappaleet ja tyylikkäät sovitukset panivat rytmijalan vipattamaan. Harmoninen stemmalaulu nosti kuulijat maanpinnan yläpuolelle. Kappaleissa liikuttiin laajalla skaalalla roots-klassikoista Suomi-rockiin.

Juho Kaskinen (rummut), Outi Ampuja (kitara), vierailevana tähtenä Rauski Jokinen (huuliharppu)
Yhtye esiintyi puoliakustisesti ja Terhi ja Anja lauloivat valloittavasti ilman sähköistä
vahvistusta. Kokonaisuus oli erittäin tyylikäs, ja yhtye oli sävyttänyt konsertin tavallisesta poikkeavaan miljööseen hienosti.

Outi Ampuja (kitara), Marko Ampuja (basso)
Kirjasto esiintymispaikkana oli etukäteen hieman askarruttanut yhtyettä, kun kirjastossa pitäisi tiettävästi olla hiljaa. Pientä Säätöä sopi kuitenkin hyllyjen keskelle erittäin luontevasti. Satunnaiset kirjastonkävijät tulivat erikseen kiittämään kivasta yllätyksestä. Sitä paitsi nykykirjasto on tila, jossa ei enää tarvitse olla hipihiljaa. Kirjasto on osa elämää ja kuntalaisten olohuone.


Pientä Säätöä
Keväällä 2015 perustettu järvenpääläinen yhtye soittaa rennon letkeää rytmimusiikkia, mausteenaan tyylikäs stemmalaulu.
Terhi Ylikoski & Anja Veck laulu
Juho Kaskinen rummut
Marko Ampuja basso
Outi Ampuja kitara


TJ

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kilpikonna lemmikiksi?

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -
Kuva
  Harkitsetko kilpikonnaa lemmikiksi? Asiaa kannattaa miettiä moneen kertaan. Kilpikonnat ovat vaativia lemmikkejä. Ensinnä kannattaa miettiä, oletko valmis sitoutumaan konnaan (lajista riippuen) joka voi hyvässä tapauksessa elää yli sata vuotta, eli pidempään kuin moni ihminen. Kilpparit eivät sovi perheeseen, jossa on esim. koiria. Vaikka koira olisi kilttikin, olen monesti saanut lukea koirista, jotka ovat purreet konnan hengiltä tai muuten vahingoittaneet sitä. Konnat eivät ole myöskään paras ratkaisu lapsiperheisiin, konna ei näytä tunteitaan samalla tavalla kuin nisäkkäät, eivätkä juuri ääntele, joten lapsi voi helposti satuttaa konnaa tietämättään. Kilpikonnat ovat vanha laji, niitä on elänyt jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Matelijoina kilpparit ovat vaihtolämpöisiä. Karkeasti jaoteltuna maakilpikonnat ovat kasvissyöjiä ja vesikilpikonnat sekasyöjiä. Kilppareita ei meidän luonnossa ole, mutta eläinkaupoissa voi olla saatavilla mm. kreikankilpikonnia, nelivarvaskilpikonni...
Lue lisää

Kirjoja masennuksesta

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -
Kuva
 Moni ihminen joutuu elämässään kokemaan masennuksen, jos ei itse, niin joku lähipiiristä voi joutua sen kouriin. Joillain masennus saattaa olla ohimenevä tila, josta saa toipua ja joillain toisilla se saattaa toistua usein tai jäädä päälle niin että sen kanssa pitää opetella elämään.  Hienoa on se, että nykyään masennuksesta puhutaan avoimemmin, eikä se ole enää tabu. Aiheesta on myös kirjoitettu useita kirjoja monesta eri näkökulmasta ja monella eri tavalla. Masennuksesta löytyy kaunokirjallisuutta, tietokirjoja, psykologiselta kannalta kirjoitettuja kirjoja sekä omaelämäkertoja.  Olen tähän koonnut kolme kirjaa jotka itse olen kokenut hienoiksi lukukokemuksiksi. Ja nämä voi lukea vaikka masennus olisi itselle vieras, lukeminen tunnetusti lisää empatiakykyä ja aina tekee hyvää lukemalla kokea sellaista mikä muuten jäisi kokematta ja ainakin lukemalla voi lisätä omaa ymmärrystään.  Miia Moisio: Toivon kirja masennuksesta, Otava 2018. Kohti rakkautta, iloa ja vapautt...
Lue lisää

Sattuiko vahinko?

Tekijä Järvenpään kaupunginkirjasto -
Kuva
Usein kirjaston tiskillä törmää eri tavalla turmeltuneisiin kirjoihin. Olen nähnyt mm. koiran syömiä, lasten repimiä, akvaarioon pudonneita, laiturille kesäsateeseen unohtuneita, punaviinikasteen saaneita ja kahvilla valeltuja kirjoja. Kirjat ovat mukana ihmisten elämässä kaikkialla, vahinkojakin siis sattuu. Paljon.    Jotkut tulevat reippaasti (ja joskus vähän ehkä noloina) kirjaston tiskille selvittämään, miten tärveltyneen kirjan voisi korvata. Kaikkein mieluiten kirjasto ottaisi vastaan saman kirjan vaikka käytettynä – korvaavan kirjan hankkiminen voi tulla asiakkaallekin huomattavan paljon halvemmaksi, jos sattuu löytämään kirjan esim. kirpputorilta tai divarista muutamalla eurolla. Nettikirjakaupoista voi joskus tehdä löytöjä. Rahallakin toki selviää. Onneksi kirjat eivät kuitenkaan yleensä ole hirvittävän kalliita ja joskus voidaan kirjan korvaushinnassa huomioida kirjan ikä ja kunto, jossa kirja oli ennen vahingon sattumista. Jotkut vahingot ovat niin pieniä, että...
Lue lisää