Heinäkuussa vinkattiin naistenviikon kunniaksi monta kirjaa!

Heinäkuussa vietettiin naisten viikkoa, ja sen pohjalta Jenni teki mielettömän upean postaussarjan naisten kirjoittamista kirjoista. Kolme kirjaa päivässä, jokaisen naistenviikon nimipäivän mukaan. Bonuksena postauksen lopuksi vuosipäivän kunniaksi J.R.R. Tolkienin inspiroimia kirjoja. Tässä nämä kaikki koottuna samaan paikkaan:

Naistenviikon kirjavinkit henkilökunnalta

Vanhan kansan mukaan naistenviikolla sataa aina. Säähän me emme kirjastolla voi vaikuttaa, mutta mahdollisten kosteampien kelien varalle tarjoamme naistenviikon ajan kirjavinkkejä. Aloittakaamme Riikkojen seurassa.

Riikka Ala-Harjan En Saabissa (Otava 2019) Olga ajaa Lohjalta Siikaisiin korjauttaakseen Saabinsa rikki menneen turvavyön. Korjaamolta matkaan hyppää mukaan pitkänhuiskea mekaanikko. Alkaa matka, joka kertoo halusta, pelosta ja ruotsalaisesta autosta eikä kurveissa vauhtia puutu.

Miten näkyä, jos on näkymätön? Miten puhua, jos on mykkä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastausta Riikka Pelon Kaikki elävä (Teos 2019). Kirja ammentaa niin myyteistä, kielestä kuin ulos sulkevista voimista ja etsii yhteisöä, jossa ainuttakaan elävää olentoa ei tarvitse uhrata.

Riikka Sandbergin Ørja (Otava 2023) puolestaan on romaani ystävyydestä, intohimosta ja mereen haudatuista salaisuuksista. Tarina ulottuu 50-luvulta Norjan miehityksen päättymisestä 70-luvulle ja kertoo menneisyydestä, josta saariyhteisö vaikenee.

Riikkojen kirjoja

Tässä setissä naistenviikon kirjavinkeissä tarjolla teoksia Saaralta, Sarilta ja Sallalta.

Saara Turusen Järjettömiä asioita (Tammi 2021) kertoo yhden suhteen tarinan. Tarinan, joka kuvaa järjen ja tunteiden ristiriitaa, sitoutumisen vaikeutta ja vapaudenkaipuuta. Kuunnellako omaa sydäntään vai käyttäytyä järjen äänen mukaisesti?

Sari Aron Nukkuvan jättiläisen laaksossa (Gummerus 2022) matkataan Kuopiosta Brasilian suomalaissiirtokuntaan. Millaista on yrittää sopeutua kahtia jakautuneeseen, luonnonmukaista elämää viettävään siirtokuntaan ja sen ahtaisiin sääntöihin 1930- ja 1940-luvuilla?

Salla Simukan Tästä kaikki alkaa (Tammi 2022) on tarina rakkaudesta, erosta ja surusta. Syrjäseudulle muuttaneen pariskunnan suhde rakoilee ja päättyy eroon. Hiljalleen arki alkaa saada yhä tummempia ja kauhua herättäviä sävyjä. Mitä pariskunnan talo yrittää kertoa menneisyydestä ja nykyisyydestä?

Salla, Saara ja Sari näissä kirjoissa

Naistenviikon viikonloppuun voi hypätä esimerkiksi näiden Marketan, Maaritin ja Reetan kirjoittamien teosten kanssa.

Marketta Pyysalon Kehrääjässä (Teos 2021) pitkä avioliitto päättyy kylmään toteamukseen illallispöydässä. Alkaa naisen suruprosessi ja kasvukausi. Kehrääjä on syvälle sukeltava pienoisromaani siitä, miltä tuntuu joutua tahtomattaan muuttumaan itsenäiseksi.

Maarit Verrosen Orionin vyö (Aviador 2022) pohtii suuria globaaleja kysymyksiä allegorisen tarinan kautta. Onko tavallisella ihmisellä mahdollisuuksia tehdä edes pieniä rakentavia tekoja maailmassa, jossa oman edun tavoittelu menee kaiken edelle, uhaten jyrätä alleen kaiken kauniin ja inhimillisen.

Reetta Aallon Musta aukko (S&S 2024) alkaa, kun kertoja herää tuntemattoman miehen vierestä, eikä ymmärrä, miten on sinne päätynyt. Vuosia myöhemmin Venäjä hyökkää Ukrainaan ja kertoja yrittää auttaa ystäväänsä pakenemaan sotaa. Musta aukko on huumorin sävyttämä romaani suostumuksesta, sodasta ja sen auki repimistä vanhoista haavoista sekä rajoista ja niiden ylittämisestä.

Marketta, Maarit ja Reetta näiden kirjojen kirjoittajina

Naistenviikko on saavuttanut puolivälin krouvin. Sen kunniaksi nämä Johannan, Hannan ja Jennin kirjoittamat teokset vievät meidät Tampereelle, Itämeren aalloille ja Helsingin liepeille.

