Kirjaston kulmilla

Kolmas postaus kirjoista, jotka ainakin näillä näkymin päätyvät elokuviksi. Jotkut lukevat mielellään ensin kirjan ja sitten jännittävät mennessään katsomaan elokuvaa, kun ei voi tietää onko rooleihin valitut hahmot sellaisia kuin kuvitteli. Ei myöskään voi tietää, kuinka hyvin elokuva seuraa kirjan tarinaa. Usein kirjan lukeminen leffan lisäksi syventää henkilöiden sisäistä maailmaa ja tapahtumia. Joka tapauksessa leffat ja kirjat täydentävät toisiaan ja parhautta onkin, kun sekä lukee että näkee! Usein huomaa, että kun kirjasta on tehty leffa, se myös menee lainaan nopeasti hyllystä. Kirjoihin voi jopa muodostua varausjonoja. Jos tässä on jokin kiinnostava kirja, se kannattaakin napata lainaan nyt heti! Huomaathan kuitenkin, että studioiden ja muiden elokuvantekijöiden suunnitelmat saattavat vaihtua, eikä elokuvaa välttämättä koskaan tehdäkään. Myös näyttelijät saattavat vaihtua. Kirja ei kuitenkaan vaihdu tai katoa mihinkään. R.J. Palacio: Ihme Wonder by R. J. Palacio ...

Viime vuoden puolella, pimeän marraskuun lopussa Järvenpään kirjastossa järjestettiin ensimmäinen aikuisille suunnattu satutunti. Valkoisen kissan maailmasta tuli satutunteja pitämään Marjo-Kaisu Niinikoski. Ensimmäisellä kerralla jännitti, millaista on kuunnella aikuisille suunnattuja satuja, kun kirjastotädin elämä on täynnä tarinoita ja kohtaamisia muutenkin.   Satutuntien alussa on pieni meditaatiohetki, joka johdattelee mukavasti tarinaan ja auttaa keskittymään ja virittäytymään kuuntelutaajuudelle. Marjo-Kaisun tarinat ovat monitasoisia; vaikka ne ovat satuja, ne sisältävät paljon symboliikkaa ja mietittävää. Pari kertaa, kun satu on osunut oikein hyvin kaltaiseni elämänihmettelijän tunteisiin, on käynyt mielessä, että tämä pitäisi alleviivata tai kirjoittaa itselleen muistiin. Viisaat tarinat ovat täynnä elämänoivalluksia, joihin on itse omilla poluillaan törmännyt tai joskus jopa kompastunut. Tunnin lopuksi on keskusteltu sadusta ja sen  herättämistä ajat...

...mitä kannattaa lukea, kun kaikki neropatit on luettu? Aika monet koululaiset, varsinkin pojat, ovat tykänneet lukea Neropatin päiväkirjoja. Kun ne on luettu iskee tyhjyys: mitä lukea seuraavaksi? Neropateissahan kivaa on huumori ja se, että ne on kirjoitettu sarjakuvamaiseen muotoon. Olen tähän koonnut listaa, jossa on ehdotuksia muista hauskoista sarjakuvamaisista kirjoista. Lisäksi listasin myös muita kirjoja, jotka ovat olleet suosittuja noin viidesluokkalaisten mielestä - toivottavasti näistä löytyy kivaa luettavaa :) Sarjakuvamaisia helppoja kirjoja noin viidesluokkalaisille Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja Kinney: Neropatin päiväkirjat -sarja Luhtanen: Totuus Tarusta jatko-osineen (Taru on jo yläkoulussa)  Onkeli: Selityspakki Pantermuller: Lotta Levoton ja suuri kanikaaos (ja muut Lotta Levoton -kirjat) Pastis: Timi Möhläri -sarja Peirce: Iso Nipa -sarja Pichon: Tom Gatesin mahtava maailma Rodkey: Tapperin kaksoset sotajalalla (keskenään) Ru...

