Tutustutaan luokkaan 86
Tässä kirjoituksessa avataan hieman kirjastoluokkaa 86 : kirjallisuustiede.
Tittamari Marttinen – Nainen joka söi Napoleonin
Akateemiselta
kuulostavan nimen taakse kätkeytyy monenlaisia kirjallisuuden lajeja:
elämäkerroista kirjallisuuden historiaan ja runousoppiin, luovasta
kirjoittamisesta esseistiikkaan, kirjallisuudentutkimukseen ja muistelmiin.
Kirjojen
aihepiirit kattavat laajan säteen: erä- ja dekkarikirjallisuuden tutkiminen,
tupakointi, postmoderni länsimainen kirjallisuus tai vaikka J.R.R. Tolkienin
okkulttis-mytologinen lukeminen ovat vain pieni osa tämän vähälle huomiolle jäävän
kirjastoluokan aiheiden kirjosta.
Tähän
blogipostaukseen on koottu kirjasuosituksia 86-luokasta kera pienten
esittelytekstien.
Sinikka Vuola & Tommi Melender – Maailmojen
loput
Usein
puhutaan kirjojen aloituksista, niitä siteerataan ja muistellaan. Sinikka Vuola
ja Tommi Melender kääntävät katseensa toiseen suuntaan, loppuun. Maailmojen
loput on kahden kirjailijan keskustelukirja, jossa syvennytään
miettimään miksi joidenkin kirjojen loppu toimii ja toisten ei. Tarvitseeko
kirjoja lukea loppuun saakka, vai saako lukija itse määritellä mikä ja milloin
on kirjan loppu?
Vuolan ja
Melenderin keskustelu polveilee myös lopetusten ulkopuolelle: kirjassa
pohditaan realismin vaatimusta kirjallisuudessa ja onko kirjailija velvollinen
siihen vastaamaan, kerrataan miten romaanitaide on muuttunut vuosisatojen
aikana sekä mietitään miten tulisi kirjoittaa – ja lukea.
Maailmojen
loput toimii
oivana lukemisen ja kirjoittamisen oppaana kaikille, jotka haluavat syventää
omaa kirjallisuussuhdettaan. Kirja sisältää keskusteluosuuden lisäksi
pienoisesseitä valittujen romaanien lopetuksista.
Timo Hännikäinen (toim.) – Mitä
Houellebecq tarkoittaa?
Ranskalainen
kirjailija Michel Houellebecq on jäänyt Suomessa melko pienen joukon
tietoisuuteen. Se ei yllätä, kun kyseessä on Houellebecqin kaltainen
illuusioton ja armoton kirjailija. Romaaneissaan Houellebecq maalaa ihmisestä
tympeän kuvan, eikä sellaista kuvaa ole helppo myydä.
Mitä
Houellebecq tarkoittaa? on pieni esseekokoelma, jossa omaa suhdettaan
Houellebecqiin ja hänen teoksiinsa avaavat yhdeksän suomalaista kirjailijaa.
Houellebecqin teosten lisäksi kirjassa käsitellään muun muassa H.P.
Lovecraftia, seksiä, uskontoa, kapitalismia, ihmistä ja modernia maailmaa.
Kaikki aiheita, joista Houellebecq itsekin on kirjoittanut.
Kirjan
tarkkanäköisistä esseistä vastaavat muun muassa Jaana Seppänen, Juha Seppälä,
Laura Lindstedt ja Timo Hännikäinen. Teoksesta saa enemmän irti jos on
tutustunut Houellebecqin tuotantoon, mutta se ei ole välttämätöntä. Mitä
Houellebecq tarkoittaa? toimii myös täysin itsenäisenä teoksena, ja
sitä voi suositella hyvänä ensiaskeleena suomalaiseen nykyesseistiikkaan.
Harold Bloom – Lukemisen
ylistys
Yhdysvaltalainen
kirjallisuustutkija, opettaja ja kriitikko Harold Bloom on perinteisen
kirjallisuuskaanonin vankkumaton puolustaja. Lukemisen ylistys onkin
lukemisen lisäksi myös ylistys länsimaisen kirjallisuushistorian suurimmille
teoksille ja niiden kirjoittajille. Shakespeare, Dostojevski, Austen, Tšehov,
Cervantes ja monet muut luovat kirjallisuuden perustan, jonka päälle
kirjallinen kulttuurimme on rakentunut.
Kirjan
alkukielinen nimi How to read and why avaa kirjan perusideaa
hieman suomennosta paremmin: Bloom kirjoittaa miten ja miksi klassikoita tulisi
lukea. Bloomin perustelut ja asiantuntemus vakuuttavat.
Aikaa
lukemiselle on suotu rajallisesti, joten on syytä käyttää se harkiten. Bloom
kehottaa klassikoiden syvälukemiseen: suuriin teoksiin rauhallisesti
paneutuminen kasvattaa meitä ihmisinä, avartaa näkemystämme ja antaa
lukunautintoa. Ahkeran lukemisen kautta klassisen kirjallisuuden kudelma ja
merkitys avautuvat.
Kirja on
jaettu muutamaan osioon: novellit, runot ja romaanit. Jokaisessa osassa syvennytään
kyseisen kirjallisuudenlajin keskeisiin teoksiin, ja pohditaan miten ne ovat
toisiinsa vaikuttaneet. Lukemisen ylistys on hyvä oppikirja
syvälukemisesta ja länsimaisen kirjallisuuden klassikoista kiinnostuneelle.
