Kesällä kirjaston somessa vinkattiin muutama kirjasarja, yksittäisiä aikuisten kirjoja ja muutama lasten kirja. Eli nämä seuraavat:
Hepworth: Hyvä sisko
Haapasalo: Tilkkuterapiaa, Kierrätyshäät ja Lemmenlangat
Anu Holopainen ja Emilia Alm: Tirri ja erakkorapu
Thomas Brunstrøm ja Thorbjørn Christoffersen: Sallin isä ei halua olla aikuinen
Laura Suomela: Blooming you - sarja, Tulppaanitoiveunia, Pioneja ja peitetarinoita ja Ruusuja ja risteyskohtia
Harriet Constable: Viulisti
Sally Hepworth : Hyvä sisko, Bazar 2025, suom. Oona Nyström
Heinin kirjavinkkinä tänään:
Sally Hepworth : Hyvä sisko
Fern ja Rose ovat kaksosia. Heitä yhdistää paitsi sisaruus myös monta vaiettua ja vaikeaa salaisuutta. Kumpikin siskoksista kertoo tarinaansa omalla äänellään, omilla muistoillaan. Mutta mihin ääneen lukija luottaa? Fern on erityisherkkä, rutiiniensa ja tiettyjen erityisominaisuuksiensa kanssa kamppaileva nuori nainen. Hän työskentelee kirjastossa. Fern pärjää herkkyyksiensä ja aistiyliherkkyytensä kanssa, kun hän vain pysyttelee tiukasti omissa rutiineissaan ja erossa asioista, jotka saattavat lamauttaa tai aiheuttaa hänelle kohtauksen.
Kirjastoihmisenä minua ilahduttaa suuresti hänen ammattinsa kuvailu ja siinä tiettyjen ”kirjolla” olevan henkilön vahvuuksien hyödyntäminen. Fern pulppuaa positiivisuuden, iloisuuden, avuliaisuuden, myötätunnon ja rakkauden tunteita, jotka johtavat hänet välillä luottamaan sokeasti vääriin ihmisiin. ”Kirjolla” oleva ihminen elää elämäänsä ja oikeastaan kirjaa lukiessa tulee usein miettineeksi, miten omituisia ja kummallisia ovat ”tavalliset” ihmiset, eivät aistiyliherkät. Rose-sisko on määrätietoinen ja tunteilematon. Hän haaveilee perheestä ja lapsesta, jota ei kuitenkaan ole saanut. Rose suojelee erityistä siskoaan ja on pelastanut tämän vaikeasta ja loppuelämän lamauttavasta tapahtumasta vuosia sitten. Hän auttaa jatkuvasti Ferniä ja koittaa suojata tätä parhaansa mukaan. Kaksosten äiti on taustalla, hoitokodissa, puhekykynsä menettäneenä. Fern päättä auttaa Rosea lapsen hankinnassa ja tästä trillerikeitos sitten alkaakin poreilla.
Kirjassa ei ole väkivaltaa tai dekkarille tyypillisiä etsiviä, johtolankoja ja murhia. Psykologinen jännitys pohjautuu juuri epäluotettavaan kertojaan. Pikkuhiljaa vaietut salaisuudet alkavat aueta ja loppua kohden seesteinen alku on muisto vain. Jännitettä lisätään vain henkilöiden tunteiden ja epäluotettavan, manipuloivan kertojan avulla. Myös rakkaus ja läheiset ihmissuhteet paljastuvat pikkuhiljaa lukijalle. Mikä on totta ja mikä vain huijausta tai manipulointia?
Tämä kirja on psykologisen jännityksen ystäville ja sinulle, joka nautit jännityksestä, mutta et halua lukea verisiä kuvauksia vaan keskityt mieluummin ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Tiivis ja raikas on kuvaus “kirjolla” olevasta naisesta, joka elää elämäänsä siitä nauttien ja omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Oletko jo lukenut? Vahva suositus myös heille, jotka epäröivät jännityskirjagenren kanssa. Tämä sopii hyvin myös heille, eikö vain? - Heini
Haapasalo: Tilkkuterapiaa, Kierrätyshäät ja Lemmenlangat, Karisto 2022, 2023 ja 2024
Kesälukemisiksi kirjasarjavinkki Mintiltä. Haapasalo: Tilkkuterapiaa, Kierrätyshäät ja Lemmenlangat.