Pimeää marraskuun iltaa piristi Aki Ollikaisen kirjailijavierailu, joka järjestettiin Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio –salissa 22.11. Ollikainen on tunnettu etenkin esikoisromaanistaan Nälkävuosi (Helsinki: Siltala, 2012), joka sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Esikoisteos oli ehdolla myös Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon saajaksi ja se on herättänyt kiinnostusta ulkomailla. Ollikainen kertoi tilaisuudessa, että hän on jo nuoresta asti kirjoitellut paljon, mutta tekstit ovat jääneet lähinnä pöytälaatikkoon. Ennen Nälkävuosi -kirjan kirjoittamista hän lähetti aineistoa kustantajalle, mutta vaikka hän toteuttikin kustantajan parannus- ja korjausehdotuksia, hän ei saanut julkaistua teostaan. Ajatus Nälkävuosi -kirjaan syntyi Ollikaisen mielessä, kun aihe alkoi puhutella häntä siitä syystä, että hän koki että kerjäläiset on usein sivuutettu historiankirjoissa. Ollikainen halusi pitää tekstin intensiivisenä, siksi kirjasta ei tullut paksua vaikka aih...

Tänä syksynä meidän kirjastoomme rantautui Novellikoukku. Novellikoukku on lähtöisin Helsingin Viikin kirjastosta, jossa se alkoi muutama vuosi sitten. Sieltä novellikoukku on konseptina levinnyt ensin Helsingin muihin kirjastoihin ja sieltä sitten yhä edemmäs ja edemmäs Suomen eri kolkkiin. Novellikoukun idea on, että ennalta sovittu henkilö lukee ääneen novelleja ja niitä voi tulla kuuntelemaan kuka tahansa. Samalla voi neuloa tai virkata omaa työtään tai tehdä hyväntekeväisyysneulontaa lahjoituslangoista. Tapahtuma on maksuton ja mukaan voi liittyä vaikka kesken novellien luvunkin, jos sattuu osumaan paikalle vaikka vahingossa. Novellikoukku valmiina Meillä Novellikoukkuja järjestetaan kerran kuussa ja ajankohdaksi on valikoitunut torstai-ilta. Novelleja luetaan keskellä kirjastoa, jolloin niitä voi istahtaa kuuntelemaan vaikka vain vähäksikin aikaa. Neulekahvila Lentävä lapanen on mukana touhussa lahjoittamalla meille lankoja ja puikkoja ja ohjeet, kuinka tehdään junasukka...

Ennen vanhaan kirjastossa oli kortistot, nyt on tietokanta. Tietokantaan kuvaillaan aineiston ulkoiset ominaisuudet sekä sisältö käyttäen mahdollisimman täsmällisesti ja monipuolisesti asiasanastojen termejä.  Tarkoituksena on, että teosta tai asiasisältöä etsivä löytää sen mahdollisimman kätevästi. Jokaisella niteellä on oma nidenumeronsa ja –tarransa. Kappalekohtaisesti pystytään seuraamaan aineiston liikkeitä eli tietokannasta selviävät myös aineiston sijainti ja saatavuus. Kirjastojärjestelmä vaihdetaan PallasPro:sta Axiell Auroraan. Tämä aiheuttaa aineistotietokannassa suuren myllerryksen – ja harmillisen pitkän sulkuajan. Ei osata ihan varmasti sanoa, mitkä tiedot asettuvat kohdilleen, mitkä taas pitää ”siivota” jälkeenpäin.  KIRKES-tietokanta on neljän kirjaston (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula) yhteinen, ja sitä myös ylläpidetään yhteisin voimin. Järjestelmän vaihto on suuri ponnistus. Henkilökunnan on lyhyessä ajassa omaksuttava tod...

Kaikki Kirkes-kirjastot ovat järjestelmävaihdon vuoksi suljettuina 31.10.-13.11.2016 . Moni asiakas on ihmetellyt, mitä kirjastossa oikein sulkuaikana tapahtuu. Kerromme tässä, miten järjestelmävaihto vaikuttaa kirjaston toimintaan ja mitä henkilökunta tekee, kun kirjasto on kaksi viikkoa kiinni. Kirjastojärjestelmä on kirjaston asiakaspalvelun sydän ja aivot. Ilman toimivaa järjestelmää henkilökunta ja asiakkaat eivät tiedä, mitkä kirjat ovat hyllyssä ja mitkä lainassa, kenellä on kirjastokortti ja ovatko asiakkaan varaukset vielä matkalla vai jo varaushyllyssä odottamassa noutoa. Emme myöskään tietäisi, mistä aiheista kokoelman kirjat kertovat. Kirjastojärjestelmän vaihtuessa koko kirjasto toiminta pysähtyy hetkeksi. Emme voi ottaa vastaan yhtään palautusta, emme voi lainata tai uusia niteitä, emme voi rekisteröidä lehtiä saapuneiksi, emme tarkastaa, onko kirjaan varaus. Kirjastoon toimitettuja uusia kirjoja ei voida käsitellä lainattavaan kuntoon eikä rikki menneitä kirjoja ...

