Lisää toukokuisia vinkkejä henkilökunnalta

Tämä toukokuu olikin hedelmällistä aikaa vinkkien osalta, tässä postauksessa loput toukukuun aikana somekavavillamme vinkatusta materiaalista - olkaa hyvät! 

Maja Lunde: Mehiläisten historia, Tammi 2016, suomentanut Katriina Huttunen

Kirkes-ekolukuhaaste on käynnissä koko kesän aina syyskuuhun 2022 asti! 

Ekolukuhaasteen teemoista on tällä kertaa esittelyssä Eläimet. Jos olet kaunokirjallisuuden ystävä, tartu esimerkiksi Maja Lunden Mehiläisten historia -romaaniin). Teos on osa ilmastokvartettia, josta on ilmestynyt suomeksi kolme osaa: Mehiläisten historia 2016, Sininen 2019 ja Viimeiset 2020.

Tarinan lähtökohtana on suuri mehiläiskato, joka alkaa USA:ssa vuonna 2007. Mehiläiset lähtevät sankoin joukoin pois pesistään viljelmiltä, vaikka mitään näennäistä syytä ei ainakaan ihmisten näkökulmasta ole: mehiläisiä hoidetaan ja ruokitaan riittävästi, eikä mikään olosuhteissa muutenkaan anna viitteitä yhtäkkisen kadon syistä. Kokenut mehiläistarhaaja George saa tuntea mehiläisten lähdön nahoissaan.

Vuoden 2007 lisäksi kirjassa on kaksi muuta eri aikatasoa, vuodet 1857 ja 2098, joiden kautta mehiläiskadon kehitystä kuvataan. 1800-luvulla suurperheen isä William tutkii mehiläisiä ja yrittää kehitellä niille täydellistä pesää. 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan kääntyessä loppuaan kohti mehiläiskato taas on jo aiheuttanut globaalisti isoja ongelmia; tätä ajanjaksoa kuvataan Kiinassa asuvan Taon, yhden lapsen äidin, kautta.

Lopuksi kaikki aikatasot nivoutuvat toisiinsa. Ihmisen pienuus ja toisaalta ihmisen tekojen suuret vaikutukset lyövät tarinassa kättä ja luovat mielenkiintoisen kontrastin. Tarinan päähenkilöksi ja sankariksi nousee silti mehiläinen, tuo pieni olento, jonka tärkeyttä ekosysteemin toimivuudelle ei äkkiseltään tule välttämättä edes ajatelleeksi. - Saara

Kristiina Vuori: Samettiin kätketty, Tammi 2021


Heinin uusin kirjavinkki!

Kristiina Vuoren uusin historiallinen viihderomaani Samettiin kätketty kertoo synkästä aiheesta, vastasyntyneen murhasta 1600-luvulla. Vaikka aihe on tietenkin karmaiseva, kirjan tarinan tarkoitus ja asetelma vetosi heti minuun: naisen asema ja elämä 1600-luvulla oli rajoitettua ja hankalaa. Naisen seksuaalisuus ja roolit yhteiskunnassa ovat rajattuja. Jo edellisissä kirjoissaan Kristiina Vuori on käsitellyt tätä aihetta ja Vuoren kirjojen herkullisuus ja myös kauheus perustuu usein juuri naisen aseman ja elämän kirjoittamatta jääneisiin tarinoihin.

Kirjassa kätilö Margareta jäljittää hyisestä Aurajoesta löydetyn, kalliiseen samettiin käärityn kuolleen vastasyntyneen hylkääjää. Margareta ja kaupungin rikoksia valvova komissio kiertää talosta taloon ja etsii naista, jonka keho kertoisi syyllisyydestä vastasyntyneen murhaan. Margaretan omassa elämässäkin on salaisuuksia, jotka liittyvät seksuaalisuuteen, lapsen hylkäämiseen tai näihin johtaneisiin salaisuuksiin. Hänen kauttaan kuvataan kätilön ammatin, avioliiton, uskonnon ja miesten luoman säännöstön jopa kohtalokkaita vaikutuksia sekä naisten että miesten elämään. Moni mieskään ei ole aivan samaa mieltä laeista ja säädöksistä, jotka voivat viedä täysin viattomiakin naisia mestauspölkylle. Toiset taas käyttävät näitä säädöksiä häikäilemättä hyväkseen päästäkseen eroon heidän asemaansa tai valtaansa jollain tavoin uhkaavasta naisesta tai suvusta. Rahalla ja asemalla on myös suuri vaikutus siihen, kuinka nainen tuomitaan tai kuinka häntä syyllistetään.

