Joulukuun vinkit kirjoihin ja elokuviin

 Joulukuussa vinkattiin vähän vähemmän kun joulukalenteri valloitti somekanavat, mutta tässä nämä vinkit koottuna: 

Smith: Ärjyli
Slimani: Toisten maa
Paloniemi: Lumiluolapoika
Elokuvavinkki: Bumblebee

Catherine Rider: Rakkautta New Yorkissa
Catharine Rider: Rakkautta Lontoossa

Alex T. Smith: Ärjyli, Otava 2023, suom. Maria Lyytikäinen.


Tässä on tämän joulun lastenkirjahitti!

Ärjyli ja kauhean kammottava joulu. Alkuperäisestä korvatunturin kielestä kirjan on kääntänyt Alex T. Smith. Suomennos Maria Lyytikäinen. Otava 2023.

Kirja on koko perheelle sopivaa hirrrrveän hauskaa ja vähän grinchmäistä ärjyilyä maukkaasti ja koukuttavasti kuvitettuna.

Herpertti Ärjyli on hellyttävän suloinen yrmy, joka herää jokaikinen aamu väärällä jalalla. Ärjyli inhoaa monia asiota, mutta ennen kaikkea hän inhoaa JOULUA.

Ärjyli lähtee kohti Korvatuntunturia "tekemään kertaheitolla joulusta lopun" mukanaan ainoa ystävänsä Kepukka, keppi, "jolle saa ärjyä ja joka ei ikinä vänkää vastaan". Matkan varrella Ärjyli tutustuu ihastuttaviin ihmisiin ja ärsyttävän iloiseen kani Pörhyliin. Vähitellen Ärjyli alkaa tuntea villapaidan alla enenevässä määrin hämäräperäistä lämmintä kihelmöintiä. Mikä on tuo kumma tuntemus?

Ärjyli ja kauhean kammottava joulu -kirja on valloittava ja hauska tarinakirja, jonka ääressä viihtyvät monen ikäiset jouluihmiset. Kuvitus tukee tekstiä loistavasti. Kuvat ovat ihanan suuria ja huumoria pullollaan.

Maria Lyytikäinen on kääntänyt kirjan taidokkaasti, sanoja tekee mieli lukea ja maistella useampaan otteeseen ja kirjan huumori vie mukanaan.
Uskon, että Ärjyli, Kepukka ja Pörhyli jäävät elämään lasten leikkeissä.

Vinkin teki oman elämänsä ärjyli Anne

Slimani: Toisten maa: sotaa, sotaa, sotaa, WSOY 2021,  suomentanut Lotta Toivanen

Marokko 1940-luvulla. Ranskalainen Mathilde menee naimisiin marokkolaisen Aminen kanssa ja muuttaa miehensä kotimaahan. Tällaisista asetelmista lähdetään liikkeelle Leïla Slimanin Toisten maa -trilogian ensimmäisessä osassa, jonka alaotsikko on Sotaa, sotaa, sotaa (WSOY 2021, suomentanut Lotta Toivanen).

Kuten arvata saattaa, luvassa on kosolti kulttuurien yhteentörmäyksiä. Mathilde kaipaa synnyinmaataan ja tuntee todella elävänsä maassa, joka ei ole hänen omansa. Pari asuu syrjäisellä maaseudulla, jossa Amine pitää maatilaa. Kirjassa kuvataan taitavasti paitsi marokkolaista elämää myös elämää ylipäätään, sitä mitä se voi pahimmillaan tai parhaimmillaan olla: syrjäseudulla asumisessa on tiettyä ilottomuutta, mutta toisaalta merkityksen löytäessään ihminen voi olla tyytyväinen monenlaisissa olosuhteissa.

Kulttuurit törmäilevät yhteen erityisesti, kun on kyse naisten ja miesten erilaisista rooleista. Kysymys naisten asemasta islamilaisessa maassa kiteytyy hyvin Aminen äitiin ja siskoon, mutta toisaalta myös Mathildeen, joka tekee paljon uhrauksia voidakseen elää ja kasvattaa lapsiaan Marokossa.