Tilkkuterapiaa houkutteli kannellaan lainaamaan kirjan kirjaston uutuushyllystä. Takakansi lupasi kevyttä ja viihdyttävää luettavaa ja sen se tekikin. Kirja on Haapasalon esikoisteos ja kiva lisä kotimaisen kevyen kirjallisuuden kentälle.
Päähenkilö on Riina, kolmekymppinen nainen, joka joutuu elämänmuutoksen kouriin, kun pitkäaikainen parisuhde päättyy puolison löydettyä uuden suhteen. Riina menettää siinä puolisonsa, kotinsa ja sitä myötä myös rakkaan harrastuksen, suositun sisustusblogin ylläpidon. Siideri alkaa maistua ja pienessä vuokrakämpässä on ahistavaa pyöriä vailla päämäärää. Työ kalustekaupassa näyttää myös siltä, ettei se kanna pitkän päälle. Onneksi on sisko ja sen perhe, jotka tuovat edes seuraa Riinalle.
Kun kaikki on sekaisin niin Riinan pitää miettiä mitä hän haluaisi tehdä, mihin keskittää energiansa. Hän törmää ilmoitukseen kansalaisopiston tilkkukurssista ja päättää osallistua, että saisi jotain muuta ajateltavaa. Kurssi pidetään ihanassa vanhassa huvilassa, joka on tunnelmallinen paikka opiskella ihan uutta asiaa. Siellä hän oppii tilkkutöitä, tekniikoita, kankaiden yhdistämistä ja tutustuu uusiin ihmisiin ja samalla käsillä tekemisen ja luomisen parantavaan voimaan. Siitä aukeaa vähän erilainen maailma kuin mihin hän oli tottunut.
Oman mielenrauhan ja polun löytäminen ei ole helppoa eikä suoraviivaista ja kirjassa hienosti kuvataan kaikenlaisia sisäisiä ja ulkoisia käänteitä joihin ihminen joutuu uusissa tilanteissa. Eteenpäin meneminen, käsillä tekeminen ja sitä kautta oppiminen ja uudet ihmiset auttavat Riinaa löytämään tasapainoa ja hyvää oloa elämäänsä.
Itsenäinen jatko-osa Kierrätyshäät ilmestyi seuraavana vuonna. Kansi osui taas silmiini uutuushyllyssä ja heti nappasin houkuttelevan näköisen kirjan mukaani. Riinan tarina jatkuu pari vuotta Tilkkuterapiakirjan tapahtumien jälkeen. Kirjan voi hyvin lukea myös itsenäisesti, lukematta Tilkkuterapiaa, hyvin pääsee mukaan Riinan elämään näinkin.
Kirja alkaa, kun Riina on ystävänsä häissä. Riina on tehnyt koristelut häihin ja on siellä vieraana miesystävänsä Markun kanssa. Markku on juuri kosinut Riinaa ja heilläkin on häät tulossa. Mutta miksi ystävän häissä sulhanen yhtäkkiä suutelee häntä suulle. Se sekoittaa pasmoja.
Riinalla on pieni kierrätyssisustuspuoti ja hän tekee erilaisia sisustussuunnittelutoimeksiantoja tilauksesta. Kirja kertookin paljon kierrätysmateriaaleista ja sisustamisesta. Myös Riinan ystävät pyörivät puodissa ja auttavat Riinaa sen pyörittämisessä. Käsillä tekeminen on taas vahvasti mukana ja sen tuomat hyödyt elämään. Omien häiden suunnittelu olisi ajankohtaista ja tärkeää, mutta jotenkin Riina mieluumin tekee jotain muuta. Sisko Salla tuntuu olevan paljon enemmän innoissaan tulevista häistä kuin morsian. Riinan äitisuhdekin kokee muutoksia, kun yhtäkkiä äiti ei olekaan saatavilla kuten ennen, mitä hänellä oikein on meneillään?