Johanna Sinisalon Ukkoshuilun (Otava 2021) päähenkilö Leena on meteorologi, joka rakastaa työtään mutta päätyy haaskaamaan asiantuntemustaan hanttihommiin. Kun hänen tyttärensä ukkosmyrkyssä videoi leikkejään, alkaa Leenan elämä suistua raiteiltaan. Ukkoshuilu on kertomus säästä, tiedosta ja uskomuksista sekä siitä, miten tuhovoimaista ihmisen halu hallita voikaan olla.

Hanna Rentolan Laivakirja (Enostone 2022) taas kysyy, millaisen myrskyn nostattaa genetiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen risteilymatkustamisessa. Itämeren aalloilla myymäläpäällikkö on pestannut myymäläänsä uneksijoita, jotka palvelevat kaikkein vaativimpiakin matkustajia. Mikä lopulta pitää laivan pinnalla ja henkilökunnan voimissaan?

Jenni Linturin Malmi, 1917 (Teos 2013) vie meidät aikaan, kun pienessä maalaiskunnassa Helsingin lähellä on vanhojen tilojen lähellä työläisten hökkelikyliä. Jännitteet purkautuvat väkivaltana itsenäistymisen kynnyksellä olevassa Suomessa. Uusi sukupolvi haluaa ajatella olevansa se, joka voi valita oman kohtalonsa ja tulevaisuutensa. Tarina näyttää sen, kuinka haaveiden ja todellisuuden yhteensovittaminen on mahdotonta.

Johanna, Hannan ja Jennin päivä tässä edustettuna

Tänään saamme nauttia naistenviikon kirjavinkeissä kolmesta Leenan kirjoittamasta teoksesta.

Leena Krohnin Kadotuksessa (Teos 2018) kovasti Helsinkiä muistuttavassa kaupungissa vietetään taiteiden yötä, jonka jälkimainingeissa löytötavaratoimiston ainoalle työntekijälle tuodaan esineitä. Jokainen esineistä kantaa mukanaan omaa tarinaansa. Yksittäisistä tarinoista muodostuu seitti, jonka tapahtumat venyttävät, horjuttavat ja tarkentavat todellisuutta.

Leena Parkkisen Galtbystä länteen (Teos 2013) kertoo, mitä tapahtuu kun 1940-luvulla tanssien jälkeen saarella Korppoon lähistöllä rantaan ajautuu nuoren tytön ruumis. Koko saari tietää syyllisen, se on Karenin veli Sebastian. Vuosikymmeniä myöhemmin Karen aikoo saada selville tytön todellisen surmaajan ennen kuin on liian myöhäistä.

Leena Paasion Menetetyssä tytössä (Kosmos 2017) nuori opettaja palaa Keniasta Suomeen aloittelemaan uutta elämäänsä. Arki alkaa sujua, mutta mieltä painaa menneisyyden muisto: Kenian maaseudun köyhyys, rakkaus ja pienen tytön traaginen kohtalo. Kaikkia ei voi pelastaa, mutta voisiko edes yhden?

Kirjoja Leenoilta 

Naistenviikko saa tänään kansainvälistä väriä, kun vuoroon pääsevät Olgat ja heidän kirjoittamansa kirjat.

Olga Palon novellikokoelma Aion kertoa nyt 
kaiken (Otava 2023) tutkii kielen, kertomisen, ylöskirjaamisen ja selittämisen mekanismeja. Tarinoiden päähenkilöitä ovat eri naisten lisäksi päiväkirjat, muistilaput, kirjoitus, luettelot ja muistikuvat. Tekstit leikkivät tosissaan ja pyrkivät kertomaan jotakin todellista.

Olga Kokon Munametsässä (S&S 2019) kolmekymppisellä Linnealla ei ole aikomustakaan vakiintua. Uusi työpaikka mainostoimistossa on unelmien täyttymys, mutta työpaikan ilmapiiri ja Linnean omat halut hiertävät toisiaan vastaan. Tapahtuu jotain, joka saa kaiken vaakalaudalle.

Nobel-voittaja Olga Tokarczukin Rumpujen kaupungin (Särötär 2023, suom. Tapani Kärkkäinen) novelleissa käsitellään luovuuden olemusta, herätetään henkiin myyttejä ja historiallisia tarinoita sekä pohditaan moraalisia ja psykologisia kysymyksiä. Tarinat välittävät lukijalle ihmiselämän onnen ja onnettomuuden, jotka usein ovat yksi ja sama asia. 

Kirjoja Olga-nimisiltä naisilta

Viimeistä viedään! Naistenviikko huipentuu ja nämä Kirstin, Tiinan ja Kristiinan teokset saavat kunnian olla tämän naistenviikon viimeiset kirjavinkit.

Kirsti Ellilän Tuntemattomissa (Karisto 2015) 
Tuuli palaa isänsä kuoleman jälkeen sukuhuvilalle ja alkaa tutkia isovanhempiensa kirjeitä. Hiljalleen suvun salaisuudet alkavat selvitä ja Tuuli joutuu pohtimaan, miten menneiden sukupolvien teot vaikuttavat hänen elämäänsä. Mitä vaaditaan, jotta ystävistä tulee verivihollisia?

