Taivaan valtiaat: Linnut

Kuva: Marek Jujka / Pixabaystä

Olen aina ollut hyvin eläinrakas. Entisenä maalla asujana luonto ja sen eläimet olivat aina lähellä sydäntä ja ovat edelleen, vaikka nyt kaupungissa asunkin. Jostakin syystä linnut ovat aina kiehtoneet valtavasti ja varmaan yksi syy on ollut se, että niitä kuitenkin näkee päivittäin.

Muistan jo pienenä innokkaasti kiikuttaneeni ruokaa lintulaudalle, rasvapalloja puihin ja kauralyhteen kiinni omenapuuhun. Keittiön ikkunasta oli mukava seurata keltasirkkuparven tuloa lyhteen kimppuun ja muitakin lintulajeja. Jännittävää oli myös huomata jos melko harvinainen harmaapäätikka eksyi syömään talipalloa. Mietin myös miltäköhän linnuista tuntuu lentää? Vapaudelta se minusta näytti, mutta eihän kukaan tiedä mitä linnut siitä oikeasti ajattelevat vai ajattelevatko asiaa lainkaan?

Myöhemmin meille hankittiin mökki järven rannalta. Se laittoi lintujen katselun ihan eri tasolle, kun järven linnut tulivat mukaan tarkkailtavaksi. Onko ihanampaa ääntä kesäillassa kuin kuikan haikea laulu? Tai hauskempaa kuin härkälinnun porsasmainen kiljunta?

Joitakin vuosia sitten meille pelmahti mökin pihaan sinisorsapariskunta. Nimesimme ne Klenkaksi ja Reikäpääksi. Klenkka oli kaunis naaras, jolla oli jotain vikaa toisessa jalassa, se nilkutti joka askeleella. Reikäpää taas oli komea koiras, jolla oli reikä keskellä otsaa. Juu, tiedän että leipä ei todellakaan ole parasta ruokaa sorsille, mutta näille kavereille annoimme, koska ajattelimme ruoan helpottavan näiden vammaisten sorsaparkojen elämää. Sorsat kävivät myös yhdessä mustikassa, oli huvittavaa seurata kun mustikkapuska heilui ja mitään ei näkynyt… Hetken päästä ”periskooppi” ilmestyi puskasta tarkistamaan, että kaikki on kunnossa.

Yhtenä keväänä tulimme ensimmäistä kertaa mökille ja kannoimme juuri tavarat sisään. Terassilta kuului kumma ääni… Avasin oven ja Klenkka oli lentänyt suoraan terassille Reikäpää perässään. Oli mukava huomata, että ne muistivat meidät yli puolen vuoden tauon jälkeen. Klenkka ja Reikäpää kävivät meille myös esittelemässä poikasiaan. Tätä sorsaystävyyttä kesti kolme vuotta, sitten niitä ei näkynyt enää.

Keväisin on myös mukava seurata ”kähinää” pöntöistä. Yleisimmät meillä pöntöissä pesivät ovat sinitiainen, kirjosieppo ja talitiainen. Kun jokainen on löytänyt oman kotinsa, lintujen kiireet alkavat. Vaikka esim. talitiainen alussa säksättää meistä ohikulkevista ihmisistä, jossakin vaiheessa ne vaan tottuvat. Parasta oli, kun joku kesä sitten edes moottorisahan ääni lähellä pönttöä ei hetkauttanut lintuja lainkaan. Poikasten ruokinnat jatkuivat entiseen malliin. Kyllä linnut ovat sopeutuvaisia!

Mökillä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Yhtenä päivänä vein perunankuoret portaille ja ajattelin vieväni vähän myöhemmin kompostoriin… No ei tarvinnut, lokit olivat käyneet ne syömässä vaivihkaa. Lokit olivat sitten ihan muina lokkeina mökin katolla päivystämässä viattoman näköisinä.. Viime kesänä annoimme ihan luvan kanssa sitten muitakin ruoanjämiä lokeille. Pihalle pelmahti naurulokkeja parvi. Huomasin, että yhdellä oli rengas. Onneksi sinä päivänä oli kamerakin mukana ja kuvasta sai onneksi selvää. Lähetin lukurenkaan tiedot Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolle (Luomus). Aikaa kului ja melkein unohdin koko asian, kunnes yhtenä päivänä sähköpostiin oli tullut vastaus. Naurulokki oli ennen vuotta 2015 syntynyt koiras, joka oli rengastettu 1377 km päässä Travemündessa, Lyypekissä Saksassa. Myöhemmin sain myös rengastajalta oman viestin, se tuntui hienolta!

