Lisää Huhtikuussa 2024 vinkattuja kirjoja!

Huhtikuussa oli lukuviikko, joka lisäsi vinkattavien kirjojen määrää ja meillä vinkattiin niin paljon kirjoja, että ne jaettiin nyt kahteen postaukseen. Tässä huhtikuun loput somekanavissamme vinkatut kirjat. 

McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä
Simukka & Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa
Kurjenmiekka: Kellopelisydän
Wenitsky & Sidorov: Koirakamut ja täystuho
Sovijärvi, Arina & Halmetoja: Biohakkerin käsikirja
Juli Zeh: Yli-ihmisiä

McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä, Tammi 2022, suom. Johanna Auranheimo

Yhdysvaltain presidentin poika Alex inhoaa sydämensä pohjasta Englannin tylsän täydellistä ja kylmää prinssi Henryä. Kuninkaallisissa häissä riitaisa kaksikko ajautuu ensin sanalliseen nokitteluun ja sitten painiin hääkakussa. Koska Alexin äiti on pyrkimässä uudelleen presidentiksi, tällainen skandaali on kaikkea muuta kuin tervetullut ja tilanteen pelastamiseksi on ryhdyttävä näyttävään imagonputsaukseen. Tämä toteutetaan niin, että Alex ja Henry alkavat esittää mitä parhaimpia kaveruksia kameroiden edessä. Ajan myötä mukaan kaksikon välille kehittyy toisenlaisia tunteita, jotka tulevat väistämättä vaikeuttamaan kummankin elämää ja laittamaan tulevaisuuden suunnitelmat uusiksi.

"Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä" on paitsi hauska ja nokkela, myös kiihkeä ja kutkuttava lukukokemus. Hauskaa draamaa ja kuumien tunteiden hetkiä arvostavalle nappivalinta! - Elsi

Salla Simukka ja JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa, Tammi 2024

Lastenkirjavinkissä poika ullakolla kohtaa pojan kellarissa

Lukuviikon teemana on tänä vuonna kohtaaminen ja se on tässä lastenkirjavinkissä todellakin keskeistä. Salla Simukan ja sarjakuvistaan tunnetun JP Ahosen ensimmäisessä yhteisessä lastenkirjassa Poika ullakolla, poika kellarissa10-vuotiaat Max ja Alexis muuttavat perheidensä kanssa eri kaupungeissa kolmikerroksiseen puutaloon: Alexiksen talossa hänen huoneensa on ullakolla, Maxin talossa se on kellarissa. Miten heidän maailmansa kohtaavat ja minkälaista arvoitusta he päätyvätkään ratkaisemaan? Kannattaa ottaa selvää.

Asetelma, jossa rakennetaan vähitellen poikien kohtaamista on kutkuttava. Kun Alexis ja Max ovat tutustuneet, jännittävät tilanteet ja arki vuorottelevat luontevasti ja tarina etenee vauhdilla. Kirjassa sanoitetaan myös lyhyesti ja lapsentasoisesti muutamia rankkoja teemoja, kuten kiusaaminen. Salla Simukka kiteyttää Alexiksen kiusaamiskokemukset muutamaan lauseeseen, jotka kertovat kaiken oleellisen. Alexis ei voi ymmärtää, miksi häntä kiusataan. Ensin hän miellyttää, sitten tekeytyy huomaamattomaksi, sitten ei enää jaksa. Kohtaaminen voi myös rikkoa.
Kirjaa on miellyttävä lukea suurehkon fonttikoon ansiosta. Kuvitus on mustavalkoista, kookasta, ilmeikästä ja selkeää, hahmojen piirteissä on tutun ja turvallisen oloista animemäisyyttä. Se on vauhdikkaasti etenevä, ei liian paksu, jännä tai pelottava, kirja yli 8-vuotiaille. - Anne

Vehka Kurjenmiekka: Kellopelisydän, Aula & Co 2023

Lukuviikon vinkkinä ihastuttavaa kotimaista fantasiaa, Vehka Kurjenmiekan esikoisromaani Kellopelisydän.

