Huhtikuussa 2026 vinkatut kirjat

Huhtikuussa kirjaston somessa vinkattiin seuraavat kirjat: 

Sheldrake: Näkymätön valtakuva - miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme
Telkänranta: Koiran mieli – tiedettä sarjakuvana
Gramazio: Aviomiehiä
Ylimartimo, Sanni: Erokuu
Passeron: Tartunta
Kajanto: Pyykkipäivä

Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme, Gummerus 2024, suom. Ulla Lempinen.

Kuukauden tietokirjana vinkataan kirjaston henkilökunnan lukupiirissäkin luettu kiehtova Merlin Sheldraken sienikirja Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme.

Merlin Sheldrake on nerokas nuori sienitutkija ja kuten takakansi kirjasta sanoo, tämä kirja on hämmästyttävien faktojen ja lumoavien kertomusten rihmasto, joka saa näkemään kaiken uusin silmin.

Sheldrake on jakanut kirjan eri osioihin, joissa hän käsittelee sieniä eri aspekteista, miten ne vaikuttavat luontoon ja maapalloon, miten ne vaikuttavat ja ovat yhteistyössä eläinten ja kasvien kanssa. Sienet vaikuttavat myös ihmisiin fyysisesti ja psyykkisesti ja vielä niistä voi olla suuri apu maapallon puhtaana ja terveenä pitämisessä. Luku 7. Radikaalia sienitiedettä oli erittäin mielenkiintoinen ja todellakin antoi tietoa ja loi paljon toivoa tulevaan, juuri sellaista mitä tässä maailmanajassa varmasti kaivataan.

Tavallisista ruokasienistä kirjassa ei juurikaan puhuttu, mutta se ei jäänyt kaivelemaan, niin hurjan mielenkiintoinen ja silmiä avaava sienien maailma avautui tämän kirjan myötä. Lämmin suositus ihan kaikille! - Mintti 

Telkänranta: Koiran mieli – tiedettä sarjakuvana, Arador Publishing, 2025

Tässä kuussa hieman erilainen kuukauden sarjakuva, Telkänranta: Koiran mieli – tiedettä sarjakuvana.

Koiran mieli on ihan mielettömän hieno kirja! Se on tietokirja ja se on myös sarjakuva. Se on tiukkaa ja tutkittua tietoja ja asiaa, Kirjan tekijät ovat suomalaisen eläintieteen ja eläintaiteen kärkinimiä. Kirjaa on kuvien ansiosta helppo lukea ja tietoa on sitä kautta helppo omaksua.

Kirjassa käsitellään kaikkea koiriin liittyvää. Mitä pentu tarvitsee kasvaakseen tasapainoiseksi ja onnelliseksi koiraksi? Millä keinoin voi luoda entistäkin syvemmän suhteen koiran kanssa? Mistä huomaa onko koiralla piileviä kipuja tai sairauksia, joihin tarvitaan eläinlääkäriä? Ja paljon muuta käytännönläheistä, ajantasaiseen tutkimuksen perustuvaa tietoa.

Kirjassa kerrotaan koirista ja niiden tarpeista sarjakuvan keinoin, lisäksi on tietosivuja ja jos niiden lisäksi haluaa lukea aiheesta lisää, sivuilla on qr-koodit jotka skannaamalla pääset nettisivuille, joilla on vielä enemmän ja syventävämpää tietoa. Eli aivan mielettömän hieno tietopaketti tämä kirja, joka sopii kaikille koirista kiinnostuneille ja kaikille koirien omistajille. Sopii lapsille ja aikuisille ja vaikka yhteiseksi luettavaksi.

Tekijöiltä on myös tietosarjakuva Hevosen mieli, samanlainen tietopaketti hevosista. - Mintti 

Gramazio: Aviomiehiä, Docendo 2025, suom. Riina Vuokko

Mintiltä kirjavinkki Holly Gramazion Aviomiehiä

Tämäpä oli jännä kirja! Tartuin tähän taas ihan vain kannen perusteella, kun se oli kivan keltainen. Hyllyssä kirja odotti muutamia viikkoja ennen kuin sain siihen tartuttua. Ja sitten se tulikin luettua melko nopsaan, koska tarina vei mukanaan vauhdikkaasti.

 Kirjassa on tosi jännä asetelma. Päähenkilö Lauren palaa kotiin viihteeltä ja kotiovella on vastassa aviomies Michael. Niin että mitä! Lauren ei nimittäin ole naimisissa. Hän uskaltautuu kotiinsa ja siellä on pieniä muutoksia, mutta hänen kotinsa se on. Puhelimessa on yllättäen kuvia hänen ja miehen yhteiselosta ja kaverikin puhelimessa tietää hänen olevan naimisissa Michaelin kanssa. Lauren jotenkin koettaa sopeutua tähän uuteen todellisuuteen, kunnes Michael menee ullakolla hakemaan jotain asiaa.

