Kirjavinkit helmikuulta 2025

Helmikuu oli lyhyt mutta kiireinen kuukausi ja kirjaston somessa vinkattiin vain muutamia kirjoja. Tässä helmikuussa vinkatut kirjat:

Härmälä: Sinkkumutsi
Green: Heartbreak Boys
Nino Haratishvili: Kahdeksas elämä (Brilkalle) 

Anna Härmälä: Sinkkumutsi, Kustantamo S&S2024

Kuukauden sarjakuvavinkkinä esitellään Härmälän Sinkkumutsi sarjakuva.

Sarjakuva Miiasta, jonka elämä mullistuu vauvan tulon myötä. Ja vielä isompi mullistus on, kun vauvan isä poistuu kuvioista, uuteen suhteeseen. Miia jää yksin ja kipuilee vauva-arjen kiemuroissa. Kirjassa on pieniä mutta hyvin kuvaavia pätkiä arjesta ja sen vaikeuksista. On kateutta parillisia perheitä kohtaan ja välillä tuntuu, että kaikilla muilla menee paremmin.

Mia kuitenkin kehittyy ja kasvaa vanhemmuudessaan ja huomaa ettei kaikkien muidenkaan elämä ole ihan kiiltokuvaa. Myös treffailu tulee kuvioihin mukaan.

Sarjakuva on tehokas, kaunis ja kivan yksinkertainen ja vetoaa jopa ihmiseen, joka ei elä yhtään samanlaista elämänvaihetta. Eli vaikka et olisikaan sinkkuäiti, niin tämä kannatta lukea. On hienoa kun voi sukeltaa sellaiseen elämään mitä itse ei ole kokenut. Ja tämä toimii tietenkin myös vertaistukena heille ketkä ovat samanlaisessa tilanteessa elämässään. Tämä sarjakuva on ilmestynyt samaan aikaan myös Englanniksi ja ruotsiksi ja Härmälästä tehtiin juttua the Guardian-lehteen hänen sosiaalisen median julkaisuistaan joitain vuosia sitten. - Mintti

Simon James Green: Heartbreak boys, 

Simon James Greenin Heartbreak Boys on samaan aikaan hykerryttävän hauska ja myös mieltä avartava lukukokemus, jonka aikana lukija saa parikin hyvää vinkkiä ihmissuhteiden hoitamisesta ja rehellisestä kommunikoimisesta.

Jack ja Nate ovat olleet aikanaan ystäviä, mutta menneiden vuosien rumat välikohtaukset ovat ajaneet heidät erilleen. Nyt he kuitenkin päätyvät yhdistämään voimansa koston nimissä. Pojat ovat saaneet tietää poikaystäviensä pettäneen heitä toistensa kanssa ja paljastumisen jälkeen petturimaiset exät ovat luoneet sometilin, jolla he julistavat rakkauttaan koko maailmalle.

Näyttääkseen, ettei heitä ole nujerrettu, Jack ja Nate lähtevät road tripille Naten perheen kanssa ja luovat oman sometilin, jolla he antavat ymmärtää olevansa unelmiensa lomalla. Meininki ei kauaa pysy teeskentelynä, kun matkan aikana alkaa tapahtua kaikenlaista hauskaa ja pähkähullua ja kaksikko tulee tavanneeksi paljon uusia ystäviä. Lisäksi matka antaa pojille mahdollisuuden puhua asiat halki ja kertoa toinen toiselleen, miltä heistä on vuosien varrella tuntunut. Kenties heidän välillään voisi olla jotain aitoa ja kaunista..? - Elsi

Nino Haratishvili: Kahdeksas elämä (Brilkalle) - Osa 1, Aula & Co 2024, suom. Raija Nylander

Kuukauden kaunokirjana vuorossa Nino Haratishvilin Kahdeksas elämä (Brilkalle) - Osa 1 (Aula & Co 2024, suom. Raija Nylander)

1900-luvun alussa Venäjän keisarikunnan laitamilla Georgiassa asuva perhe vaurastuu sukupolvelta toiselle siirtyvän salaisen suklaareseptin avulla. Kahdeksas elämä kuljettaa lukijan läpi levottoman vuosisadan seuraten tämän perheen vaiheita, aina sukupolvi kerrallaan. Maailma ympärillä kuohuu ja tuo mukanaan muutoksia, joihin kunkin vuorollaan on sopeuduttava. Osalta tämä onnistuu paremmin, osalta huonommin. Tarinaa suvusta kertoo sisarentyttärelleen Brilkalle Niza, reilu vuosisata ensimmäisten tapahtumien jälkeen.

Alkujaan Kahdeksas elämä on yli tuhatsivuinen järkäle, joka suomeksi julkaistaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa päättyy 1950-luvun puoliväliin, pari vuotta Stalinin kuoleman jälkeen. Tätä ennen ehtiikin tapahtua: keisariperheen kuolema, valtion liittäminen osaksi Neuvostoliittoa, sotia ja vainoja, perheen hyvän elintason mahdollistanut suklaamyymäläkin kansallistetaan. Kirja ei suoranaisesti mässäile väkivallalla tai kauheuksilla yksityiskohtaisesti, mutta paikoin kidutusta ja esimerkiksi Leningradin piiritystä, kylmää ja nälkää kuvaillaan kaunistelematta.

Henkilöhahmoja kirjassa on paljon, ja varsinkin alkuun lukija voi joutua keskittymään siihen, kuka kukin on ja mikä hänen merkityksensä tarinassa on. Asiaa ei erityisesti helpota, että Neuvostoliiton ylimpään johtoon kuuluvista miehistä ei käytetä heidän oikeita nimiään vaan erinäisiä lempinimiä; toki heidän henkilöllisyytensä on helppo päätellä tai ainakin selvittää. Joskus saattaa myös tuntua siltä, että kirjassa esitellään hahmo tai asia, joka on juonen kannalta merkityksetön. Näin ei kuitenkaan ole, vaan lukijan kannattaa olla yksityiskohtien suhteen tarkkaavainen, sillä kaikilla ja kaikella vaikuttaa olevan syy olla mukana tarinassa. Lukuevääksi kannattaa varata suklaata jossakin muodossa, sen verran paljon herkusta matkan varrella puhutaan, että makeanhammasta alkaa helposti kolottaa. Varovainen kannattaa kuitenkin olla, kuten kirjan hahmojen kohtalokin osoittaa. - Jenni