Riina ei oikein ymmärrä miksi naimisiinmenon ajatus jotenkin tökkii. Markku on ihana, mutta Riinaa hämmentää myös ystävän häissä saatu suudelma. Myös eksä Jaakko koettaa tunkea Riinan elämään yllättävällä tavalla ja käykin ilmi, että heidän suhteensa rikkonut suhde on myös tullut päätökseen. Sisustaessaan maalla sijaitsevaa kohdetta, Riina saa hieman etäisyyttä asioihin ja sekä kohteen sisustussuunnitelma että oman elämän kuviot alkavat pikkuhiljaa kirkastua.
Miten käy hääsuunnitelmille, entä suhdekuvioille? Kannattaa lukea ja ottaa selville. Nämä kirjat on kivasti kirjoitettu, uskottavia ihmisiä ja elämänkäänteitä. Kepeästi kirjoitettu, mutta ei liian, mukana käsitellään myös hankalia asioita mutta ei niin että alkaisi ahdistaa. Dialogi on sujuvaa ja juoni vetää mukaansa. Riinan kuvioita voisi seurata vielä kolmannenkin kirjan verran. Ja näin käykin.
Kolmas kirja Lemmenlangat elämänmakuinen ja värikäs viihderomaani jatkaa suosittua Tilkkuterapiaa-sarjaa.
Riinan myllerryksen täyttämä elämä on vihdoin asettunut suloisesti uomiinsa. Kierrätyssisustusliikkeen ovi käy tiuhaan, ja juupas eipäs -suhde Markun kanssa on tukevasti juupas-asennossa. Mutta elämä heittelee esteitään: liiketilan vuokrasopimus puretaan ja Markulle tulee huolestuttavia sydänoireita. Omat yllätyspalansa arkeen lisäävät 16-vuotias savolainen työharjoittelija ja musiikkibisneksen uuvuttama poptähti.
Miten edetä, kun hyvä ja tasainen elämä hajoilee ja palat leviävät käsiin? Mikä on se hehkuvan punainen lanka omassa elämäntarinassa?
Haapasalo on kirjoittanut näiden kirjojen jälkeen vielä kirjan Parioviunelmia (2025), trilogian eka osa, jossa sivutaan näistä kirjoita tuttuja hahmoja. - Mintti
Anu Holopainen ja Emilia Alm: Tirri ja erakkorapu, Kvaliti, 2024
Tulin sukukokouksesta takaisin kotiin kirjastolle ja kaipasin hieman omaa rauhallista lukuaikaa. Vorolan suvun kokouksissa, kun riitti aina paljon vilskettä ja vilinää, kaikkien päästessä leikkimään ja jutustelemaan yhdessä. Suuntasin siis kulkuni kirjaston kellarista kohti lastenosastoa.
Huomasin esille nostetun kirjan, jonka nimi kiinnitti huomioni. Tirri ja erakkorapu! Kuulostaapa mielenkiintoiselta. Erakkoelämä voisi olla kivaa! Luetaan tämä.
Tirri on pieni parvikala, jonka kaikki ystävät ja sukulaiset haluavat aina parveilla, mutta Tirri kaipaisi aina välistä omaa rauhaa. Muut kalat eivät ymmärrä Tirriä, vaan luulevat, että Tirri on kipeä, kiukkuinen tai surullinen. Eräänä päivänä Tirri karkaa parvesta ja tapaa erakkoravun. Uusi ystävä ymmärtää Tirriä, mutta miten saada muut ymmärtämään?
Kirjaston Rotta Vorola suosittelee kaikille, joissa asuu pieni erakkorapu ja niillekin, joiden mielestä parveilu on parasta. - Rotta Vorola
Thomas Brunstrøm ja Thorbjørn Christoffersen: Sallin isä ei halua olla aikuinen, Kvaliti 2025
Mitähän täältä tänään löytyisi, tuumin, kun kipitin kuvakirjahyllyä pitkin nuuskimassa itselleni uutta luettavaa. Mikäs tämä on? ”Sallin isä ei halua olla aikuinen” Isä ei halua olla aikuinen… Miksi? Aikuisethan saavat tehdä mitä haluavat ja vielä kertoa lapsillekin, mitä pitäisi tehdä. Kansikuvakin näyttää hauskalta. Taidan lukea tänään tämän!
