Marraskuiset kirjavinkit

 Hei taas! Tässäpä koottuna marraskuussa somekanavillamme vinkatut kirjat! Monenlaista luettavaa mahtui marraskuuhun, toivottavasti näistä löytyy jokin uusi kiva lukukokemus. 

Kikuko Tsumura: Unelma helposta työstä, Into 2022, suomennos Raisa Porrasmaa


Jenni vinkkaa: Kikuko Tsumura: Unelma helposta työstä.

Kirjan päähenkilö, nimettömäksi jäävä nainen, haluaisi työn, jossa ei tarvitsisi ajatella. Hän päätyy erilaisiin pätkätöihin: tarkkailemaan kielletyn tavaran säilyttämisestä epäiltyä kirjailijaa, laatimaan mainoskuulutuksia busseihin, kirjoittamaan pussitekstejä, kiinnittämään julisteita ja lopulta mökkiin suuren metsän keskelle. Saattaa olla, että helpon työn sijaan nainen etsiikin jotain aivan muuta…

Helppo työ, kai sellaisesta on jokainen joskus unelmoinut. Kirjassa helposta työstä unelmoi burnoutin kokenut kertoja, jonka aiempi työ ja loppuunpalamisen syyt paljastuvat vasta aivan viimeisillä sivuilla. Tämä tuokin kirjaan erityisen pohjavireen: miksi tämä selvästi kyvykäs nuori nainen päätyy mitä kummallisimpiin töihin ja miksi hän ei halua sitoutua yhteenkään niistä. Onko kyse siitä, ettei hän oikeastaan halua tehdä töitä? Vai siitä, että hän ei halua ottaa vastuuta? Vai kenties jostain aivan muusta?

Kertojan erilaiset työt ovat jännittäviä, etenkin näin länsimaalaisen lukijan näkökulmasta. Varsinkin pussitekstien laatimisesta kertova luku on kiehtova, onhan meilläkin joissain tuotteissa hauskoja pikkufaktoja, jotka eivät oikeastaan liity itse tuotteeseen millään lailla. Ajatella, että niidenkin kirjoittaminen on jonkun työtä!

Bussien mainoskuulutukset taas tuovat mukanaan jopa ripauksen maagista realismia, sillä missään vaiheessa ei todisteta, etteikö kertojamme työtoverilla olisi kyky vaikuttaa yllättävällä tavalla kaupungin tapahtumiin. Tämä varmasti on syynä siihen, että kanteen on nostettu Financial Timesin kuvailu ”Haruki Murakamin kaikuja”, onhan Murakaminkin teoksissa selittämättömiä tapahtumia. Muuten Tsumuran ja Murakamin kerrontatavat eivät ole samanlaisia, vaan Tsumuran teksti soljuu eteenpäin ilman turhaa toistoa ja on paikoitellen jopa hykerryttävän hauska. Usein sanotaan, että suomalaisilla ja japanilaisilla on maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta paljon yhteistä ja onkin helppo kuvitella, että kirja ja etenkin sen kuiva huumori aukeavat suomalaisille lukijoille eri tavalla kuin vaikkapa eteläeurooppalaisille lukijoille.

Unelma helposta työstä imaisee mukaansa huolimatta siitä, että kerronta saattaa tuntua hitaalta ja siltä, ettei mitään tapahdu. Eikä aina niin tapahdukaan, kertojan työpäivät ovat hyvin samanlaisia. Tästä huolimatta kirja kertoo sivuillaan ison tarinan, ei niinkään loppuunpalamisesta tai työelämästä, vaan merkityksellisyydestä ja sen etsimisestä. Erityisesti tämä näkyy kertojan kohtaamisissa niin työtovereidensa kuin muiden ihmisten kanssa. Nämä kohtaamiset ovat tarinan suola. Pieniä hetkiä suuressa maailmassa, mutta tärkeitä niitä kokeville.

Loppujen lopuksi Unelma helposta työstä on hyvin toiveikas kirja. Se ei julista tai suurin sanoin peräänkuuluta parempia työoloja. Sen sijaan se jopa lempeästi ohjaa pohtimaan nykyistä työelämää ja sitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä. /Jenni

Jessie Burton: Onnen Talo, Otava 2022 suom. Juha Ahokas

Heinin uusin kirjavinkki!

Jessie Burton: Onnen Talo.

Onnen talo? Talo tai talot tässä kirjassa eivät ole onnellisia. Kirja kertoo ehkäpä juuri siitä, kuinka saada onnesta kiinni ja miten onni ei löydykään ihan sieltä, mistä sitä odottaisi löytyvän. Menneisyyden salaisuudet paljastetaan oikeille eli lähimmille ihmisille ja lopetetaan piilottelun ja valehtelun kierre. Silloin talo ja sen asukit voivat löytää jo kadotetun onnensa.