Tarina on kerrottu hitaasti, mikä on jollakin tapaa viehättävää nykyisessä kirjallisuusmaailmassa, jossa joka toisessa kirjassa tuntuu olevan toinen toistaan dramaattisempi elementti. Tässä kirjassa sellaista ei ole, vaan se keskittyy henkilöhahmojensa arkisen elämän kuvailuun. Toki hahmot ovat mielenkiintoisia ja arjenkin keskellä on kaikenlaista isompaa ja pienempää hankausta ja poliittisiakin myllerryksiä – kuten alaotsikko Sotaa, sotaa, sotaa myös osaltaan kertoo.

Trilogian toinen osa on nimeltään Katsokaa kun tanssimme (WSOY 2023, suom. Sampsa Peltonen), ja siinä tarina syventyy ja siirtyy kuvaamaan Mathilden ja Aminen lasten, Aichan ja Selimin, elämää. Vinkkinä sanottakoon, että tälle trilogialle kannattaa antaa aikaa, vaikkei se välittömästi mukaansa imaisisikaan. - Jenni

Hannu Paloniemi: Lumiluolapoika, Like, 2023

Kirjavinkki Annelta!

Hannu Paloniemi: Lumiluolapoika, 

Kirjaa lukiessa tulee harvoin näin vahva tunne siitä, että tekijä kertoo jostain itse syvästi koetusta ja jonka ajankuvaan ja teemoihin voi itse täysin samaistua.

Lumiluolapoika on Hannu Paloniemen esikoisteos, joka on fiktiota, mutta jossa on paljon yhtymäkohtia häneen omaan lapsuuteensa.

Yläkouluikäisen Laurin perhe muuttaa 1980-luvun alussa Itä-Lapista Tornioon paremman elämän perässä. Musiikki tulee uusien kavereiden myötä Laurin elämään: punk ja rockabilly näkyy ja kuuluu ja puolensa pitäisi valita. Elämä meinaa asettua rajajoen varrella turvallisiin uomiinsa, mutta sitten Laurin äiti sairastuu vakavasti.

Lumiluolapoika on kirja lapsen hapuilevasta arjesta kaikkea hallitsevan sairauden varjossa ja surusta, joka on koko ajan läsnä, mutta joka vaiennetaan hiljaiseksi muutamalla sanalla, jotta selvitään. Millaista onkaan kasvaa kodissa, jossa epävarmuus ja huoli läheisen selviämisestä on koko ajan läsnä? Lauri haluaisi, että häntä ei suojella. Hän toivoo mielessään, että hänelle kerrottaisiin äidin tilanteesta rehellisesti ja että hän saisi koskettaa ja olla äidin lähellä enemmän. Kaveriporukassa hän salaa perheen tilanteen viimeiseen asti. Mitä vastata kysyjille? Miten käyttäytyä lasten katseiden alla? Koska ei tiedä miten toimia, Lauri on mahdollisimman näkymätön, tyyni ja ilmeetön, vaikka sisällä myllertää.

Lumiluolapoika on myös kirja matkasta kohti toipumista ja surusta selviytymistä. Laurin avuksi toipumisessa tulee musiikki. Musiikki antaa kanavan avata mielen ja kehon lukkoja.

Kirja on rakenteeltaan selkeä ja pidin sen luontevan lämpimästä ja pohjoisen murteen pehmentämästä dialogista. Aikalaisena saatoin kuvitella itseni mukaan moneen hetkeen ja kirja sai muistelemaan omaa lapsuutta Kekkosen mennessä jatkuvasti Moskovaan, Koiviston nauttiessa luottamusta, itseäni rauhanmarssilla ydinsotaa vastaan sekä ajalleen, tai ainakin minulle, tyypillistä musiikillista bogoilua - ollako punkkari vai fiftari.

Lumiluolapoika ei ole raskas ja ahdistava kirja. Se on sydämellinen, lohdullinen ja jotenkin mukavasti kepeä ankeista aiheistaan huolimatta. Kirja kuvaa myös osuvasti 1980-luvun nuorisokulttuuria.