Tiina Laitila Kälvemarkin Valon ja pimeän sonaatit (WSOY 2023) palaa aikaan, kun kolmetoistavuotias Mikael siepataan ja hänet löydetään vasta vajaa vuosi myöhemmin. Poika ei enää puhu, hän soittaa pianoa. Pari vuosikymmentä myöhemmin hän palaa rikospaikalle, kuten tekee myös Saara, joka on menettänyt kaiken. Eräänä iltana heidän tiensä kohtaavat.

Kristiina Wallinin teoksessa Vaikeampaa on olla näkemättä unia (S&S 2021) äiti katoaa Veeran ollessa lapsi. Nyt Veera kirjoittaa tarinaa, joka tekee näkyväksi muistin omaleimaisen mekaniikan. Hiljalleen esiin piirtyy kuva perheestä, jotka eksyivät toisiltaan rakkaudesta huolimatta. Identiteetti, muistaminen ja unohtaminen ovat tarinan kantavia voimia. - Jenni

Kirsti, Tiina ja Kristiina naisten viikon viimeiset nimipäivät

J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjan ensimmäinen osa, Sormuksen ritarit, ilmestyi englanninkielisenä ensimmäisen kerran tasan 70 vuotta sitten. Juhlistaaksemme 70-vuotiasta kirjaa, olemme koonneet vinkattavaksi kirjoja, joiden kirjoittajia Taru sormusten herrasta kirjat ovat inspiroineet.

Ursula K. Le Guinin Maameren velho (WSOY 1976, suom. Kristiina Rikman) on palkitun Maameren tarinat fantasiasarjan ensimmäinen osa. Jo nuorena maagiset kykynsä osoittanut Varpushaukka asuu Maameren saaristossa, sokkeloisessa lohikäärmeiden maassa. Synnynnäisten kykyjensä takia nuori Varpushaukka opiskelee velhojen koulussa, jossa hänestä kehittyy vaikutusvaltainen, maineikas velho Ged. Ged tekee paljon hyvää, mutta yksi hänen tekemänsä virhe johtaa armottomaan taistoon pahaa vastaan.

Christopher Paolinin kirjassa Eragon (Tammi 2019, suom. Tero kuittinen) nuori Eragon löytää metsästä kiiltävän sinisen kiven, jolla uskoo voivansa elättää perheensä talven ylitse. Pian kuitenkin paljastuu, että kyseessä ei olekaan kivi, vaan lohikäärmeen muna. Tämän pikkukylän pojan elämä muuttuu yhdessä yössä, kun maalaiselämän korvaa vaarallinen seikkailu. Pystyvätkö Eragon ja lohikäärme Saphira päihittämään kuningaskunnassa rehottavan pahuuden? Eragon on fantasiasarja Perillisen ensimmäinen osa.

Kauhun kuninkaana tunnetun Stephen Kingin kirjassa Revolverimies (Tammi 2003, suom. Kari Salminen) yksinäisen kulkija Roland etsii mustiin pukeutunutta, puoli-inhimillistä taikuria, jolta uskoo saavansa tietoa Mustasta Tornista. Rolandin maailmassa on tapahtumassa jotain ja tapahtuva muutos tekee Rolandin tavoitteesta entistä tärkeämmän. Roland ei kuitenkaan joudu enää kulkemaan yksin, vaan saa avukseen Jaken, pojan, joka on jo kertaalleen kuollut. Mitä maailmalle on tapahtumassa? Miten Musta Torni liittyy asiaan? Ja miten Jake voi auttaa Rolandia? Revolverimies on Kingin fantasiasarjan ensimmäinen osa.

Valtaistuinpeli (Kirjava 2017, suom. Petri Hiltunen) on George R. R. Martinin kirjoittaman sarjan, Tulen ja jään laulu, ensimmäinen osa. Vuosien pituinen kesä on päättymässä, kun kuningas Robert Baratheon saapuu pohjoiseen tapaamaan vanhaa ystäväänsä lordi Eddard Starkia ja tarjoaa tälle valtakunnan vaikutusvaltaisinta virkaa. Virkaa aiemmin hallinnut henkilö kuoli odottamatta ja lordi Eddard päättää ottaa tapauksesta selvää. Omissa oloissaan viihtyvä Starkien suku ajautuu mukaan valtakunnan poliittiseen juonitteluun. Starkien suku ei kuitenkaan ole ainoa, joka on heräilemässä hiljaiselostaan. Meren takana maanpaossa olevat hullun lohikäärmekuningas Targaryenin perilliset havittelevat isänsä vanhaa valtaistuinta. Kauan kannetut kaunat ajavat valtakuntaa lähemmäs sisällissotaa, ja vain harvat katsovat omaa miekanvarttaan pidemmälle ja miettivät pohjoisessa häämöttävää uhkaa. Synkät enteet kertovat: Talvi on tulossa.

Tolkienin inspiroimia kirjailijoita



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kilpikonna lemmikiksi?

Sattuiko vahinko?

Liikuntavälineitä ja elämyksiä - näitäkin voit lainata kirjastosta