Salli haluaisi olla aikuinen. Aikuiset saavat tehdä kaikkea kivaa ja mennä nukkumaan silloin kun haluavat. Sallin isän mielestä olisi taas hauskaa olla lapsi. Ei tarvitsisi käydä kaupassa eikä tehdä ruokaa, voisi vain leikkiä ja pitää hauskaa. Mitä tapahtuu, kun Salli ja isä päättävät vaihtaa osia päiväksi? Saadaanko illalla ruokaa? Entä onnistuuko pikkuveli Eetun iltapesu?
Hauska tarina ja ilmeikkäät kuvat riemastuttavat kaikenikäisiä lukijoita. Kirjaston Rotta Vorola suosittelee kaikille, joiden mielestä ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. - Rotta Vorola
Laura Suomela: Tulppaanitoiveunia, Pioneja ja peitetarinoita ja Ruusuja ja risteyskohtia, Into 2023, 2024 ja 2025 Blooming you-sarja
Laura Suomela: Tulppaanitoiveunia, Pioneja ja peitetarinoita ja Ruusuja ja risteyskohtia.
Tulppaanitoiveunia aloittaa uuden feel-good-kirjasarjan joka sijoittuu Tampereelle. Helena on nelikymppinen sosiaalialalla työskentelevä nainen, joka siivotessaan löytää vanhan unelmakartan. Hän huomaa, ettei unelmakartasta ole toteutunut mikään juttu kuuteen vuoteen. Helenassa herää halu tehdä joitain muutoksia paikallaan junnaavaan elämäänsä, josta lapsetkin on jo lentäneet pesästä. Tämä tietenkin herättää kysymyksiä ja huoltakin puolisossa Harrissa, kun Helena alkaa miettiä rajojaan ja toteuttaa haaveitaan.
Helenan elämän uudistukset johdattavat hänet kukkakauppaan nimeltään Blooming you, josta sarjan nimi tulee. Hieman häiritsee, että kaupan ja sarjan nimi on englanniksi. Mutta ei onneksi häiritse niin paljoa että olisi jääneet kirjat lukematta. Kukkakauppa tuleekin yllättävän isoksi osaksi Helenan uutta elämää.
Pioneja ja peitetarinoita kirjassa on edetty keväästä kesään ja Helena tarvitsee pienen peitetarinan siirtyessään vakaasta työpaikastaan sosiaalialalta kukkakaupan hommiin. Tässä kirjassa Helena pystyy hyödyntämään sosiaalialan osaamistaan myös kukkakaupan värikkäiden asiakkaiden kanssa. Helenan äiti päättää muuttaa isosta omakotitalostaan Helenan naapuriin rivariasuntoon ja tämä tuo omat mielenkiintoiset kiemuransa heidän väleihinsä. Myös avioliitto kokee haasteita, kun Hartsan mieltä jokin selkeästi painaa.
Ruusuja ja risteyskohtia kirjassa eletään kukkeinta kesää ja Hartsan mieltä painanut asia on päivänvalossa. Sen kanssa opitaan elämään, vaikka se vielä aiheuttaakin prosessointia kummassakin aviopuolisossa. Helenan kukkakaupan arkea värittää uusi kurssi, joka pilotoidaan kesän aikana ja siellä tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat myös ihmissuhteisiin. Seinänaapurina asuva äiti ja lapsien suhtautuminen uusiin elämänkuvioihin aiheuttavat päänvaivaa ja kirjan lopussa vielä iso tapahtuma joka saa Helenan miettimään omia tavoitteitaan uudella tavalla.
Kirjan tapahtumat jäivät sellaiseen asentoon, että näyttäisi jatkoa olevan tulossa. Ja hyvä näin, hyvin kirjoitettua, kevyttä mutta vakavia aiheita käsitteleviä kirjoja nämä kaikki sarjan kirjat. Hyvää lomalukemista kevyen kotimaisen ystäville. - Mintti
Harriet Constable: Viulisti, Bazar 2025 suom. Leena Ojalatva
Heinin heinäkuinen kirjavinkki!