Olen lukenut kaikki Vuoren historialliset romaanit, joistakin olen pitänyt kovasti, toiset ovat hiukan puuduttaneet ja jääneet vaille jotakin. Samettiin kätketty -kirja kuitenkin tempaisi mukaansa. Siinä yhdistyy jännitys ja jännite, tarkka perehtyneisyys historiallisiin asioihin ja mielenkiintoiset asetelmat ja ihmisten väliset suhteet ja hierarkiat. Romantiikkaa ei ole tässä mielestäni liikaa vaan sopivasti ja myös melko onnellinen loppu, joka ei aina todellakaan ole ollut itsestäänselvyys Vuoren kirjoissa. Mitään nopeasti etenevää kiivasta rakkaus- ja viihdedraamaa tämä ei ole. Kristiina Vuori kirjoittaa kuvaten pikkutarkastikin 1600-luvun Turun elämää. Nykyihmistä huvittavia uskomuksia ja tapahtumia löytyy paljon.

”Hammaslääkäriin” päätyminen on yksi herkullisimmista kohtauksista ja merkittäväkin kirjan tarinassa. Raskasta aihetta jotenkin myös keventää paljon se, että vaikka ihmisistä löytyy nurja puoli. niin myös lähimmäisenrakkaus ja empaattisuus ovat paljon esillä. Vuori käyttää (haastattelu Bonnier 2021, podcast ”Kirjakävelyllä”) paljon historiallisia lähteitä ja murre- sekä kansansanontoja, joita hän poimii mm. Kalevala- sanakirjasta ja sen ajan teksteistä. Vuoren kirjoissa on kyllä aina oikea tunne sen ajan paikasta ja tilanteesta ja tutkimustyötä ja taustakartoitusta on selkeästi harkittu ja mietitty tarkoin, vaikka kyse onkin fiktiosta. Tämän kirjan juonelle löytyi aihe todellisesta 1640-luvulla tapahtuneesta rikoksesta. Ennen kaikkea Katariina Vuori kertoo haastattelussa (podcast Kirjakävelyllä) halunneensa kuvata kätilön ammattia, joka oli oikeastaan ensimmäinen käsityöläisammatti, johon nainen saattoi kouluttautua ja jota hän sai harjoittaa.

Vahva suositus historiallisen romaanin ystäville sukupuoleen katsomatta, kätilöille ja sairaanhoitajan tai lääkärin ammattia harjoittaville, kuvailusta ja sanoista pitäville, historiallisen jännityskirjallisuuden ystäville ja myös romantiikan ystäville. - Heini

David Grohl:Tositarinoita, Bazar 2021, suomennos Simo Liikanen. 

Uusi kuukausi startataan Dave Grohlin kanssa, sillä tietokirjavinkkinä on miehen muistelmateos Tositarinoita,.

Kun koronapandemia pysäytti maailman keväällä 2020, keksiäkseen jotakin tekemistä Dave Grohl alkoi ensin kirjoitella tarinoita elämänsä varrelta sosiaaliseen mediaan ja lopulta kirjaksi asti. Grohl kertaa elämänvaiheitaan lapsuudesta aina nykypäivään ja matkan varrelta on jos jonkinlaista kerrottavaa rumpujen soiton opettelusta Yhdysvaltojen kiertämiseen pienellä pakettiautolla ja stadionkiertueista lasten koulujuhliin.