Charles Baudelaire – Kurja
Belgia!
Kurja
Belgia! on
Charles Baudelairen pieni ja erikoinen kirja.
Ankarista
talousvaikeuksista kärsinyt ranskalaiskirjailija muutti elämänsä ehtoopuolella
Pariisista Belgiaan, josta toivoi löytävänsä teoksilleen kustantajan ja
saavansa raha-asiansa kuntoon. Baudelairen suunnitelmana oli pitää luentosarja,
jota kuulemaan tulisivat kirjailijan potentiaaliset tulevat kustantajat. Hanke
ei ollut menestys: kustantajat eivät saapuneet paikalle ja luentopalkkiotkin
jäivät odotettua pienemmäksi.
Toistuvien
pettymysten katkeroittama Baudelaire jäi asumaan inhoamaansa Belgiaan, ja
tuolta ajalta kootut muistiinpanot muodostavat Kurjan Belgian! ytimen.
Kurja
Belgia! on
säälimätön hyökkäys, ”kokonaista kansakuntaa vastaan suunnattu vihanpurkaus” ja
varsin kohtuuton kirja. Lukija joutuu hämilleen Kurjan Belgian! edessä:
miten kirjaan tulisi suhtautua? Onko se kirja lainkaan? Itseään toistavissa
fragmenteissa Belgia, belgialaiset ja belgialaisten tavat joutuvat armottomaan
käsittelyyn. Charles Baudelaire sylkee myrkkyä.
Kurja
Belgia! väistää
määrittelyä ja totunnaisia lukutapoja. Mukavaa lukukokemusta ja helppoja
ajatuksia etsivän lukijan kannattanee valita jokin muu teos. Ennakkoluuloton
lukija saa luettavakseen erittäin hyvin kirjoitetun, ehdottoman väkevän
kirjallisen voimannäytteen.
Kurjan
Belgian! on
suomentanut ja toimittanut Antti Nylén.
Cheryl Strayed - Villi
vaellus
Elettyyn elämään perustuva kirja, joka
tempaa mukaansa huimaan vaellukseen Yhdysvaltojen länsiosien läpi etelästä
pohjoiseen ja joka samalla muuttaa ihmisen elämän.
Kirja on voittanut useita
palkintoja ja saanut muutenkin suurta suosiota, kirjasta on tehty elokuva ja
käännösoikeudet myyty 18 maahan.
Cheryl vaelsi 1100 mailin
mittaisen reittinsä Pacific crest trailin vuonna 1995, ja tätä nykyä hän elää
miehensä ja kahden lapsensa kanssa Portlandissa ja kirjoittaa työkseen.
Cheryl
kasvoi hyvin tiiviissä ja maanläheisessä perheessä. Äidin kuolema hajotti koko
perheen ja Cheryl jäi ajelehtimaan ja menetti koko elämänsä hallinnan.
Ihmissuhde ihanan miehen kanssa ajautui eroon ja Cheryl päätyi käyttämään
heroiinia. Hän kuitenkin tajusi, ettei näin voi jatkua ja jostain syystä
päätti, että pitkä vaellus voisi tuoda elämään takaisin värit ja muodot.
Kuvitelmat
sielukkaasta itsensä etsimisestä ja meditatiivisen eteerisistä iltahetkistä
vaihtuvat lihaskipuun, hiertymiin ja kovaan fyysiseen väsymykseen. Kuitenkin
kehon vahvistuessa myös mieli vahvistuu, eikä hän jää rypemään menneeseen vaan
suuntaa päättäväisesti eteenpäin, askel askeleelta vaikka hän meinaa lyhistyä rinkkansa painon
alle.
Tittamari Marttinen – Nainen joka söi Napoleonin
Kirjan nimi
ei kyllä yhtään anna osviittaa siitä millainen kirja on kyseessä. Itse tartuin
kirjaan lähinnä kivan näköisen kannen perusteella. Ja lukiessa kävikin ilmi,
että nyt luetaan erinomaista lohtukirjaa!
Tittamari
Marttinen on kirjailija, jolta on ilmestynyt hurjasti kirjoja niin aikuisille
kuin lapsille ja nuorillekin. Hänen kirjoitustyylinsä on sujuvaa ja kaunista.
Ei ole ihme, että hän on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja.
Tässä
kirjassa hän paneutuu pieniin arjen iloihin. Asioihin, jotka tuovat nautintoa
ja iloa tavallisen elämän keskelle. Hän kiinnittää huomiomme asioihin, jotka
saatamme ohittaa niihin huomiota kiinnittämättä. Kirja saa käpertymään
syvemmälle sohvan nurkkaan ja nauttimaan elämän pienistä hetkistä. Tämä
kirja on pienten ilojen ylistys, ja sen lukeminen itsessään hengähdyshetki
arjessa.
Taija Tuominen – Minusta tulee
kirjailija
Ohut ja
nopealukuinen kirja ja hyvä perusopas jos ammatikseen kirjoittaminen
kiinnostaa. Kirja vastaa moniin kysymyksiin siitä mitä kaikkea kuuluu kirjan
matkaan käsikirjoituksesta kustannetuksi kirjaksi. Kirja antaa käytännön
ohjeita ja varoittaa karikoista. Se kertoo tekstin hiomisesta ja palautteen
vastaanottamisesta, miten käsikirjoitus viimeistellään, ja kuinka kustantajia
lähestytään. Tämä on hyvä ensi askel, jos kirjoittaminen kiinnostaa.
VM ja MR
Kommentit
Lähetä kommentti