 Ullakolta palaakin joku aivan eri tyyppi. Joka on myös Laurenin aviomies. Tämä kuvio jatkaa toistuen. Aina kun tyyppi menee ullakolle, sieltä tulee joku toinen tilalle. Jotkut tyypit pitää lähettää ullakolle samoin tein ja katsoa kuka sieltä tulee takaisin. Joidenkin kanssa Lauren haluaa yrittää pidempään ja joihinkin hän jopa kiintyy ja ihastuu. Mutta miten voit estää ketään menemästä ullakolle, jos hänet haluaa pitää. Laurenia vähän alkaa väsyttää tämä tilanne, vaikka siinä on myös hyviä ja mielenkiintoisia puolia.

 Kirja on mainio kannanotto nykyiseen Tinder-deittailukulttuuriin ja näkemys siihen, miten ja miksi ihmissuhteet muodostuvat, mitkä kaikki asiat siihen vaikuttavat ja miten ihmiset päätyvät yhteen. Kirjassa jännitti koko ajan, että loppuuko se aviomiesten vaihtuminen jossain vaiheessa, mitä jos tuleekin vastaan se oikea? Voiko häntä sitten estää menemästä ullakolle? Kirjan juoni piti otteessaan loppuun asti ja se oli hieno loppu mielestäni, vaikka kirjaa lukiessani en osannut kuvitella kuinka tarina tulisi päättymään, vai vaihtelisiko Lauren aviomiehiä vanhuuteen asti.

 

Kirjassa ei selitelty miksi Laurenin ullakko alkoi syytää hänelle aviomiehiä, eikä sellaista selitystä oikeastaan kaivattukaan. Asia nyt vaan oli näin, ja oli mielenkiintoista, kun Lauren törmäsi toiseen tyyppiin kuka eli hieman samankaltaisesti, näin Lauren sai hieman vertaistukea omaan tilanteeseensa. Lukiessa tuli pohdittua miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa ja mitkä piirteet ihmisessä vetävät puoleensa ja mitkä työntävät pois. Miten sitä osaa asettua yhden ihmisen kanssa elämään, vai odottaako aina, että seuraava ullakolta tuleva on vielä parempi? Mielenkiintoinen lukukokemus ja lämmin suositus heille, ketkä arvostavat hyvin kirjoitettua tekstiä, ihmissuhteita ja hieman tavallisuudesta poikkeavaa juonikuviota. - Mintti 

Ylimartimo, Sanni: Erokuu, Karisto 2025 

Kuukauden nuortenkirjana vinkataan Erokuu. Se on hieno nuortenkirja kesästä, ihastumisesta, omista rajoista, omista haaveista ja toisten huomioonottamisesta ja siitä mitä tapahtuu kesän lopuksi. Kirjassa puhutaan myös tubettamisesta ja rajoista mitä siinä tarvitaan sekä somen tuottamista paineista ulkonäöstä ja muustakin.

 Aro lähtee siskon ja isän kanssa mökille maalle kesäkuuksi. Vakaa aikomus on palata kaupunkiin kavereiden luokse heti heinäkuussa, että ehtii tehdä monta asiaa kesän bucket listiltä ennen syksyllä alkavia opiskeluja pohjoisessa.

 Maalla on kuitenkin yllättäen jotain hyvin mielenkiintoista, mitä ei olisi osannut yhtään odottaa. Aro törmää maalaiskylän raitilla lempparitubettajaansa Linaan, johon on ollut ihastunut jo jonkin aikaa ja jonka kanavaa on seurannut tiivisti jo aika kauan. Miten ihana Lina onkin juuri siellä, mökkipaikkakunnalla. Aro kerää kaiken rohkeutensa ja pyytää Linaa kahville.

 

Kesästä Linan kanssa tulee hieman erilainen kuin Aro oli odottanut ja monia bucket listin kohtia saa ruksia yli. Herää kysymys mitä tapahtuu sitten syksyllä, kun opiskelut vievät ihan muualle. Linallakin on omia pohdittavia asioita, mitä tubettaja voi näyttää ja kuinka säilyttää omat rajat, ja muiden rajat, niitä loukkaamatta. - Mintti 

Passeron: Tartunta, Gummerus 2025, suom. Sampsa Lehtonen

Heini vinkkaa Anthony Passeronin Tartunta-kirjan.

Tämä kirja tuli suosituksena minulle kirjaston asiakkaalta ja kiinnostuin siitä juuri siksi, miten hän asian ilmaisi. ”Itse asia ei oikeastaan kiinnostanut yhtään, mutta kun tartuin kirjaan, se vei täysin mukanaan.” Juuri näin tämä kirja teki minullekin.

Itse aiheeseen oli kytketty paljon asioita, joita myös nykyään monien riippuvuuksien tai esim. mielen sairauksien hoidossa yhä edelleen kohdataan.
Passeronin kertomus alkaa kaitafilmien ja valokuvien maailmasta. Perheen valokuvissa on vaiettuja ja hiljennettyjä ihmisiä ranskalaisen pikkukylän pittoreskeissa ja kauniissa kehyksissä. Anthony Passeronin isän kuollut veli ja puoliso ja heidän kuollut tyttärensä aiheuttavat kiusaantunutta surullista hiljaisuutta ja nyt Passeron rikkoo sen tämän taitavan kirjan avulla. Hän alkaa selvittää enonsa ja perheensä tarinaa. Samalla hän tarkastelee tutkimustyön, pelkojen ja ennakkoluulojen noidankehää, joka silloin leimasi huumeriippuvuutta sekä vielä nimeä vailla olevaa virusta AIDSIA.