Tarinankertojana Grohl on hauska, ilmeikäs ja tunteikas. Hän imaisee lukijansa mukaan niin viettämään iltaa hikisessä takahuoneessa kuin iloitsemaan perheen yhteisestä ajasta. Erityisen hauskaa on lukea Grohlin kohtaamisesta omien idoleidensa kanssa, sillä näinä hetkinä lukijalle tulee tunne, että tämä koko maailman tuntema muusikko on aivan kuin kuka tahansa meistä. Grohl osaa kuitenkin olla myös vakava, sillä ei hänen elämänsä suinkaan ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Nuorena kuolleet ystävät kummittelevat edelleen mielessä ja joidenkin lukujen lukeminen oli varsin surullista vain hetki Foo Fighters -rumpali Taylor Hawkinsin kuoleman jälkeen.

Tositarinoita on viihdyttävää luettavaa ja Grohlin oma ääni todella kuuluu jokaisessa lauseessa. Varsinkin loppupuolella Grohl suorastaan huokuu rakkautta perhettään kohtaan, isällinen ylpeys tyttäristä ja heidän saavutuksistaan on lähes hellyttävää luettavaa. Suurimmat kiitokset Grohlilta saa hänen äitinsä, joka on jaksanut kannustaa ja huolehtia, mutta myös antaa Grohlin kokeilla asioita ja olla oma itsensä. Eniten kirjasta varmasti saa irti, jos tietää Grohlin eri yhtyeistä ja niiden vaiheista edes hieman. Kuitenkin jokaisen, joka haluaa tietää, miksi Dave Grohl yleisesti tunnetaan rockin mukavimpana miehenä, kannattaa tarttua tähän kirjaan ja sukeltaa huikeiden tarinoiden matkaan. - Jenni

Dara McAnulty: Nuoren luonnontutkijan päiväkirja, Karisto 2021. Suom. Leena Ojalatva

Kuukauden nuortenkirjana esitellään teos, josta tekisi mieli ennustaa tulevan tulevaisuuden lohtukirjojen klassikko.

Nuoren luonnontutkijan päiväkirjassa tarkkaillaan luonnonkiertoa yhden vuoden ajan keväästä kevääseen pohjoisirlantilaisen koululaisen Dara McAnultyn silmin. Dara on monen ikätoverinsa tavoin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja lajikadosta, ja hän toimii luontoaktiivina paikallisessa Elokapinaa vastaavassa liikkeessä. Lisäksi hän liikkuu luonnossa päivittäin. Metsissä, niityillä, omalla takapihallaan ja ympäri Pohjois-Irlantia. Daran koko perhe jakaa innostuksen luonnon tarkkailuun ja luonnossa liikkumiseen ja päiväkirjassa päästään perheen mukana mm. rengastamaan lintuja. Pohjois-Irlannin luontoon liittyy myös paljon vanhaa mytologiaa ja uskomuksia, joista Dara myös kirjoittaa päiväkirjaansa. Kuten myös perheensä muutosta ja siihen liittyvästä koulun vaihtamisesta. Dara on ollut vanhassa koulussaan koulukiusattu. Muutto tarkoittaa uutta alkua, mutta toisaalta myös haikeita jäähyväisiä tutuille luontopoluille, metsille ja puroille.

Nuoren luonnontutkijan päiväkirja on rauhoittavaa ja lohdullista luettavaa monenikäisille. Daran kuvaamana voi nähdä mielessään kasvien hiljaisen keinunnan tuulessa, koppakuoriaisten aherruksen ja vuodenkierron toistuvan ja kiehtovan rytmin, joka liikuu eteenpäin omaan tahtiinsa huolimatta yksittäisen ihmisen murheista. Vaikka Daran ilmastoahdistus on yksi kirjan isoista aiheista, kirjan sävy ei ole lainkaan ahdistava, vaan kirja voisi hyvinkin toimia myös vertaistukena toisille ilmastoahdistuneille. Lämmin suositus! - Sonja


Simone Buchholz: Revolverisydän (2019), Krokotiiliyö (2019), Verikuu (2020) ja Mexikoring (2021), Kustantamo Huippu, suomennos Anne Kilpi.