Kellopelisydän kertoo salamurhaajista, joiden sydämen paikalla tikittää kellokoneisto. Koneisto mittaa aikaa armottomasti ja pysähtyy, jos murhaaja ei vuoden aikana tapa vähintään yhtä ihmistä. Salamurhaajien kanssa samalla saarella toimii myös mystinen Akatemia, jossa harhat ja salaisuudet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Kovin paljoa Kellopelisydämestä ei voi kertoa paljastamatta sen juonta ja tarina toimii oikeastaan sitä paremmin, mitä vähemmän siitä lukemisen aloittaessaan tietää.

Kurjenmiekka on rakentanut kirjaansa vahvan maailman, jossa jokaisella paikalla ja tapahtumalla on tarkoituksensa, niin hurjalta kuin säännölliset kuolemat kuulostavatkin. Vuodenkierto ja erilaiset paikat tuntuvat tutuilta, niin omasta maailmastamme kuin esimerkiksi keskiaikaisista tarinoista – ja ovat silti aivan omanlaisiaan. Toki kukkaseppeleitä punotaan kuin kotoisen juhannuksen aikana ikään, mutta näiden kukkien lomassa kiertää taikuus. Monesti tarinassa istutaan takkatulen ääressä, välillä leivotaan leipää eikä koko ajan ole kiire mihinkään. Viipyilevä tunnelma, hiljalleen auki kerittävät salaisuudet ja sanoittamattomat tunteet kuljettavat tarinaa eteenpäin, kunnes lopulta ainakin lähes kaikella ja kaikilla on oma paikkansa.

Kellopelisydän on vahva tarina muistamisesta, muistojen epäluotettavuudesta, luottamuksesta ja toivosta. Siitä, että asioita voi halutessaan muuttaa, kunhan vain ensin oppii tuntemaan ja ymmärtämään sen, mitä haluaa muuttaa – ja miksi haluaa näin tehdä. Hahmoja kirjassa on paljon ja voi mennä hetki, ennen kuin heidät kaikki muistaa, varsinkin kun nimiä on paljon ja osa niistä vaihtuu matkan varrella. Tarinan loppu on täynnä paljastuksia ja odottamattomia käänteitä, mutta sitä ei kiirehditä ja vaikka tuntuu siltä, että kaikki on sanottu, jää myös tunne, että tapaamme näiden hahmojen kanssa vielä. - Jenni

Rachel Wenitsky & David Sidorov: Koirakamut ja täystuho, Into 2022, suom. Sari Kumpulainen

Lukuviikon kunniaksi lasten (ja aikuisten) kirjasarjavinkki!

Kirjasarjan ensimmäinen osa Koirakamut ja täystuho, Rachel Wenitsky & David Sidorov, Into 2022.

Nykypäivän mukaansatempaava lastenkirja, joka vie lukijan mielenkiintoiseen koirien maailmaan. Hugo, Lulu ja Kingi ovat parhaita koirakamuja, jotka ovat kilttejä koiria. He kävelevät kauniisti hihnassa, eivätkä hauku turhia.

Eräänä päivänä he tapaavat puistossa koiran, joka ei käyttäydy yhtä kauniisti kuin he. He ovat ällikällä lyötyjä; voiko koira oikeasti olla noudattamatta sääntöjä? He tutustuvat uuteen koiraan Napoleoniin ja huomaavat, että aina ei tarvitsekaan olla pelkästään kiltti koira; heidän ihmisensä rakastavat heitä, vaikka he välillä tekisivätkin koiramaisia asioita.

Kirja tuo hyvin esille nykypäivän haasteita lasten ja nuorten elämässä. Instagram ja muu sosiaalinen media ovat vahvasti läsnä. Lulu-koira pukee joka aamu uudet, hienot vaatteet Instagram-päivitykseen. Kun hän tekee koiramaisia asioita Napoleonin kanssa, hänen turkkinsa likaantuu, eikä häntä ole enää tunnistaa samaksi Luluksi. Mutta se ei olekaan pelkästään huono asia. Aina ei tarvitse näyttää #täydelliseltä.