Eniten olen kiinnostunut sääksistä. Kalasääksi on viimeisenä pesintänsä aloittava petolintu. Tämä kalaa syövä lintu on kärsinyt meidän liiallisesta metsätalouden hoidosta, eikä sopivia pesäpuita ole juurikaan. Onneksi ihmiset ovat tehneet niille tekopesiä. Sääksiä en ole omalta mökkijärveltä harmikseni vielä löytänyt. Senpä takia jo pari kesää on tehty kesälomareissu Kangasalan Pohtiolammelle. Viime kesänä piti odotella kuusi tuntia kopissa, ennen kuin tärppäsi, mutta kyllä kannatti nähdä tämä uljas lintu!

En ole mikään varsinainen lintuharrastaja, en omista hyvää kameraa ja kiikaritkin ovat painavat vaarivainaan vanhat. Katselen ja ihmettelen lintuja ihan omaksi ilokseni ja uutta opittavaahan tirpoista löytyy jatkuvasti. Toivottavasti sinäkin innostut linnuista! Lintuja voi harrastaa niin monella eri tavalla. Ohessa kirjalistaa sekä aikuisille että lapsille joilla pääsee hyvin alkuun tai voi keskittyä johonkin tiettyyn lajiin. /Peppi

Linnut:

kirjallisuutta aikuisille:

· Hautala: Uljas valkoinen: kansallislintumme laulujoutsen

· Forsman: Petolinnut Suomen luonnossa

· Marjakangas: Teerenelämää: metsäkanalinnut vuodenkierrossa

· Sundberg: Merilinnun siivin

· Varis: Närhi: kaunis ja salaperäinen

· Pihlajaniemi: Linnut & ilmasto: matka muuttuvaan luontoon

· Koivisto: Merilintuja ja lintuihmisiä

· Koskimies: Linnut: lajiopas

· Lintuparatiisi: Suomenoja-Finnoo: luonnon ja ihmisen yhteiseloa

· Berg: Lintumaailma

· Östling: Kotka: ilmojen kuningas

· Haikola: Käki

· Kero: Pöllökärpäsen purema: Hermannin toisenlainen luontokirja

· Hayman: Suomen ja Euroopan linnut

· Bongauksen hurma: lintuharrastuskirjoituksia

· Koskimies: Tiesitkö tämän linnuista?

· Björksten: Kaakkurin tarina

· Imby: Suomen linnut

· Honkalinna: Korppiretki

· Laaksonen: Tarkka haukka ja muita lintuja

· Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä

· Lehtonen: Lähikuvassa kuikka

· Uudenmaan lintupaikkaopas

· Siitonen: Kuukkeli, sielunlintu

· Cajander: Rantojen laulavat linnut

· Cajander: Lintu ja ääni: kotoiset lintumme solisteina (+cd)

· Lilja: Kehrääjä – siivet pystyssä

· Martiskainen: Valkoselkätikka

· Tiira: Satakieli: lehdon ja lemmen laulaja

kirjallisuutta lapsille:

· Lumme: Hannan lintupäiväkirjasta

· Kunnas: Hullunkurinen lintukirja

· Harakan aarre ja muita lintusatuja

· Koskimies: Lintujen maailma: kuuntele ja tunnista

· Niemelä: Nähdään majalla, lintuagentit

· Hautala: Joutsenlampi: kertomus pesästä ja poikasista

· Itkonen: Tiira tiiraa tiiraa: runoja linnuista

· Haikka: Linnut Suomen luonnossa

· Haapasalo: Tii tii tiainen

· Koskimies: linnut kaupungissa (äänitehostekirja)

· Fonstad: Pieni lintukirja

· Disney: Sudenpentujen lintukäsikirja

· Helgestad: Metsän lintuja

· Jansson: Oma lintukirjani

· Flyktman: Suomen linnut: liiku luonnossa ja tunnista lintuja

· Lasten lintukirja: tunnista lintujen äänet! (äänitehostekirja)

· Pertamo: Lintunaapurini

· Strauss: Linnut luonnollisessa koossa

· White: Angry birds: ärhäkät linnut