Onnen talo on itsenäinen jatko-osa Jessie Burtonin aikaisempaan teokseen Nukkekaappi (2017) ja niin kuin siinäkin miljöönä on 1700-luvun siirtomaavallan aikainen Hollanti. Kuvaukset kaupungista ja sen kulttuurista ja hierarkioista ovat yksi kiehtovinta kirjan antia. Juonitteluja, ahneutta, seikkailuja, jotka limittyvät Amsterdamin historiaan. Nukkekaappi-kirjasta on myös tehty mielestäni onnistunut TV-minisarja.

Tässä kirjassa keskeisinä henkilöinä ovat jo Nukkekaappi-kirjasta tuttu Nella, Otto ja Cornelia ja uutena tulokkaana nousee Nellan ottotytär, 18-vuotias Thea. Thean salattu menneisyys ja ihonväri herättävät kysymyksiä ja juoruilua ja lisäksi Amsterdamin talon asukkaat piilottelevat varallisuutensa menetystä koittaen ylläpitää kulissia juuri kauniin Amsterdamissa sijaitsevan hienostoalueen talonsa avulla. Thean olisi paras solmia hyvät naimakaupat, jotta asiat saataisiin jonkinlaiseen järjestykseen, mutta tämän juonen haistaa useakin ulkopuolinen. Lisäksi Thea rakastuu ja vieläpä aivan väärään henkilöön. Sehän tarjoaa oivan mahdollisuuden kiristykseen tai oman edun tavoitteluun.

Burton osaa luoda tunnelmaa ja jännitteitä. Hänen kirjansa ovat helppolukuisia, koska niissä on juonenkulkua ja juonta, mutta samalla autenttiselta tuntuvaa ajankuvausta ja kieli on minusta kaunista. Ihmiset ja heidän salaisuutensa, rikkinäisyytensä ja kasvunsa ovat tietenkin kirjoissa pääteemoina. Lukija, joka kirjoista kiinnostuu? Hän voisi olla historiasta, ihmissuhteista ja jännityksestä innostuva. Molemmat Burtonin kirjat sekä Onnen talo että Nukkekaappi kiehtovat myös jollain mystisellä ja hiukan kohtalonuskoisella jännitteellään lukijaa. Kokeile, jos näistä löytyisi sinun kirjasi! /Heini

Peter Vronsky: Amerikkalaiset sarjamurhaajat - Synkimmät vuodet 1950-2000, Tammi, 2022. Suom. Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen

Kuukauden tietokirjoissa jatketaan True Crimen parissa. Tällä kertaa kirjasuositukseksi valikoitui Peter Vronskyn "Amerikkalaiset sarjamurhaajat - Synkimmät vuodet 1950-2000".

Jeffrey Dahmer, Edmund Kemper, Ted Bundy, Zodiac-killer, BTK-kuristaja... He kaikki ovat meille tuttuja populaarikulttuurista: televisiosarjoista, podcasteista, elokuvista ja kirjallisuudesta. Mutta mistä kaikki sai alkunsa?

1950-2000 Yhdysvalloissa koettiin ennen näkemätön sarjamurhaajien aalto. Kirjailija palaa kauas menneisyyteen selvittäessään sarjamurhaajien syntyhistoriaa sekä yksilön, että yhteiskunnallisella tasolla. Oliko sarjamurhaajia ennen teollistumista? Entä elämmekö nyt samanlaista aikakautta, joka synnytti aikanaan edellisen sarjamurhaajapolven?

Kirja on paikoin raaka ja yksityiskohtainen, joten sitä ei suositella luettavaksi jos olet sen kaltaiselle sisällölle herkkä. Tämän kirjan jälkeen on myös hyvä muistaa, että maailmassa on myös paljon hyvää. /Asta

Sini Helminen: Hurme, Myllylahti 2021.

Kuukauden nuortenkirjana on Sini Helmisen kauhuromantiikkaa ja fantasiaa yhdistävä Hurme. Hurme kertoo yliopisto-opinnot aloittavasta Seelasta, joka opintojen ohella auttaa suvun hautaustoimiston pyörittämisessä. Kirja alkaa Seelan huonosti menevillä Tinder-treffeillä, jotka eivät päätykään siihen, että osapuolet eivät enää tapaa. Treffikumppani päätyy Seelan suvun hautaustoimiston asiakkaaksi ja alkaa kummitella Seelalle. Jotta tässä ei olisi tarpeeksi, Seelalla on akuutti rahapula eläinlääkärilaskujen muodossa, sekä surusta sekaisin mennyt perhe, joka ei tunnu toipuvan Seelan siskojen vuosien takaisesta kuolemasta. /Sonja

Kirjan maailma on samanaikaisesti realistinen ja tunnistettava tuttujen Helsingin paikkojen ja rakennusten kautta, sekä toisaalta sopivan etäinen, utuinen ja fantastinen. Seelan maailmaan ja fantasian elementteihin on helppo tempautua mukaan, sillä kieli ja kerronta ovat konstailematonta ja ymmärrettävää.