Eno oli nuorena päässyt kiinni lakimiehen opintoihin ja työhön, ja ponnistanut porvarisperheestä ihailtuun vauraampaan luokkaan. Sitten äkkiä tapahtui jotain. Isän veli upposi 80-luvun heroiinin maailmaan niin kuin suuri joukko muitakin nuoria. Lapset, joille edellinen sukupolvi oli tasannut tietä ja kohdistanut suuria odotuksia, sortuu huumeisiin. (Huumeiden käyttö oli rangaistava teko, minkäänlaista tehokkaampaa vieroitushoitoa ei ollut saatavilla.) Samaan aikaan alkoi raivota tuntematon, tappava homoseksuaalisuuteen liitetty virussairaus myös Ranskassa.

Kirjassa koukuttavaa on erityisesti tarinan eteneminen melko lailla tunteilematta. Oikeastaan raastavimmin ehkä tunteita kuvataan juuri enon tyttären saadessa AIDS-diagnoosin. Sairaus pikkuhiljaa aktivoituu ja kuolema vie myös niin rakkaan tytön pois isovanhemmiltaan. Tutkijoiden ja hierarkisen tutkimuspiirin oma egoistisuus jarruttaa salaperäisen virustaudin tutkimusta. Sairaaloiden ja tiedeyhteisöjen pelot ja sairaiden ulkopuolelle jättäminen, paheksuminen ja vieroksuminen hidastavat ja mutkistavat taudin määrittämistä ja näin virus pääsee tappamaan tuhansia kantajiaan ja leviämään valtavalla vauhdilla.

Passeron mutkittelee mielenkiintoisella tavalla punoen yhteen perheensä surullisen tragedian ja häpeän ja tieteellisen maailmanlaajuisen tutkimuksen ja taudin määrityksen ja sen hoidon vaikeudet. Tieteellinen osuuskin tuntuu kuin kilpajuoksulta ja dekkarilta. Paljon kieltämistä, salailua ja piilottelua. Avoimuudella ja yhteistyöllä olisi voitu estää monien kuolema.

Erittäin mielenkiintoinen ja puhutteleva kirja. Kirja ei saarnaa. Tämä tarina kertoo meille myös nykyisestä esimerkiksi riippuvuuksiin liittyvistä hoito-ongelmista. Tiedostaminen ja sitä kautta syntyvä empatia ovat tämän kirjan johtavia teemoja. Niitä tarvittaisiin myös monien meidän aikamme riippuvuuksien, sairauksien ja mielenterveysongelmien hoidossa. Lukekaa ihmeessä! - Heini

Kajanto: Pyykkipäivä – Puistokadun pesula - sarja, WSOY 2025

Kuukauden kaunokirjana vinkataan Maija Kajannon Pyykkipäivä – Puistokadun pesula - sarjan ensimmäinen kirja. 

Olen lukenut Maija Kajannon kirjoja ihan sieltä alusta asti. Mittoja ja tilaustöitä oli ensimmäinen kirja ja luin sen kaksi hyvää jatko-osaakin. Tykkäsin kun hän osasi kuvata jotenkin kevyesti ja mukaansatempaavasti aika tavallista elämää, johon kuitenkin tulee kaikenlaisia kiemuroita, kuten elämään yleensäkin tulee. Tuntuu että vasta Korvapuustikesästä ja Kahvila-Koivu-sarjasta hän tuli tunnetummaksi isommalle lukijakunnalle. Tämä uusi Puistokadun pesulasarja sai tietenkin heti varaamaan kirjan ja tartuin siihen innolla. Kansikin oli niin houkutteleva.

Ja kirja olikin tosi kiva! Helppo, muttei heppoinen, mielenkiintoisia hahmoja ja heidän kiemuraisia elämänkäänteitään, joiden kehyksenä pesulan perustaminen pienelle paikkakunnalle jonne kolmekymppinen Inka palaa Australian reissultaan. Paluu kotikonnuille ei välttämättä ole helppo, varsinkin kun sinne Australiaan jäi monenlaisia asioita kesken ja vaiheeseen. Kirjan edetessä Inkan tarina avautuu ja myös millaisia vaikeuksia hänellä on ollut ennen pesulaan päätymistään.

Kovan työn jälkeen Inka saa pesulan pyörimään ja se tuo mukanaan uusia ihmisiä ja kontakteja sekä kaikenlaisia sattumuksia.

Innolla odotan jatkoa sarjalle ja luen mielelläni, miten Inkan ja Puistokadun pesulan jatkon käy. Seuraava kirja on nimeltään Tilinpäätös ja sen pitäisi ilmestyä keväällä 2026. - Mintti