Toukokuussa 2023 vinkattuja kirjoja

 Tässä postauksessa on koottuna toukokuussa somekanavillamme vinkattuja kirjoja, olkaa hyvät! Nyt vinkkisaalis oli hieman pienempi kuin normaalisti, sillä kirjastolla on ollut monenlaista pöhinää ja kesän remonttien suunnittelua. Syksyllä tuleva kirjastojärjestelmänvaihdoskin on työllistänyt henkilökuntaa. Näiden vinkkien myötä, hyvää kesää ja rentouttavia lukuhetkiä. 

Patrick Radden Keefe: Kivun valtakunta – suku, joka rikastui lääkeriippuvuudella, Gummerus 2023, suom. Maija Heikinheimo 

Kuukauden tietokirja Patrick Radden Keefen Kivun valtakunta – suku, joka rikastui lääkeriippuvuudella ei ole mikään hyvänmielen kirja.

Jokainen uutisia seurannut on varmasti ainakin ohimennen lukenut Yhdysvaltain opioidikriisistä. Turvallisena markkinoitu kipulääke on aiheuttanut riippuvuutta ja satoja tuhansia kuolemia. Lääkkeen taustalta löytyy Sacklerin suku, joka on näyttäytynyt hyväntekijöinä ja taiteen ja tieteen sponsoreina. Heidän nimensä ovat koristaneet niin museoiden kuin yliopistojen seiniä. Samaan aikaan opioideilla tahkottiin rahaa sairaiden ja heikompiosaisten kustannuksella.

Kivun valtakunta on kirjoitettu kuin vetävä sukuromaani, mutta on kaikilta osin totta. Kirja kuvaa Sacklerin suvun nousua lääkebisneksessä ja sitä, kuinka käsittämättömän aggressiivinen markkinointi tuottaa heille roppakaupalla rahaa. Kyseenalaisia keinoja ei kaihdeta, lakipykäliä kierretään viranomaisten myötävaikutuksella ja ongelmat yritetään vaientaa rahalla. Jo reilusti ennen suurimmat ongelmat aiheuttaneen OxyContin-lääkkeen lanseeraukseen pääsemistä kirja saa lukijan kohottelemaan kulmiaan ja pohtimaan, miten voi olla mahdollista, että kukaan ei ota eturistiriitoja tosissaan, miten kukaan voi toimia yhtä häikäilemättömästi kuin tämä suku, dollarinkuvat silmissä kiiluen väittää ettei mitään haittavaikutuksia ole. 

Kivun valtakunta on taitavasti kirjoitettu ja vetävä teos, joka kuvaa onnistuneesti ahneutta ja välinpitämättömyyttä. Sacklerien lisäksi suurennuslasin alle joutuvat Yhdysvaltain terveysviranomaiset, ja äänensä saavat kuuluviin myös he, joiden elämään opioidikriisi on vaikuttanut pahimmillaan peruuttamattomasti. Nappaa tämä kirja luettavaksi, jos tarkka ja yksityiskohtainen kuvaus yhden suvun noususta ja tuhosta ja sen järisyttävistä vaikutuksista koko yhteiskuntaan kiinnostaa. - Jenni

Maureen Johnson: Hei, julma maailma, Tammi 2021, suom. Jenni Rapelo.

Toukokuussa heräävään väriloistoon sopii kuukauden esiteltäväksi nuortenkirjaksi yhtälailla värikäs Maureen Johnsonin Hei, julma maailma. Kuten kansikuvastakin voi moni päätellä, Hei, julma maailma kertoo Disney-pahis Cruella De Vilin tarinan ajalta, kun hän ei vielä ollut julma Cruella vaan lahjakas ja tyylitietoinen teinityttö Estella.