Hurme on saanut tänä vuonna jatko-osan Sysi. /Sonja

Mats Strandberg: Loppu, Like 2019, Suom. Sirje Niittepöld

Kirjaston tet-harjoittelijat suosittelevat kirjaa "Loppu". Kirja kertoo 17-vuotiaiden ystävyksien elämästä maailmanlopun partaalla, jolloin kaksi nuorista alkaa selvittää traagista kuolemaa. Kirjan maailmassa kukaan ei enää välitä lakien rikkomisesta ja tekee mitä huvittaa. Tet-harjoittelijat suosittelevat kirjaa, koska se on mukaansatempaiseva ja jännittävä.

Harmony Becker: Himawari House, First second books, 2021

Kuukauden sarjakuvana vinkataan nuortenosasto Stoorin englanninkielisistä sarjakuvista löytyvä Harmony Beckerin Himawari House. Mustavalkoinen sarjakuvaromaani kertoo kulttuurieroista, ulkopuolisuuden tunteesta, identiteetin ja juuriensa löytämisestä, aikuiseksi kasvamisen kipeydestä ja ihanuudesta. Tarinan keskiössä on kolmen päähenkilön ystävyys kämppiksinä Himawarin talossa.

Japanissa syntynyt mutta Yhdysvalloissa kasvanut Nao palaa Tokioon luodakseen yhteyden juuriinsa. Kaikki tuntuu kuitenkin vaikealta. Yhdysvalloissa Nao on aina kokenut olonsa ulkopuoliseksi ja erilaiseksi, mutta tunne ei häviä Japanissakaan. Naon kielitaito ei ole natiivin tasolla ja kulttuurin pienet nyanssit tuntuvat usein jäävän Naolta ymmärtämättä. Ystävyys kämppiksiin Hyejungiin ja Tinaan auttaa, myös he ovat tulleet Himawari-taloon omien kokemustensa ja toiveidensa kanssa.

Kaunis kasvukertomus on tyylikkäästi piirretty ja avaa myös hiukan japanilaista kulttuuria. Himawari House tarjoaa myös samastumispintaa kelle tahansa ulkopuolisuuden tunnetta potevalle, olivat syyt sitten kulttuurisia tai muita. /Sonja

D.B. John: Pohjoisen tähti, Bazar 2020, suomennos Kristiina Vaara,

Kuukauden kaunokirja, D.B. Johnin Pohjoisen tähti, tarjoaa jännitystä suljetussa Pohjois-Koreassa.

Jenna Williams on opettaja, jonka oppitunti keskeytyy, kun CIA haluaa värvätä hänet töihin. Houkuttimena työssä on mahdollisuus saada tietää, mitä tapahtui Jennan kaksoissiskolle, joka katosi reilu vuosikymmen aiemmin Etelä-Koreassa. Pohjois-Koreassa rangaistusleirillä työtä tekevä rouva Moon löytää avustuspaketin, jonka sisällön hän päättää käyttää omiin tarkoituksiinsa mustassa pörssissä. Samaan aikaan Pjongjangissa Cho Sang-ho saa kuulla veljensä tulleen valituksi maan johtovirkaan. Tämä tarkoittaa, että perheen taustat tullaan tutkimaan tarkkaakin tarkemmin.

Vaikka pohjimmiltaan Pohjoisen tähti on hyvin perinteinen jännityskirja, jonka juonenkäänteitä pystyy arvaamaan etukäteen, sen henkilöhahmot ja tapahtumapaikat erottavat sen muista genren kirjoista. Pohjois-Korea, suljettu ja tuntematon maa, ei ole tapahtumapaikkana todellakaan se perinteisin. Erityisen mielenkiintoista onkin, että siellä tarina liikkuu kahden hyvin erilaisen henkilön elinpiireissä ja tutuiksi tulevat niin puolue-eliitti kuin karut leiriolosuhteet.

Kiinnostavia juonenkäänteitä täynnä oleva kirja pitää otteessaan niin, että mielessään hokee kuin huomaamattaan ”vielä yksi luku, vielä yksi luku”. Tarinan edetessä kirjan hahmot muuttuvat, niin fyysisesti kuin ajattelutavoiltaan ja pikkuhiljaa kuvitelmat siitä, millaista elämä on ja millaista sen pitäisi olla murenevat. Päähenkilönä Jenna Williams on hieman kaikkivoipa, mutta pohjoiskorealaiset hahmot tasapainottavat tätä jopa yllättävällä moniulotteisuudellaan.

Mikäli Pohjois-Korea ja oikeasta elämästä lainatut elementit kiinnostavat tai haluat lukea hieman erilaiseen ympäristöön sijoittuvan jännärin, on Pohjoisen tähti silloin erinomainen valinta. Kirjassa on jonkin verran melkoisen yksityiskohtaisesti kuvattua väkivaltaa, tämä varoituksena herkimmille lukijoille. /Jenni



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sattuiko vahinko?

Miki-kirja, mikä se on?

Kilpikonna lemmikiksi?