Harriet Constable: Viulisti
Tämä on henkeäsalpaava kirja! Minusta myös kieli, juoni ja tapahtumat ovat ainutlaatuisia. Kirjan pohjalla oleva totuuden kudelma kuvaa hyvin naistaiteilijan asemaa.
Kirja alkaa epätoivoisella kuvauksella 1700-luvun Venetsiassa harhailevasta hyvin nuoresta naisesta, jonka synnytyspoltot ovat alkaneet. Tyttö etsii paikkaa, jossa voisi lapsen synnyttää. Myöhemmin hän aikoo hukuttaa itsensä ja lapsensa, sillä hänen tilanteensa on mahdoton. Sitten siirrymme itse päähenkilöön. Anna Maria Pietá leikkii, tekee töitä, soittaa ja laulaa Pietán lastenkodissa. Anna Maria on yksi pelastuneista lapsista, jotka toivoton äiti on tuonut lastenkodin seinässä olevalle tasanteelle, koska ei voi itse vauvastaan huolehtia.
Anna Maria on kirjan alussa noin 8-vuotias ja elää jo tällöin musiikin väreissä. Hän näkee musiikin väreinä ja asioina, jotka purskahtavat upeina ilotulituksina ja vaihtuvina tunteiden kirjona hänen kuulemastaan musiikista. Musiikki yhdistää Anna Marian johonkin paljon syvempään maailmaan kuin näkyvään maailmaan. Sitten lastenkotiin saapuu uusi maestro opettamaan orpoja. Hän on jo niittänyt mainetta viuluineen ja sävellyksineen ja haluaa nyt luotsata lastenkodin parhaimmiston ja tietenkin itsensä huipulle. Anna Maria löytää viulun ja sen myötä hänen elämänsä aukeaa taas yhä huikaisevampaan musiikin maailmaan. Hän taistelee kohti parastaan, vain parhaat voivat olla vapaita ja jatkaa soittamista, muut ”katoavat”. Unissaan ja ääninä Anna Maria kuulee kuinka jokin jäätävä pahuus, musta ja synkkä tempaa heidät mukaansa. Totuus kuitenkin on, että katoavat tytöt usein joko päätyvät naimisiin tai rakastajattariksi ylhäisölle. Tällöin he pahimmillaan katoavat armottoman Venetsian kaduille harjoittamaan prostituutiota.
Anna Maria palvoo maestroa ja soittaa yhä intohimoisemmin. Koko maailma on väriä, kuvia ja musiikkia: lukija hengittää sen mukana ja jännittää naiseksi varttuvan Anna Marian kohtaloa. Anna Maria myös säveltää maestron kanssa ja pääsee yltämään yhä korkeammalla. Vaikka Venetsia lankeaakin polvilleen tämän nuoren ensiviulistin edessä se jää tietämättömäksi tytön ja tyttöjen sävellystyöstä. Vain mies on luova ja tytöt hänen työkalujaan. Tytöt toki saavat erikoisetuja: vaatteita, koruja jopa oman huoneen noustessaan kuuluisuuteen, mutta maestro vie heidän sävellyksensä omiin nimiinsä. Petos ja tavallaan oikeutettu vallankäyttö raivostuttaa. Toisaalta se toki alleviivaa ja tuo esiin sen kuinka paljon naisia on ”unohdettu” taiteen ja tieteen alalta. Anna Maria on kuitenkin yksi harva poikkeus historiassa ja sen tämä Viulisti-kirja tuo nyt esiin.
Upea kirja myös sinulle, joka et varsinaisesti ole kiinnostunut musiikista. Tämän jälkeen voi nähdä musiikin aivan toisin ja myös taas ne sadat tarinat monien kuuluisien taiteilijoiden takana. Oikean historian taakse on sovitettu upea tarina, joka paljastaa pikkuhiljaa kuuluisan maestron nimen ja aikansa kasvot. Ehdoton suositus! Joko luit? - Heini
Kommentit
Lähetä kommentti