Kirja on ilmestynyt samoihin aikoihin Cruella-elokuvan kanssa, mutta tarina ei ole sama kirjassa ja elokuvassa. Yhtenevästi elokuvan kanssa, myös kirjassa Estella jakaa asunnon kahden pikkurikolliskämppiksensä kanssa, haaveilee omasta muotitalosta sekä ompelee vaatteita, joihin rahan puutteessa joutuu varastamaan tykötarpeet. Mutta siihen juoniyhtäläisyydet kirjan ja elokuvan kanssa jäävätkin. Hei, julma maailma -kirjassa Estella tapaa varakkaita nuoria, jotka uskovat Estellan kykyihin luoda upeita muotiluomuksia, ja antavat Estellalle kaikki mahdollisuudet maistaa upeaa luksuselämää. Voisiko rikkaiden ja etuoikeutettujen seura raivata tietä Estellan haaveille? Liikaa paljastamatta, maailma on todellakin julma ja Estella joutuu kirjan aikana moneen kertaan pohtimaan kehen voikaan luottaa ja mikä on itsensä haavoittuvaksi asettamisen hinta. Hei, julma maailma kuvaa myös värikkäästi 1960-luvun Lontoota, johon kirja sijoittuu.
Viime vuosina on ilmestynyt useita tuttujen Disney- ja Marvel -hahmojen taustatarinoita tai vaihtoehtohistorioita nuorille suunnattuina romaaneina. Hei, julma maailma taisi nousta tähän mennessä luetuista ainakin tämän lukijan suosikiksi vetävän juonensa ja moniulotteisten henkilöhahmojensa vuoksi. Estellan tarina koskettaa myös aikuislukijaa. Ekstrapisteitä kirja saa myös maltillisesta mitastaan. - Sonja

Anthony McCarten: Kaksi tuntia aikaa kadota, Docendo 2023, suomentanut Pia Korpisaari

Kuukauden kaunokirja, Anthony McCartenin Kaksi tuntia aikaa kadota, sopii vaikkapa lomalukemiseksi, sillä yöunet se saattaa viedä.

Teknologiajätin johtajalla Cy Baxterilla on visio: tehdä maailmasta turvallisempi voittamattoman valvontajärjestelmän avulla. Testatakseen järjestelmää hän värvää 30 päivää kestävään kokeeseen kymmenen osallistujaa. Kokeen alkaessa näillä kymmenellä on kaksi tuntia aikaa nollata itsensä – hävittää kaikki mahdollinen tieto itsestään, kadota järjestelmän ulottumattomiin ja pakoilla kuukauden päivät sieppaustiimejä. Voittaja saa miljoonapalkinnon. Yksi osallistujista on kirjastonhoitaja Kaitlyn Day, jonka panokset pelissä ovat muutakin kuin mukava rahapotti.

Kaksi tuntia aikaa kadota on vauhdikas ja aiheestaan huolimatta – tai juuri sen takia – yllättävänkin uskottava jännäri. Baxterin teknologiayrityksessä ja kokeessa näkyy vaikutteita niin Facebookista kuin totalitaaristen valtioiden valvontakoneistoista. Sivuja käännellessä lukija ensin pohtii, miten itse toimisi vastaavassa kokeessa, kuinka kauan onnistuisi piilottelemaan, tarinan edessä pohdinnat keskittyvät enemmän siihen, kuinka paljon teknologiayritykset ja tiedustelupalvelut meistä kaikista tietävätkään. Tarinaa kerrotaan pääasiassa Cy Baxterin ja Kaitlyn Dayn näkökulmista, mutta myös esimerkiksi muiden kokeeseen osallistuvien keinot kadota maan päältä käydään läpi.

McCarten on useiden hittielokuvien käsikirjoittaja ja on helppo kuvitella, että tämäkin kirja toimisi elokuvasovituksena varsin hyvin. Lyhyet luvut koukuttavat lukijan nopeasti ja viimeistään puolen välin jälkeinen iso käänne saa ahmimaan tarinaa vielä aiempaa enemmän. Kaksi tuntia aikaa kadota toimii viihdyttävänä kesäjännärinä, mutta lukijan niin halutessa antaa ajattelemisen aihetta nyky-yhteiskunnasta ja teknologian mahdollistamista toimista, niin hyvässä kuin pahassa. - Jenni