Hannu Paloniemi (s. 1968) on rovaniemeläinen suomen kielen lehtori, kotimaisen kirjallisuuden maisteri ja Sapattivuosi-yhtyeen perustajajäsen. Kirjailija menetti oman äitinsä alakouluikäisenä. - Anne

Elokuvavinkki: Bumblebee

Bumblebee 2018, kesto 1h 54min, toiminta/scifi, K12
Ohjannut Travis Knight, käsikirjoittanut Christina Hodson.

On vuosi 1987 ja Cybertron on kaatunut.
B-127 on pakomatkalla ja päätyy Maahan, piileskelemään kalifornialaiselle kaatopaikalle.
Ryvettyneen B-127:n löytää 18-vuotias Charlie, joka saa huomata, ettei tämä ole mikään tavallinen keltainen kuplavolkkari. Charlie saa sedältään kuplan syntymäpäivälahjaksi ja alkaa korjata sitä.

Kuplaa korjatessaan Charlie tulee herättäneeksi B-127:n ja samanaikaisesti yhdellä Saturnuksen kuista Decepticonit Shatter ja Dropkick havaitsevat B-127:n signaalin ja suuntaavat Maahan etsimään tätä teloitettuaan toisen Autobottitiedustelijan, Cliffjumperin.
Elokuvan edetessä Charlie ja B-127 ystävystyvät ja auton Charlie nimeää Bumblebeeksi.

Rikki menneen äänimekanismin takia Bumblebee opettelee käyttämään radiotaan kommunikoidakseen Charlien kanssa. Autotallikaan ei enää riitä uteliaalle ja tylsistyneelle Bumblebeelle, vaan hän alkaa tutkia Charlien kotitaloa muiden poissa ollessa ja saakin aikaan melkoisen sotkun..

Mutta miten Sektori 7 liittyy tähän kaikkeen, valtaavatko Decepticonit Maan, ja entä kuinka Bumblebeelle lopulta käy?

Leffa sopii autojen ja toiminnan ystävil
le oikein mainiosti, sillä tästäkään elokuvasta ei toimintaa, menoa ja meininkiä puutu! - Taru

Catherine Rider: Rakkautta New Yorkissa, Otava, 2022, suom. Terhi Leskinen
Rakkautta Lontoossa, Otava, 2023, suom. Terhi Leskinen.

Joulukuun nuortenkirjavinkkinä kaksi jouluista osaa Catherine Riderin romanttisesta Kiss Me -sarjasta, Rakkautta New Yorkissa ja Rakkautta Lontoossa.

Kumpainenkin sarjan osa sijoittuu joulunalusaikaan kirjojen otsikoissa mainituissa suurkaupungeissa, joten kirjat soveltuvat mainiosti esimerkiksi joululomalukemiseksi. New Yorkissa sydämentykytyksiä kokevat vaihto-oppilas Charlotte sekä Anthony. Lontoossa taas perehdytään Jasonin ja Cassien tunteisiin sekä teatterihaaveisiin. Kirjat voi lukea mainiosti itsenäisinä teoksina, vaikka ovatkin osa sarjaa.
Kiss Me -sarjassa on ilmestynyt suomeksi myös vähemmän jouluiset osat Rakkautta Palm Springsissä sekä Rakkautta Mykonoksella. Kuten nimistä voi ehkä päätellä, eksoottiset maisemat ovat olennainen osa tämän viihdyttävän nuortenkirjasarjan viehätystä. Kaikki sarjan osat ovat myös maltillisen mittaisia, joten ne toimivat erinomaisesti kevyen ja helposti lähestyttävän kirjallisuuden kaipuuseen. Catherine Rider -salanimen takana ovat kirjailijat Stephanie Elliot ja James Noble. Sarja on suomennettu vuosina 2022-2023, jäämme innolla odottamaan mikäli saisimme muutkin sarjan osat suomeksi piakkoin. - Sonja

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kilpikonna lemmikiksi?

Sattuiko vahinko?

Liikuntavälineitä ja elämyksiä - näitäkin voit lainata kirjastosta