Kuukauden kaunokirjana on tällä kertaa yhden kirjan sijasta kokonainen sarja. Haluaisitko lukea oivallista rikoskirjallisuutta, mutta pohjoismainen pimeys tympii ja kaipaat jotakin hieman erilaista? Hyppää syyttäjä Chastity Rileyn matkaan Hampurin kaduille, kujille ja satamalaitureille. Simone Buchholzin kirjoittamassa sarjassa ovat toistaiseksi ilmestyneet suomeksi Revolverisydän, Krokotiiliyö, Verikuu ja Mexikoring .

Sarjan aloittavassa Revolverisydämessä satamasta kuolleena löytynyt strippiklubin tanssija vie Rileyn kumppaneineen Hampurin punaisten lyhtyjen kortteliin, Krokotiiliyössä pahoinpitelytapaus puolestaan tuo tutkijoiden eteen laajan huumeiden salakuljetusvyyhdin. Verikuussa selvitetään, haluaako joku kostaa kustantamoyhtiön muhkeat bonukset saaneille johtohenkilöille ja Mexikoringissä autot roihuavat Hampurin kaduilla joka yö.

Hyvin erilaisten tapausten myötä syyttäjä Chastity Riley, sihteerin ja amerikkalaisen upseerin tytär, päätyy tekemään yhteistyötä niin poliisien, uhrien kuin rikollistenkin kanssa. Buchholzin kirjoissa asiat eivät ole mustavalkoisia, hyvä ei ole yksiselitteisiesti hyvää ja paha pahaa. Kirjojen hahmot ovat rikkinäisiä ihmisiä, yksinäisiä, petettyjä ja pettureita, eikä yleistunnelma todellakaan ole täynnä auringonpaistetta ja onnellisia loppuja. Päinvastoin, etenkin loput ovat usein yllättäviä ja monitulkintaisia, eikä Buchholz tarjoa punomiinsa juoniin helppoja ratkaisuja.

Napakat luvut ja nopeasti eteenpäin rullaava juoni tekevät kirjoista nopealukuisia ja koukuttavia. Kaikkia sarjan alkupään osia ei ole suomennettu, mutta tämä ei lukemista haittaa, henkilöhahmojen eri vaiheita kerrataan muissa osissa tarpeeksi. Buchholzin kirjoitustyyli ja saksan kielen ominaispiirteet saattavat alkuun vaatia keskittymistä, mutta varsin nopeasti tarinat imaisevat mukaansa ja lukija keskittyy enemmän hahmojen edesottamuksiin. - Jenni

Linnunradan käsikirja liftareille, DVD, BlueRay 2005

Erinomaista pyyhepäivää jokaiselle! Päivää vietetään vuosittain aina toukokuun 25. päivä kirjailija Douglas Adamsin kunniaksi. Juurensa päivä juontaa Adamsin klassikkoteokseen Linnunradan käsikirja liftareille, jossa pyyhe on linnunradan liftareiden tärkein esine, jolla on sekä käytännöllistä että psykologista arvoa.

Jos haluaisit juhlistaa pyyhepäivää tutustumalla teokseen, mutta kirjaan tarttuminen tuntuu ylivoimaiselta (tai kaikki kirjaston kappaleet ovat lainassa, tätäkin kun usein sattuu…), on kirjasta tehty elokuva mainio vaihtoehto. Garth Jenningsin ohjaama elokuva alkaa, kun maan asukas Arthur Dent (Martin Freeman) joutuu liftaamaan avaruusalukseen selvitäkseen maailmanlopusta. Alkaa matka, jolla mikään ei ole sitä miltä näyttää.

Alkuteokselle melko uskollinen elokuva on hauska ja vauhdikas matka pitkin linnunrataa. Parasta elokuvassa on Marvin, masentunut ja lakoninen robotti, jolle äänensä on antanut edesmennyt Alan Rickman. Liftaa mukaan matkaan ja muista, älä hätäile. - Jenni



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sattuiko vahinko?

Miki-kirja, mikä se on?

Kilpikonna lemmikiksi?