Viime vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan ”Oneiron” voittanut kirjailija, kirjallisuudentutkija Laura Lindstedt vieraili Järvenpään kirjastossa 11. lokakuuta. Kirjailijan ammatti oli Lauralla haaveena jo lapsena. Hän oppi lukemaan 4-vuotiaana maitopurkin kyljestä. Leikkikirjoja hän teki jo ennen kuin osasi kirjoittaa. Laura kirjoitti ensimmäisen kirjansa, avaruusseikkailun, 12-vuotiaana. Hän opiskeli pääaineena yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineina teoreettista filosofiaa, ranskan kieltä, taidehistoriaa ja semiotiikkaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi. Hän on työskennellyt kirjailijan työn lisäksi mm. kustannustoimittajana. Lindstedt luetteli kirjailijaillassa mielikirjailijoitaan: Jean-Paul Sartre, Albert Camus, Milan Kundera, Italo Calvino, Samuel Beckett ja Natalie Sarraute. Paras suomenkielinen kirja on hänen mielestään Marja-Liisa Vartion ”Hänen olivat linnut”. ”Kirjailija Nathalie Sarrauten olen kokenut erityisen tärkeä...

Usein kirjaston tiskillä törmää eri tavalla turmeltuneisiin kirjoihin. Olen nähnyt mm. koiran syömiä, lasten repimiä, akvaarioon pudonneita, laiturille kesäsateeseen unohtuneita, punaviinikasteen saaneita ja kahvilla valeltuja kirjoja. Kirjat ovat mukana ihmisten elämässä kaikkialla, vahinkojakin siis sattuu. Paljon.    Jotkut tulevat reippaasti (ja joskus vähän ehkä noloina) kirjaston tiskille selvittämään, miten tärveltyneen kirjan voisi korvata. Kaikkein mieluiten kirjasto ottaisi vastaan saman kirjan vaikka käytettynä – korvaavan kirjan hankkiminen voi tulla asiakkaallekin huomattavan paljon halvemmaksi, jos sattuu löytämään kirjan esim. kirpputorilta tai divarista muutamalla eurolla. Nettikirjakaupoista voi joskus tehdä löytöjä. Rahallakin toki selviää. Onneksi kirjat eivät kuitenkaan yleensä ole hirvittävän kalliita ja joskus voidaan kirjan korvaushinnassa huomioida kirjan ikä ja kunto, jossa kirja oli ennen vahingon sattumista. Jotkut vahingot ovat niin pieniä, että...

Monelle varmaan on tuttu Zdeněk Milerin piirroshahmo Myyrä, joka seikkailee sekä animaatioissa että kirjoissa. Myyrä on kuulunut jo monen sukupolven lapsuuteen ja Myyrästä ja sen kavereista on tehty myös leluja, erikokoisia. Mutta oletko vielä nähnyt näin SUURTA Myyrää kuin tämä, joka muutti juuri kirjaston lastenosastolle? Myyrän meille lahjoittivat syksyllä 3. luokalle menevä Martta ja pian 5-vuotias Kerttu Kananen. Myyrä ei ole enää ihan uudenkarhea, vaan elämää nähnyt jo ja lasten halauksista ja painiotteista ryhtikin lysähtänyt. On joutunut myös pari kertaa kirurgin veitsen (lue: neulan ja langan) alle korjaukseenkin joutunut, mutta kelpo Myyränen vielä ja jaksaa olla halattavana ja rapsuteltavana.  JättiläisMyyrä! Jos halipula vaivaa, niin Myyrä mielellään on halittavana täällä kirjastossa. Sille voi lukea myös satuja tai sen kylkeen voi nojailla kun lueskelee kivoja kirjoja.  Heinäkuun loppuun asti voi myös kirjaston aulassa käydä ihastelemassa hienoja k...