Heiniltä uusi kirjavinkki: Vuorossa Anette Hessin kirja Tulkki
Ihmisten syyllisyys, salailu, kieltäminen ja itsepetos ovat
mielestäni Tulkki- kirjassa (Anette Hess: Tulkki 2020 suom. Pirkko Roinila) hienosti
kuvattu. Toisen maailmansodan kauhuista, holokaustista ja
kansallissosialismista on kirjoitettu paljon. Anette Hessin kirja Tulkki on
poikkeuksellinen, koska se ajoittuu 1960-luvun alkupuolen Saksaan, jolloin
sodasta on kulunut vain vajaat kaksikymmentä vuotta. Tuolloin lähes kaikilla saksalaisilla
on ollut muistoja ja tekoja sotavuosien ajalta. Toisaalta elettiin salailun ja
unohtamisen aikaa. Sodan muistot olivat liian kipeitä ja liian lähellä. Haluttiin
unohtaa, että itse jaksettaisiin elää ja samalla haluttiin luoda aivan muita
muistoja lapsille ja nuorille ”tässä ajassa” varsinkin, jos kipeiden muistojen
takana oli omakohtaisia tekoja ja kohtaloita.
Kirjassa Eva Bruns elää nuoruuttaan turvallisessa perheessä
ja suunnittelee hyvää avioliittoa varakaan miehen kanssa. Eva on ammatiltaan
puolankielen tulkki. Hän saa sattumalta tilaisuuden vähäisillä työmarkkinoilla ruveta
tulkiksi oikeudenkäyntiin ja hän
lupautuu tehtävään. Evan tehtävänä on toimia tulkkina Frankfurtin oikeudenkäynnissä,
jossa syytettynä oli vuosina 1963 - 65 keski- ja alemman tason SS-upseereja ja
virkailijoita. Perhe: äiti, isä ja sisar sekä miesystävä vastustavat kaikki
tätä hanketta, johon Eva silti tarttuu.
Evalle avautuu maailma, josta hänellä ei ole ollut
aavistustakaan. Hän kuulee ensi kerran Auschwitzin kuolemanleiristä tulkatessaan
selvinneiden todistuksia. Hänen romanttinen, naiivi maailmansa romahtaa, mutta
samalla hän myös kasvaa näkemään oman itsensä, ympäristönsä ja kulttuurinsa
uusin silmin.
Evan runkotarinan lisäksi kirjassa on muita sivujuonia ja
salaisuuksia, jotka ikään kuin tukevat syyllisyyden ja ihmisen
kieltämismekanismien syviä vaikutuksia koko ihmiselämään ja persoonaan. Yksi
näistä on Evan isosiskon karmiva ja riipaiseva salaisuus. Tämä kirja puhuttelee
ja tulee iholle. Vielä pitkään jälkeenpäinkin se nostaa esiin yllättäviä ajatuksia
ja tunteita.
Kun luin kirjaa, olin juuri saanut katsottua Babylon Berlin
TV-sarjan. Sarja on fiktio, mutta sen taustalla olevilla historiallisilla
tapahtumilla on vankka pohja ja se keskittyy Berliiniin juuri ennen
II-maailmansotaa. Oli mielenkiintoista nähdä tässä sarjassa fiktiivisen tarinan
kautta helpommin omaksuttavasti ne monet lonkerot, jotka johtivat saksan
kansallissosialismin, natsismin ja diktatuurin aikaan. Asiat eivät koskaan ole
mustavalkoisia, vaan kaikelle oli ikään kuin luotu pohja ja tilaus. Tapahtumien
jälkeisestä ajasta kertova Tulkki-kirja selventää entisestään. miksi asiat
haluttiin unohtaa ja salata.
Suosittelen Tulkki kirjaa monenlaisille lukijoille: elämänkertojen
ystäville, ihmiskohtaloista ja kasvutarinoista kiinnostuneille, psykologisten
jännityskirjojen lukijakin voisi innostua. Historia on vain yksi osa kirjaa,
vaikka myös sen avulla kirja löytää lukijoita. Vaikka kirja on fiktio, Anette
Hess nojaa osin oikeisiin todistajanlausuntoihin ja asiakirjoihin
sodanjälkeisissä oikeudenkäyntitapauksissa.
Oletko jo lukenut kirjan,
kerro mielipiteesi? Miksi tartuit kirjaan ja minkä vaikutuksen se sinuun teki
vai petyitkö siihen?
Kommentit
Lähetä kommentti