Nokkela kirja kaikille koirien ystäville: lapsille, nuorille ja miksei aikuisillekin. Aina ei tarvitse olla kiltti ja täydellinen, vaan joskus on hyvä heittäytyä leikkisäksi ja tehdä hassuja juttuja. - Helen

Sovijärvi, Arina & Halmetoja: Biohakkerin käsikirja, Biohacker Center BHD 2016

Harjoittelijamme Jenni vinkkaa tietokirjavinkkinä lääkäri Olli Sovijärven, teknologia-asiantuntija Teemu Arinan ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan yhdessä kirjoittaman Biohakkerin Käsikirjan. (2017)

Kirjan mukaan biohakkeroinnilla pyritään terveyden ja suorituskyvyn optimointiin tiedettä ja teknologiaa hyödyntämällä, sekä antamaan syvää ymmärrystä ihmisen fysiologiasta ja ravitsemuksesta.

Biohakkerin käsikirja käy selkeästi läpi tasapainoisen elämän peruspilarit: unen, ravinnon, liikunnan, työn ja mielenterveyden. Se tarjoaa erilaisia näkökulmia muutoksien tekemiseen jokaisella osa-alueella.

Biohakkerointi sanana voi kuulostaa monen korvaan aika hurjalta, mutta kirja on isosta koostaan huolimatta helposti luettava opas kaikille jotka ovat kiinnostuneita kohentamaan omaa terveyttään ja lisäämään hyvinvointia niin fyysisesti kuin henkisestikin. - Jenni L.

Juli Zeh: Yli-ihmisiä, Huippu 2023, suom. Anne Kilpi.

Dora on muuttanut Berliinistä maalle. Ehkä pakoon kiihkoilevaa puolisoa, ehkä pandemian kurittamaa kaupunkia, jossa rajoitukset kutistavat elinpiirin omaan asuntoon. Uusi asuinpaikka ei todellakaan ole kiiltokuvamainen maalaisidylli, vaan vanha talo kaipaa laittoa, kaljupäinen naapuri on kaikkea mitä Dora inhoaa, muista naapureista ei oikein ota selvää ja kaiken keskellä pitäisi yrittää tehdä töitä ja pitää jonkinlaiset välit omaan perheeseen. Tällaisiin tunnelmiin meidät vie kuukauden kaunokirja, Juli Zeh'n Yli-ihmisiä (Huippu 2023, suom. Anne Kilpi).

Yli-ihmisiä kertoo etenkin alkukielisen nimensä mukaisesti ihmisistä, sekä sellaisista näennäisen tavallisista ihmisistä että ehkä omasta mielestään yli-ihmisistä. Kirja saa lukijan pohtimaan, onko joku ihminen toista parempi ja millä kriteereillä tällainen paremmuus muka voidaan määritellä. Melkeinpä kaikki kirjan hahmot ovat jollakin lailla epämiellyttäviä, ainakin he ovat epätäydellisiä, vaikka omasta mielestään eivät ehkä teekään mitään väärää. Kirja asettaa lukijan Doran, liberaalin kaupunkilaisen, saappaisiin ja pakottaa hänen kauttaan pohtimaan omaa maailmaankuvaa ja sitä, miten kohdata oman kuplan ulkopuolelta tulevat ihmiset ja miten suhtautua heihin.

Pandemian lisäksi kirja käsittelee muitakin synkempiä aiheita, mutta tekee sen erittäin onnistuneesti mustan huumorin kautta. Välillä lukija hätkähtää pohtimaan, saako kaikelle edes nauraa. Jonkinlainen tietämys Saksan historiasta, nykypolitiikasta ja pandemia-ajan toimista saattaa auttaa ymmärtämään tarinaa paremmin, mutta ilman näitäkin voi hypätä sujuvan kerronnan matkaan ja ihmetellä, miten eri maailmoista suurkaupunki ja maaseutu voivat olla. Jos kaipaat kurkistusta oman kuplan ulkopuolelle, oli se sitten millainen tahansa, täällä brandenburgilaisella maaseudulla se on reilun 400 sivun verran mahdollista. - Jenni